PALVELUESIMIES 2/2025 5 kantaa se taho, joka ei asiaan ole asianmukaisesti puuttunut ja resursseja järjestänyt. Syyllä, miksei esimerkiksi lisätyövoimaa sitä tarvittaessa järjestetä, ei ole merkitystä. Eriksson myös varoittaa tänä päivänä yleistyvän etäjohtamisen riskeistä. Riski siitä, että työturvallisuuslain tarkoittama huolehtimis- ja tarkkailuvelvoite jää hoitamatta kasvaa, kun yhteyttä työntekijöihin pidetään kasvavassa määrin etäyhteyksin. -Työyhteisön hyvinvoinnista vastuussa oleva esihenkilö on tuomittu työturvallisuusrikoksesta, kun hän ei ollut siirtyessään pois ryhmän tiloista enää tullut havainneeksi työyhteisössä harjoitettua epäasiallista kohtelua ja työntekijän eristämistä. Esihenkilön on katsottu eräässä toisessa tapauksessa laiminlyöneen työturvallisuuslain mukaisen huolehtimisvelvoitteensa ja syyllistyneen rikokseen, kun hän keskittyäkseen muihin töihinsä siirtyi enemmän etäjohtamiseen. Esihenkilön satunnaiset yhteydenotot puhelimitse ja sähköpostilla eivät täyttäneet yhdessä rikosasiassa tarkkailuvelvoitetta, koska hän ei voinut enää saada riittävää kokonaiskuvaa työyhteisöstä. työnantajat laiminlyövät lain tarkoittaman esihenkilötyön vaarojen ja riskien arvioinnin kahdessa tapauksessa kolmesta, samoin työterveyshuollon toimet ovat yhtä laajalti työpaikkaselvitysten suhteen puutteelliset. Kun työnantajat eivät arvioi vaaroja ja riskejä, eivät työpaikkaselvityksetkään voi olla lainmukaisia. Valkosen mukaan hyvää keskustelua on käyty, mutta sitä vaivaa toisaalla ymmärtämättömyys siitä, että keskustelemiseen asia ei voi jäädä. -Kentältä tulleen palautteen mukaan työn kuormittavuudesta keskusteleminen nähdään tärkeänä ja työnantaja käy sitä vakavalla mielellä. Se sitten, mitä asiaan suhteen tulisi heti tehdä, näyttää vähän valitettavasti ehkä muulta. Keskusteleminen hukkuu annettujen resurssien ja tehotyötuntien vaatimuksiin. Olet esihenkilö, ratkaise jaksamisasiasi. Näinhän tämä ei työturvallisuuslain mukaan mene. Se, että lähdetään edelleen tarkemmin kyselemään esihenkilöiltä työn kuormittavuuteen liittyviä tekijöitä, on toki hyvä asia, mutta eihän sillä voi selittää noudattavansa lakia. Kyselemisellä ei voi siirtää asiaa, jota pitää ratkaista heti. Se, että vertaillaan vain vuodesta toiseen työtyytyväisyys- tai kuormittavuuskyselyitä, on rangaistavaa työturvallisuuslain rikkomista. Esihenkilöitä koskeva työehtosopimus sisältää määräykset, joka velvoittaa työnantajan käymään vuosittain palkkakeskustelun päätteeksi tai erikseen myös työn kuormittavuutta koskevan keskustelun. Sopimusmääräys ohjaa kartoittamaan jokaisen esihenkilön kanssa erikseen nimenomaan hänen toimipaikassaan painottuvat vaarat ja riskit. Kartoitus on tehtävä henkilökohtaisesti, eikä sitä voida suorittaa anonyymisti tai ryhmänä. -Käytännössä keskusteleminen on jäänyt monessa tapauksessa puolitiehen. Ei ole mielletty työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, että on paitsi työehtosopimuksesta seuraava velvoite nostaa esiin vähintään tietyt seikat ja sen lisäksi täytyy arvioida myös kyseisen yksittäisen henkilön toimipaikassa ilmeneviä erityispiirteitä. Työnantajien tulee kouluttaa esihenkilöiden esihenkilöt käymään kuormittavuuskyselyt oikein ja mieltämään, että vastaus ei voi työturvallisuuslain vaatiessa toimenpiteitä olla, ettei resursseja tai rahaa ole. Jotta lakia ei enää rikota, tulee edellyttää, että kuormittavuuskeskusteluja käyvä taho dokumentoi käymänsä keskustelut ja suorittaa riskiarvioinnin konkreettisen asteikon mukaan (mahdollinen-siedettävä- kohtalainen- merkittävä – arviointi). Jos ohjaat vain keskustelemaan, mitään ei oikeasti edelleenkään tehdä. Esimiesliitto on viime kuukausien aikana käynyt työturvallisuuslain vaatimuksista keskusteluja myös suurimpien kaupan työnantajien kanssa. Keskusliikkeissä on noteerattu aluehallintoviranomaisten havaitsevat epäkohdat ja korjausliikkeisiin on luvattu ryhtyä. Työsuojeluviranomaisten havainnot on nostettu pöydälle myös työnantajaliiton kanssa käytäviin keskusteluihin. Työehtosopimusratkaisussa on erikseen sovittu työryhmä, jonka toimeksiantona on jatkaa keskustelua kaupan esihenkilöiden työhyvinvoinnista, erityisesti työsuojeluviranomaisten valvonnassaan viime aikoina korostamien kehittämistarpeiden valossa. Toimeksiannossa on todettu, että ”työsuojeluviranomaisen mukaan esihenkilötyön psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on havaittu puutteita ja hankkeella pyritään korjaamaan tilannetta kaupan alalla. Tarkoituksena siksi on, että työpaikat työturvallisuuslain mukaisesti tunnistaisivat psykososiaaliset kuormitustekijät, mukaan lukien mahdolliset varallaolo- tai päivystysjärjestelyt, esihenkilötyössä, arvioisivat niiden vaikuttavuutta ja toteuttaisivat sellaisia konkreettisia toimenpiteitä kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja välttämiseksi, joilla on tosiasiallista vaikutusta koettuun kuormitukseen”. Paikallinen sopiminen myös esillä PAMIn esihenkilöiden sopimusasiantuntija Ville Filppula alusti kaupan työehtosopimuksen mukaisesti paikallisesta sopimisesta ja vuoden vaihteessa lainsäädännössä tapahtuneisJuristi Aki Eriksson Avista alusti työnantajan rikosoikeudellisesta vastuusta, kun vaarojen ja riskien arviointia ei tehdä oikein. Uudessa työehtosopimuksessa on tarkennettu työnantajan velvoitetta käydä esihenkilötyön kuormittavuuskeskustelua. ta muutoksista paikallisen sopimisen periaatteiden suhteen. Väkeä valaistiin myös maan hallituksen työsuhdeturvaa ja työttömyysturvaa koskevista tulevista lakihankkeista. Heinäkuun alussa voimaan astuvat yhteistoimintalain muutokset olivat myös keskiössä. Filppulan mukaan ongelmana paikallisessa sopimuksessa on se, ettei siinä useinkaan huomioida sopimisen tasapainoa tai työnantaja tuo sovittavaksi asioita, joista ei edes lain mukaan saa tai voida sopia, kuten esimerkiksi palkkapäivän siirto tai muita yksittäisen työntekijän työsopimuksen mukaisia tilanteita. -Kyllä hyviäkin esimerkkejä silloin tällöin toki ilmaantuu. Eräässä ketjussa on juuri esimerkiksi sovittu järjestelystä, jossa löytyy molempien etujen tasapainoista huomioimista. Yrityksessä on sovittu vapaaehtoisesta mahdollisuudesta tehdä 10h vuoroja. Ryhmästä voi poistua milloin haluaa. 10h vuoroon sisältyy ylimääräinen kahvitauko. Vapaat järjestetään niin, että vapaita kertyy peräkkäin. Sopimuskierroksen jälkihöyryt Järjestöasiantuntija Helena Vähä-Ruka PAMista laittoi väen muistelemaan lopuksi menneitä. Palvelualojen ammattiliiton ja KEY:n välisen yhteistyön, vaikkei esimiesliitto riennoissa mukana ollutkaan, voitiin todeta sujuneen viime sopimuskierroksella ilman suurempia hankauksia lakossa olleiden Pamilaisten ja sen ulkopuolella olleiden KEY-läisten välillä. Keskusteluissa korostuivat tuntemukset työtaistelemisen tasapuolisesta kohdistumisesta, toisaalta vaikutelma oli se, että lakkoilu oli helpompaa, kun sitä oli ”harjoiteltu” tuoreeltaan poliittisten työtaistelujen kautta ja yhteyksiä liittojen luottamushenkilöstön kanssa pidettiin. Myönteisenä pidettiin erityisesti sitä, että esihenkilöitä koskenut siirtymiskielto toiseen yksikköön oli toiminut aikaisempaa sitovammin. Toimet riittämättömiä mutta eteenpäin menty Toiminnanjohtaja Mika Valkosen mukaan eteenpäinkin on koko ajan menty. Työnantajien kanssa on viime vuodet käyty vuoropuhelua esihenkilötyön kuormittavuudesta myös niitä epäkohtia koskien kuin mitä työsuojelunhallinnon vuosina 2019-2023 toimeenpanemassa valtakunnallisessa esihenkilötyön työturvallisuuslain noudattamista koskevassa selvityksessä ilmeni. Selvityksen mukaan
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==