PALVELUESIMIES 2/2025 7 mista koskevat ratkaisut, jotka sisälsivät ainoastaan yhden annetun pääsykiellon rikkomista koskevan tapauksen. Tämän vuoksi esiselvityksessä korostetaan asiaa koskevan tietoisuuden lisäämistä. Oikeusministeriö on juuri julkaissut verkkosivuillaan tietopaketin lainsäädännöllisistä ja muista keinoista uhkatilanteiden torjumiseen. Katso tarkemmin https:// oikeusministerio.fi/yrityslahestymiskielto Olisiko yrityslähestymiskielto yritysturvallisuuden näkökulmasta käytännössä vastaava pääsykielto kuin yritys jo nykyisin voi asettaa liikehuoneistoonsa sillä erotuksella, että kiellon määräisi viranomainen? – Esiselvityksessä on katsottu, että lähtökohtaisesti kyse olisi lähinnä siitä, että pääsykiellon asettaisi huoneiston haltijan sijaan viranomainen. Ja koska huoneiston haltija voi määrätä huoneiston käytöstä, viranomainen ei voisi enää käytännössä määrätä mitään sellaista, mitä huoneiston haltija ei jo nykyään itse voisi määrätä. Viranomaiselle ei kuitenkaan voitaisi säätää yhtä laajoja valtuuksia kiellon asettamiseen kuin huoneiston haltijalle. Huoneiston haltijaa sitoo tässä kieltojen asettamisessa lähinnä syrjinnän kielto, mutta viranomaisharkinnassa on otettava huomioon lukuisia muitakin perusteita. Huoneiston haltijan asettamassa kiellossa on kyse omaisuuden käytöstä ja omaisuuden suojasta, viranomaisen asettamassa kiellossa taas kiellon kohteen perusoikeuksien rajoittamisesta. Miltä viranomaiselta yrityslähestymiskieltoa haettaisiin? – Tähän kysymykseen ei vielä tässä vaiheessa voida ottaa kantaa, koska lainvalmistelu yrityslähestymiskiellon käyttöön ottamiseksi on kesken. Tämä tulee tarkentumaan lainvalmistelun edetessä. Yhtenä vaihtoehtona on, että yrityslähestymiskieltoa haettaisiin tuomioistuimelta, mutta esimerkiksi Ruotsissa sitä haetaan syyttäjältä. Millainen yrityslähestymiskieltoprosessi olisi ja kuinka kauan yrityslähestymiskiellon saaminen keskimäärin kestäisi? – Koska lainvalmistelu yrityslähestymiskiellon käyttöön ottamiseksi on kesken, tämäkin tulee tarkentumaan vasta lainvalmistelun edetessä. Voin kuitenkin viitata siihen, miten esiselvityksessä on alustavasti tarkasteltu mahdollista käsittelyaikaa, mikäli yrityslähestymiskielto käsiteltäisiin tuomioistuimessa. Tuomioistuinviraston tilastojen mukaan vuonna 2023 keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeuksissa rikosasioissa oli 6.3 kuukautta. Esiselvityksessä on, että yrityslähestymiskiellon määräämistä koskevan ratkaisun saaminen tuomioistuimessa voisi kestää parhaimmillaankin useita kuukausia. Mitä edellytyksiä lähestymiskiellon hakijan tulee hakiessaan kieltoa vähintään täyttää ja miten varmistetaan, että hakemiselle on myös ns. objektiiviset edellytykset eikä motiivi ole ehkä vain yksittäinen kokemus? Henkilökunta saattaa reagoida tilanteeseen subjektiivisesti, millä varmistetaan, että lähestymiskiellon hakemisesta ei tule mielivaltaa? – Lainvalmistelu yrityslähestymiskiellon käyttöönottamiseksi on kesken, ja muun muassa tänä yrityslähestymiskiellon edellytyksiä koskeva kysymys tulee tarkentumaan vasta lainvalmistelun edetessä, joten tähän ei voida tässä vaiheessa ottaa kantaa. Voin todeta, että lähtökohta on, että viranomainen arvioisi tehdyn hakemuksen ja muun asiasta annetun selvityksen ja laissa määriteltyjen perusteiden mahdollistamissa rajoissa määräisi yrityslähestymiskiellon. Mikä voisi olla asiakkaan tapa ja oikeus reagoida kaupan ylireagointiin, jota varmasti ilmenee myös? – Tämän osalta viittaan edelliseen vastaukseen. Olisiko yrityslähestymiskielto työntekijöiden suojelemisen näkökulmasta käytännössä vastaava kuin työntekijöiden haettavissa jo nykyisin oleva työpaikalle laajennettu lähestymiskielto sillä erotuksella, että kieltoa voisi jatkossa hakea yritys? – Tämä kysymys tulee tarkentumaan vasta lainvalmistelun edetessä, eikä tähän voida tässä vaiheessa ottaa kantaa. On hyvä huomioida, että lähestymiskieltolaki koskee kahden luonnollisen henkilön välistä suhdetta. Viranomaisen määräämässä yrityslähestymiskiellossa keskeisessä asemassa olisi tilallinen ulottuvuus. Missä vaiheessa lain valmistelu on? – Yrityslähestymiskieltoon liittyvän lain muutostarpeiden arviointi ja valmistelu jatkuu tällä hetkellä oikeusministeriössä virkatyönä. Työn tueksi on asetettu seurantaryhmä, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden aikana. Olisiko yrityksen jatkossa työturvallisuusvelvoitteensa täyttääkseen haettava yrityslähestymiskieltoa huolehtiakseen tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä, jos työssä esiintyvää työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ei muutoin saataisi loppumaan? – Työturvallisuuslaissa säädetään muun muassa työnantajan velvollisuuksista ja se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Lainvalmistelua tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Esiselvityksessä on nostettu esiin, että viranomaisen määräämän yrityslähestymiskiellon säätämisen yhteydessä tulisi arvioida, katsotaanko yrityslähestymiskiellon hakeminen työturvallisuuslain §28 mukaiseksi, työnantajan käytettävissä olevaksi keinoksi työntekijään kohdistuvan epäkohdan poistamiseksi. Tätä asiaa tarkastellaan lain valmistelun yhteydessä Onko yrityslähestymiskiellolle esiselvityksen perusteella painava yhteiskunnallinen tarve? Ollaanko tekemässä kärpäsestä härkänen, esitutkimuksessa todetaan, ettei erityistä yhteiskuntatarvetta olisi? – Esiselvityksessä on tarkasteltu yrityslähestymiskieltoon liittyvän sääntelyn nykytilannetta ja pohdittu uusia keinoja hallitusohjelmakirjausten mukaisten tavoitteiden toteuttamiselle. Esiselvityksessä on todettu, että nykyisin voimassa oleva sääntely sisältää useita keinoja, joilla on mahdollista vastata yrityslähestymiskieltoa koskeviin hallitusohjelmakirjausten tavoitteisiin. Mikäli esiselvityksessä esille tuotuja keinoja ei katsota riittäviksi, niiden lisäksi voidaan arvioida tarkemmin viranomaisen määräämän yrityslähestymiskiellon säätäminen. Esiselvityksessä on todettu, että yrityslähestymiskielto rajoittaisi perusoikeuksia, kuten liikkumisvapautta ja että tällaista mahdollista lainsäädäntöä tulisi täten arvioida perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien näkökulmasta, jonka mukaan perusoikeuksien rajoittamisen tulee olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. Esiselvityksessä on todettu, että tätä tarvetta tulee arvioida yrityslähestymiskieltoa koskevassa sääntelyssä, ja tätä tullaan arvioimaan käynnissä olevan lainvalmistelun yhteydessä. Viimekädessä perusoikeuden rajoittamisen hyväksyttävyyden arvioi perustuslakivaliokunta. Tehokkaampi pelote? Juankosken ja Kaavin S-markettien marketpäällikkö Marko Rytkönen, kuinka yleistä häiriökäyttäytyminen sinun toimipaikoissasi on? – Kyllä se aika yleistä on. Näpistykset ovat lisääntyneet, mutta juuri muunlaista häiriökäyttäytymistä ei täällä ole, Marko Rytkönen sanoo. Taustaksi on kerrottava, että Rytkösen toimipaikkaa Juankoskella piinaa sarjanäpistelijä, joka on yhden päivän aikana näpistänyt jopa 4 – 5 kertaa ja kahden vuoden aikana jopa sata kertaa. Miten yrityslähestymiskielto voisi kauppoja auttaa ihan käytännössä? – Minä näkisin, että siitä saisi tehokkaamman pelotteen ja poliisikin voisi herkemmin puuttua. Meidän antamamme porttikiellot eivät tehoa näihin, jotka sitä tapansa mukaan tekevät. Vartijan läsnäolo toki aina vähän rauhoittaa tilannetta, Rytkönen uskoo.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==