18 PALVELUESIMIES 2/2025 Loman kertyminen Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, joka määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. Ensimmäinen ansaintasääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisen työajan puitteissa vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Jälkimmäinen ansaintasääntö puolestaan koskee työntekijää, joka ei työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta jonka säännöllinen työaika on kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Jos työajasta ei ole sovittu, ratkaisevaa on se, millainen työntekijän työaika on käytännössä vakiintuneesti ollut. Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain. Tänä kesänä pidetään niitä vuosilomia, jotka on ansaittu 1.4.2024 – 31.3.2025 välisenä lomanmääräytymisvuotena. Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin. Loman pitäminen Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan kuultuaan ensin työntekijää. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Kuukauden ilmoitusaika on ehdoLOMAMUISTIO 2025 ton pääsääntö, mutta jos tämä ei ole mahdollista, on lomasta ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ansaitusta vuosilomasta 24 päivää on sijoitettava kesälomakaudelle, joka on 2.5. – 30.9.2025 välinen aika. Mikäli työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä jakaa lomaa, pitää kesälomaa antaa yhdenjaksoisena vähintään 12 lomapäivää. Lopun voi antaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa osassa. Vuosiloma annetaan arkipäivinä eli maanantai – lauantai. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta vuosilomia annettaessa ja yrityskohtaiset käytännöt, kuten niin sanotut ”lauantaisäännöt”, voivat ohjata lauantain sisällyttämistä lomiin. Lomapäiviksi ei lasketa kesälomakaudelle sijoittuvia pyhäpäiviä tai juhannusaattoa. Kokoaikaisten ja osa-aikaisten lomat annetaan samalla tavalla. Siten esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä ja osittaisella hoitovapaalla olevien vuosilomapäivät lasketaan samalla tavalla kuin kokoaikaisilla eikä vuosiloma ”pitene” osa-aikaisuuden johdosta. Loman siirtäminen ja säästäminen Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Säästövapaa on nykyisin annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina, mutta Orpo-Purran hallituksen puoliväliriihessä linjaaman mukaan oikeus säästövapaan ajankohdasta päättämisestä ollaan siirtämässä työnantajalle. Nykyisin työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää, ellei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta ole sovittu. Jos työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi, hänellä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana hänellä on oikeus loman siirtoon vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen. Omavastuu koskee yli neljän viikon vuosilomaa ja omavastuupäiviä on korkeintaan kuusi. Lomapalkka ja lomaraha Kokoaikaisen työntekijän vuosilomapalkka saadaan Kaupan työehtosopimuksen mukaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla näin saatu päiväpalkka vuosilomapäivien lukumäärällä. Lomapalkkaan lisätään 31.3. mennessä vähintään vuoden kestäneissä työsuhteissa 12,5 % ja alle vuoden kestäneissä työsuhteissa 10 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista suuruudeltaan vaihtelevista työehtosopimukseen perustuvista lisistä. Tällaisia ovat mm. ilta-, yö- ja lauantailisät sekä säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä ja luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, on korvattava rahalla. Tuntipalkkaisen ja suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän vuosilomapalkka lasketaan Kaupan työehtosopimuksen mukaan lomamääräytymisvuoden ansioista prosenttiperusteisesti. Lomapalkka on vähintään vuoden kestäneissä työsuhteissa 12,5 % ja alle vuoden työsuhteissa 10 % lomanmääräytymisvuoden ansioista. Kaupan alan työehtosopimuksen mukaan lomaraha on 50 % lomaajan palkasta. Pääsääntöisesti lomarahan maksamisen edellytyksenä on, että loma aloitetaan ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja että töihin palataan heti loman päätyttyä. Lomaraha voidaan maksaa kahdessa erässä: puolet ennen kesälomaa ja toinen puoli ennen joulua. Lomaraha voidaan myös sopia vaihdettavaksi vapaaseen. Mitä tehdä, jos jokin ei täsmää? Maksaessaan lomapalkan työntekijälle työnantaja on velvollinen antamaan vuosilomapalkkalaskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Mikäli jokin ei tunnu täsmäävän, kannattaa pyytää työnantajaa kirjallisesti selvittämään vuosilomaetuuksien laskentatapaa. Voit myös olla yhteydessä luottamusmieheen tai liiton asiantuntijaan. Rentouttavaa lomaa 2025!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==