8 PALVELUESIMIES 1/2025 Kuormituksen kannalta olennaista on sen arviointi, onko työnantaja tai työnantajan edustaja ryhtynyt riittäviin konkreettisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Myös toimenpiteiden oikea-aikaisuus on tärkeä seikka, sillä viivyttely voi pahentaa työntekijän tilannetta. Velvoite kartoittaa riskit ja vaarat laissa Työturvallisuuslain (8.1§) mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Säännös velvoittaa työnantajaa ottamaan huomioon kaikki sellaiset työn laatuun, työolosuhteisiin ja työntekijään liittyvät seikat sekä suorittamaan kaikki toimenpiteet, jotka ovat kohtuudella tarpeellisia työntekijöiden suojelemiseksi. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan yhtäältä huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Aina voidaan kuitenkin tehdä jotakin. Psykososiaalisen kuormituksen yhteydessä vaadittavien toimenpiteiden määrittely ei ole yksiselitteistä, koska laissa ei voidakaan tyhjentävästi ilmaista, mitä toimenpiteitä kussakin tilanteessa tarvitaan. Keskeisenä oikeuskäytännössä on kuitenkin pidetty sitä, että työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat työturvallisuuslain 10 §:n mukaisesti tunnistettu ja arvioitu riittävää tarkkuutta ja asiantuntijuutta käyttäen. Tarkoituksena on, että tehdyn arvioinnin seurauksena on mahdollista tehdä tietoinen valinta jäljelle jäävien riskien vähentämiseen tarvittavista toimenpiteistä, toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä ja kiireellisyydestä. Yleinen rike on mm. se, ettei arviointia tehdä erikseen esihenkilöiden osalta. Ensisijainen vaihtoehto on haitallisten kuormitustekijöiden poistaminen, mutta jos työnantajalla ei ole siihen mahdollisuuksia, työnantajan tulee tarjota työntekijälle keinoja hallita haitallisia työn kuormitustekijöitä. Ellei haitallisia tekijöitä voida poistaa, niitä tulee aina kuitenkin rajoittaa. Vaarojen ja riskien arviointi aina tehtävä Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan ”jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.” Esimerkiksi työyhteisön tilaa tarkkailtaessa voidaan hyödyntää erilaisia työolokyselyitä, mutta tarkkailua on tehtävä muutoinkin osana työntekijöiden jokapäiväistä valvontaa. Se, että tarkkailu jätetään vain työilmapiirin selvittämiseen, on lain rikkomista. Sillä, ettei työyhteisössä ole noussut esiin mitään erityisiä kuormitustekijöitä, ei vapauta vastuusta tarkkailla. Se, että työpaikalla vähennetään kuormitustekijöitä, ei vapauta kartoittamasta, onko muita vaaroja ja riskejä tunnistettavissa. THO 3.1.2015 R 13/1650 (työturvallisuusrikos): Pelkät henkilöstön täyttämät kyselyt eivät ole riittäviä lain edellytysten täyttämiseksi. – HHO 30.3.2021 R 19/982. Riskien arviointi olisi pitänyt suorittaa ja olla todennettavissa, vaikka kyse oli pienestä yrityksestä, jonka toimiala ei myöskään sisältänyt mitään erityisiä riskitekijöitä.- Helsingin KO 2.9.2021 R 20/7561. Työnantaja oli sinänsä puuttunut työpaikalla työntekijän kuormittumiseen, mutta työpaikalla ei oltu tehty työturvallisuuslain 10 §:n mukaista vaarojen selvittämistä ja arviointia. Työnantaja ei voinut välttää rikosoikeudellista vastuuta huolehtimalla vain osasta työturvallisuuslain asettamista velvoitteista. Vastuitaan ei voi ulkoistaa Arvioinnin tukena on mahdollista hyödyntää työterveyshuollon työpaikkaselvitysten, työtyytyväisyystutkimusten ja kehityskeskusteluiden tuloksia. Ne eivät kuitenkaan korvaa laissa säädettyä velvoitetta arvioida vaarat ja riskit ja tehdä erikseen arviointi kunkin riskin painavuudesta ja vertailla tilannetta aikaisempaan. Se, ettei resurssipulaa viestitä omille esihenkilöille, voi myös merkitä työturvallisuusrikokseen syyllistymistä. Länsi-Uudenmaan KO 18.2.2022 R 19/4877: Työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys ei ollut riittävä täyttääkseen työnantajan velvoitteen selvittää ja arvioida haitta- ja vaaratekijät. – Itä-Uudenmaan KO 22.4.2022 R 21/1049. Työnantajan edustajilla oli ollut mahdollisuus saattaa organisaation ylemmälle johdolle arvioitavaksi tieto työpaikan työntekijätarpeesta, mutta tätä ei oltu tehty. Etäjohtaminen ei riitä Vasta työpaikan olosuhteiden jatkuvan tarkkailun myötä syntyvät edellytykset ryhtyä selvittämään ja tunnistaa terveydelle aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä sekä ryhtyä niiden poistamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi vuosittaiset kuormitus- ja kehityskeskustelut eivät pelkästään riitä, vaan tarkkailun tulee toteutua säännöllisenä läsnäolona. HHO 30.3.2021 R 19/982. Työntekijöiden ja työnantajan edustajan välinen yhteydenpito oli tapahtunut pääasiallisesti puhelimen ja sähköpostiviestien välityksellä. Pelkästään se seikka, että työnantajan edustaja katsoi selvittäneensä ja arvioineensa työn haitat ja vaarat keskustelemalla työntekijöiden kanssa työpaikalla esiin tulleista ongelmista ja työilmapiiristä, ei täyttänyt työturvallisuuslain 10 §:n mukaiselle selvitykselle ja arvioinnille asetettuja edellytyksiä. – Päijät-Hämeen KO 14.2.2020 R 19/1489. Esimiehen katsottiin laiminlyöneen johtamansa ryhmän jatkuvan tarkkailun epäasiallista kohtelua kohdanneen työntekijän työjakson aikana, kun hän oli mm. lopettanut päivittäiset aamukahvit ja yhteiset palaverit, joissa hän olisi voinut tehdä havaintoja asiasta. RIKOSVASTUU TYÖYHTEISÖN KUORMITTUMISESTA Työyhteisön tai erikseen esihenkilön kuormittuminen on ongelma, johon työnantajien on reagoitava asianmukaisin ja oikea-aikaisin toimin. Puuttumatta jättäminen on myös rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Se, ettei esimerkiksi työntekijän omaan liialliseen työntekoon puututa tai siitä olla selvillä, on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikoksen lisäksi kyseeseen voi tulla myös pahoinpitelyn, työsyrjinnän tai työaikasuojelurikoksen syyksilukeminen. Esihenkilötyön psykososiaalisen kuormituksen hallinnan suhteen riittää korjattavaa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==