6 PALVELUESIMIES 2/2025 Oikeusministeriö on Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjauksiin ”Otetaan käyttöön yrityslähestymiskielto yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi” ja ”Hallitus mahdollistaa lähestymiskiellon hakemisen yrityksille toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan (ns. yrityslähestymiskielto)” liittyen selvittänyt 11.4.2025 julkaistussa esiselvityksessä (OM 2025:18) keinoja mahdollistaa lähestymiskiellon hakeminen yrityksille eli asiallisesti pääsykiellon antaminen yrityksen tiloihin. Viimeksi myös Orpon hallituksen kehysriihen päätösten tiedotteessa 23.4.2025 todettiin, että yrityslähestymiskiellon toteutus varmistetaan sekä että yritys voi jatkossa hakea lähestymiskieltoa yksilölle esimerkiksi jatkuvan häiriökäyttäytymisen vuoksi, mihin liittyen päätimme selvittää yrityslähestymiskieltohankkeen yhteyshenkilönä oikeusministeriössä toimivalta erityisasiantuntija Sini Niemiseltä tarkemmin häiriökäyttäytymisen yleisyyttä kaupan alalla ja yritysten käytettävissä jo nykyisin olevia keinoja häiriökäyttäytymiseen puuttumiseksi sekä valmisteilla olevan yrityslähestymiskiellon hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Yrityslähestymiskieltoa koskeva lainvalmistelu on vasta aluillaan, eivätkä virkamiehet voi tässä vaiheessa ottaa tarkemmin kantaa siinä tehtäviin ratkaisuihin. Tästä syystä moniin esitettyihin kysymyksiin ei tässä vaiheessa ole saatu vastausta. Kuinka yleistä häiriökäyttäytyminen esiselvityksen perusteella on kaupan alalla? – Esiselvityksessä ei ole vielä tarkasteltu häiriökäyttäytymisen yleisyyttä kaupan alalla, mutta tätä tullaan tarkastelemaan käynnissä olevan lainvalmistelun yhteydessä. Mitä keinoja kaupan alan yrityksillä esiselvityksen perusteella on nykyisin käytettävissä häiriökäyttäytymiseen puuttumiseksi? NS. YRITYSLÄHESTYMISKIELTO – UUSI KEINO PUUTTUA HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMISEEN? – Esiselvityksessä nostetaan esille julkisrauhan rikkomista koskeva sääntely, jonka mukaan tällainen asianmukaisesti annetun pääsykiellon tai poistumiskehotuksen rikkomisesta voidaan rangaista rikoslain mukaisesti. Julkisrauhan rikkomista koskevan tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että pääsykielto on annettu selkeällä tavalla, mutta käytännön keinot kiellon antamiseksi on lähtökohtaisesti jätetty kiellonantajan harkintaan. Tähän liittyen yrityksillä on muun muassa mahdollisuus toteuttaa pääsykiellon antaminen haastemiehen välityksellä. Lisäksi esiselvityksessä tuodaan esiin, että poliisilla on toimivaltaa turvata julkisrauhaa ja poistaa julkisrauhaa rikkova henkilö tilasta. Myös yrityksillä on mahdollisuus tukea työturvallisuutta itse, muun muassa hyödyntämällä kameravalvontaa tai vartioiden ja järjestyksenvalvojien palveluita. Lisäksi tässä esiselvityksessä nostetaan esille, että nykyinen lähestymiskieltolainsääntely mahdollistaa sen, että työntekijä tai jopa koko henkilökunta voi hakea suojakseen lähestymiskieltoa. Ja vielä lisäksi todetaan, että myös yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää siviilioikeudellista kieltokannetta. Onko yrityksen omistajalla ja haltijalla nykyisin oikeus kieltää toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttanutta henkilöä tulemasta liikehuoneistoonsa eli asettaa ns. pääsykielto? – Lähtökohtaisesti liikkeenharjoittajalla on mahdollisuus valita asiakkaansa ja estää pääsy liiketilaan omistajan tai haltijan oikeuden perusteella. Tätä oikeutta toki rajoittaa syrjinnän kielto, josta säädetään perustuslaissa, rikoslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Onko yrityksellä nykyisin oikeus tarjota uhatuksi tai häirityksi joutuneelle työntekijälle oikeudellista, taloudellista tms. apua tämän halutessa hakea työpaikalleen laajennettua lähestymiskieltoa toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttanutta henkilöä kohtaan? – Lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta. Silloin, kun lähestymiskielto määrätään laajennettuna, koskee se myös oleskelua suojattavan henkilön työpaikan läheisyydessä. Työnantaja voi ei voi hakea lähestymiskieltoa työntekijän puolesta, mutta voi tarjota apua lähestymiskiellon hakemisessa. Onko yrityksen vartijalla tai järjestyksenvalvojalla tai poliisilla nykyisin oikeus estää toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttanutta tai pääsykiellon saanutta henkilöä tulemasta yrityksen liikehuoneistoon tai poistaa tämä liikehuoneistosta? – Oikeusministeriön esiselvityksessä on vain lyhyesti tarkasteltu poliisin, vartioiden ja järjestyksenvalvojien toimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Selvää kuitenkin on, että heillä on tiettyjä oikeuksia julkisrauhan suojaamiseksi. Esiselvityksen mukaan poliisin toimivaltuudet julkisrauhan suojaamisen osalta koskevat henkilön poistamista, mutta eivät pääsyn epäämistä. Luvattomasti oleskelevan henkilön poistaminen edellyttää jo tapahtunutta, epäiltyä julkisrauhan rikkomista, mutta myös asianomistajan pyyntöä. Ennakollista julkisrauhan suojaa poliisi ei voi tarjota. Yksityisillä turvallisuuspalveluiden tarjoajilla on julkisrauhan suojaamiin paikkoihin liittyviä toimivaltuuksia, ja näistä säädetään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa. Poliisin, vartioiden ja järjestyksenvalvojien toimintaa koskevat lait kuuluvat sisäministeriön hallinnonalalle. Lainvalmistelua tehdään yhdessä sisäministeriön kanssa, ja lainvalmistelun yhteydessä tullaan tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin poliisin, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia sekä niiden mahdollista laajentamisen tarvetta. Onko yrityksellä nykyisin oikeus vaatia annettua poistumiskehotusta tai pääsykieltoa rikkoneelle henkilölle rangaistusta esimerkiksi julkisrauhan rikkomisesta taikka nostaa tätä vastaan kieltokanne jo alkaneen tai tulevaisuudessa uhkaavan oikeudenloukkauksen estämiseksi sakon uhalla? – Mikäli jollekin henkilölle on asianmukaisesti annettu pääsykielto, ja hän kiellosta huolimatta tunkeutuu kiellon kohteena olevaan tilaan, voi hän syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen. Samoin on asianmukaisesti annetun poistumiskehotuksen osalta. Yritys voi tehdä tästä rikosilmoituksen ja vaatia siitä henkilölle rangaistusta. Julkisrauhan rikkominen on asianomistajarikos, joten se, että asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi, on edellytys syyttäjän syyteoikeudelle. Tilanteessa, jossa liikkeenharjoittaja kokee, että hänen omistus- ja/tai hallintaoikeuttaan liiketilaan on loukattu, henkilön toimesta, jolla ei ole tällaista vastaavaa oikeutta, liikkeenharjoittajalla on mahdollisuus nostaa tätä henkilöä kohtaan siviilioikeudellinen kieltokanne. Kyseessä voisi olla tilanne, jossa liikkeenharjoittaja on antanut toiselle henkilölle pääsykiellon liiketilaan. Suorituskanteiden seurauksena annetut hyväksytyt suoritustuomiot voidaan panna täytäntöön ulosottoteitse niissä tilanteissa, joissa vastaaja ei vapaaehtoisesti noudata hänelle asetettua velvollisuutta. Jos ulosottoperuste (tässä tapauksessa annettu suoritustuomio) ei sisällä sakon uhkaa, ulosottomiehen on se ensin asetettava. Ovatko kaupan alan yritykset esiselvityksen perusteella tietoisia nykyisin käytettävissä olevista keinoista puuttua häiriökäyttäytymiseen ja käyttävätkö yritykset keinoja tehokkaasti? – Esiselvityksessä on tehty johtopäätös siitä, että voimassa olevaa sääntelyä esimerkiksi julkisrauhan rikkomisen osalta ei selkeästi tunneta eikä sitä sovelleta. Tähän viittaa mm. noin kymmenen vuoden ajalta läpikäydyt käräjäoikeuksien julkisrauhan rikko-
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==