2 PALVELUESIMIES 2/2025 PÄÄ- KIRJOITUS Mika Valkonen, päätoimittaja AY-JÄSENMAKSUN VÄHENNYSKELPOISUUS POISTUMASSA? Maan hallitus aikoo poistaa sekä työntekijä- että työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen. Selvä enemmistö suomalaisista pitää gallupien mukaan vääränä hallituksen päätöstä poistaa ammattiliittojen ja työnantajaliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Se ei päättäjiä kiinnosta. Työmarkkinajärjestölle tai työttömyyskassalle suoraan maksetut työttömyyskassamaksut ovat verotuksessa edelleen vähennyskelpoisia. Niitä leikkaus ei koske. Ay-jäsenmaksuja ei vähennetä suoraan verosta, vaan verotettavasta tulosta, vähennys alentaa verotettavan tulon määrää. Maksun verovähennysoikeus kattaa maksusta noin puolet. Verovähennykseen vaikuttavat kotikunta ja vuosiansio. Prosenttiperusteista jäsenmaksua maksavat paremmin tienaavat joutuvat maksamaan palvelusta muita enemmän ja häviävät eniten. Tuloista riippumaton euromääräinen jäsenmaksu kohtelee jäsenmaksun maksajaa hellemmin. Esimerkiksi esimiesliitossa ”menetys” on kuukaudessa perustuopin verran. Verovähennysoikeudella on selvä yhteys ammattiliittoihin kuulumiseen. Esimerkiksi Norjassa jäsenmaksujen vähennyksen summan kasvattaminen lisäsi liittojen jäsenyyksiä ja Ruotsissa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen johti ammattiliittojen jäsenmäärien selvään laskuun. Vaikutukset Suomessa tulevat olemaan samansuuntaisia. Enemmistö ammattiliittojen jäsenistä aikoo gallupien mukaan silti pysyä jäsenenä, vaikka jäsenmaksun verovähennysoikeus poistuisikin. Ammattiliittoihin kuuluvista kansalaisista seitsemän prosenttia on kertonut aikovansa erota liitosta, jos jäsenyys kallistuu eikä jäsenmaksuja huomioida verotuksessa. Reaktio on arvattava, vaikka vailla logiikkaa. Kukaan ei ole liittynyt ammattiliiton jäseneksi vain sen vuoksi, että jäsenmaksun saa vähentää verotuksessa, mutta pelkkä vähennysoikeuden poistaminen onkin sitten eroamisperuste. Looginen reaktio olisi pikemminkin päinvastainen. Jos maan hallitus on syypää, niin eikö juuri siksi protestina pitäisi maksaa vähintään entinen jäsenmaksu. Syy eroamiseen lieneekin tosiasiassa raadollisempi. Jokainen lisäkulu vaikuttaa talouden tasapainoon. Ammattiliittojen jäsenmaksun vähennys on ollut aikaisemmin pyhä lehmä. Kun hallitukset ovat ajan saatossa esittäneet vähennysoikeuden poistamista, Hakaniemen sulkutuli on saanut ne perääntymään, mutta enää eivät kiekot lennä samaa rataa. Kun verovähennysoikeuden poisto olisi menneisyydessä ollut yleislakkoasia, on se nyt peruste vain kiukutella ja raivostua. Syy on se, että poliittisten lakkojen kesto on rajattu tänä päivänä 24 tuntiin ja syömähammas penkin alla. Unta voi nähdä siitä, että tuleva erivärinen hallitus palauttaa tilanteen lähtöruutuun, kuten ehkä tekeekin. Verottajan mukaan verovähennysoikeuden poistaminen yhtenäistäisi verojärjestelmää ja poistaisi yhden, vain tietyille toimijoille suunnatun edun. Verottaja on perustellut kantaansa sillä, että ay-jäsenmaksut eivät liity suoraan tulojen hankkimiseen. Vähennysoikeus katsotaan verotueksi. Työmarkkinajärjestöt ovat tietysti eri mieltä. Niiden lasien lävitse ayjäsenmaksu on tulonhankkimismeno ja pitää voida vähentää verotuksessa. Leipoo asiaa miten haluaa, ei verotuksellisesti pääse mihinkään siitä, että kyseessä on silti verojärjestelmämme omituinen poikkeussäännös. Verovähennyksen vastustajat kysyvät, että kun järjestäytyminen on vapaaehtoista, miksi siitä pitäisi saada vähennyksiä ja miksi kaikki yleishyödylliset järjestöt eivät sitten ole verotuksellisesti samalla viivalla? Kannattajat vetoavat työelämän tasapainoon ja siihen, että talouskasvun ja työllisyyden kannalta toimivat työmarkkinat ovat tärkeä asia. Palkansaajaliitot näkevät peilistä itsensä työelämän rakentavan vuoropuhelun edistäjänä eikä järjestäytymistä tulisi siksi tarkoituksellisesti heikentää, työnantajat näkevät arvatenkin asiat vähän toisin. Työmarkkinamaksujen vähennysoikeuden poistaminen ei ole ollut työnantajien EK:n toivelistalla ja aikanaan vähennysoikeudelle on näytetty siellä vihreää valoa. Ristiretkellä ovat nyt kokoomuksen oikeistosiipi ja Suomen yrittäjät. Kiimassaan niille on tärkeintä kaikin tavoin heikentää ay-liikettä, aivan sama mikä muutoin on seuraus tai saavutus. Mikäli vain julkisessa taloudessa varaa olisi, yleinen työttömyysvakuutus ilman ammattiliittojen kainaloa olisi seuraava märkä uni. Kun jäsenmäärät jatkaisivat laskuaan, ammattiyhdistysten neuvotteluvoima heikentyisi edelleen, mikä vaikuttaisi työehtosopimuksiin ja yleissitovuuteen. Palkansaajajärjestöissä nähdäänkin, että tarkoituksena on ensi sijassa murentaa järjestäytynyt ammattiyhdistysliike, jotta se ei voi puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Ja näinhän se on: silloin kun joku näyttää ankalta, se vaappuu kuin ankka ja ääntelee kuin ankka, niin kyllä se yleensä on ankka. Omaan peiliin on silti katsominen. Jos ammattiliittojen tuote koetaan hyväksi, siitä maksetaan, päättävät poliitikot paahteessaan, mitä päättävät. Mutta jos koetaan, että jäsenmaksu menee vain ammattiliiton itsensä mielestä tärkeisiin asioihin tai tahoille, siitä ei makseta enää vain vanhasta tottumuksesta. Menneisyydessä ei tapahdu mitään ja pelkkä saavutuksista muistuttamien ei uppoa kuin suohon. Tämän ajan rivijäsentä ei tavoiteta ay-termein, eikä häntä arjessa kiinnosta, mitä esimerkiksi yleissitovuus tarkoittaa tai ei tarkoita. Ammattiliitoissa pitäisi miettiä vähän vaikkapa sitäkin, miksi jäsenet eivät joskus tiedä edes oman alansa käynnissä olevasta työtaistelusta. Se, että ammattiliitot korostavat tekevänsä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä, herättää kysymyksen siitä, miksi tavalliset jäsenet sitä eivät välttämättä näe, kun siitä pitää rinta rottingilla muistuttaa ja muistuttaa. Ammattiliitot ovat onnistuneet monessa ulkoistamaan itsensä jäseniltään. Harvassa ammattiliitossa saat asiasi hoidettua silloin kuin se sinulle sopii. Verovähennyksen poistaminen on ay-liikkeelle painajainen, johon se ei osaa ainakaan tuoreeltaan kunnolla vastata, kun vanhat konstit eivät toimi. Tarvitaan pussillinen uusia. Verovähennysoikeuden poistumisen voi nähdä mahdollisuutenakin. Ammattiliittoon kuulumisen arvo tulee kyetä todentamaan jäsenelle ilman veroetua.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==