16 PALVELUESIMIES 1/2025 Suomen hallitus asetti osana julkisen talouden vahvistamista työryhmän pohtimaan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen eläkesopimuksesta, jonka hallitus hyväksyi ja jonka se on todennut tavoitteen mukaisesti vahvistavan julkista taloutta. Syntynyt neuvottelutulos on ennen kaikkea osoitus työmarkkinajärjestöjen kyvystä tehdä edelleen pitkäjänteisiä ratkaisuja eläkejärjestelmän kehittämiseksi yhdessä sopimalla. Mutta mitä uudistus pähkinänkuoressa tarkoittaa. Kysyimme tarkennuksia Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö Sampo Varjoselta. Muuttaako tämä uudistus eläkeikää? Muuttuuko eläkkeen kertyminen? – Uudistus ei vaikuta eläkeikään. Sillä jatketaan, mikä on edellisestä uudistuksesta lähtien ollut. Eläkeikä elää tulevaisuudessa elinajanodotteen muutosten mukaan. Eläkkeiden kertymiseenkään ei uudistuksessa puututtu. Vaikuttaako uudistus jotenkin jo olemassa oleviin eläkemuotoihin? – Eläke-etuuksiin ei tehdä muutoksia, ei muotoihin eikä määriin. Ainoa, mikä tulevaisuudessa saattaa eläke-etuuksiin vaikuttaa, on inflaatiovakauttaja siinä tilanteessa, jos se aktivoituu. Tämänkertainen uudistus on enemmänkin sijoitusuudistus. Uudistuksessa puhutaan inflaatiovakauttajasta, jolla pyritään varmistamaan, etteivät eläkkeet nouse palkkoja enempää. Onko todennäköistä, että eläkkeiden tasoa leikattaisiin jättämällä indeksikorotuksia tekemättä? – Normaalisti työeläkkeitä korotetaan vuosittain työeläkeindeksin mukaan. Työeläkeindeksiin vaikuttaa 80% kuluttajahintojen muutokset ja 20% ansiotason muutokset. Vakauttaja aktivoituisi tilanteissa, joissa kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksolla inflaatio olisi nopeampaa kuin ansioiden kehitys. Tällöin indeksikorotus tehtäisiin palkkakertoimen suuruisena, eli siis pienempänä. Työeläkejärjestelmän historiassa tällaiset tilanteet ovat olleet poikkeuk- sellisia: käytännössä vakauttaja olisi lauennut 1970-luvun öljykriisissä, 1990-luvun lamassa sekä UkraiMIKÄ MUUTTUU, KUN ELÄKKEITÄ UUDISTETAAN nan sodan aikana, kun vuosina 2022 ja 2023 inflaatio oli niin korkealla, että eläkkeet nousivat huomattavasti palkkoja nopeammin. On mahdotonta ennustaa, kuinka usein inflaatiovakauttaja tulevaisuudessa aktivoituu. Meillähän on myös pari kertaa jarrutettu indeksikorotuksia poliittisilla päätöksillä julkisen talouden tilasta johtuen. Jos meillä ei tällaista inflaatiovakauttajaa olisi, se ei poistaisi sitä mahdollisuutta, että poliitikot päättäisivät jarrua joskus käyttää. Onko edes periaatteessa mahdollista, että eläkeuudistus leikkaisi joskus myös maksussa olevien eläkkeiden sen hetkistä tasoa? –Ansaittua eläketasoa suojaa perustuslain mukainen omaisuudensuoja. Tämän ansiosta maksussa oleviin eläkkeisiin koskeminen on hyvin epätodennäköistä, ja varsinkaan tämä uudistus ei ole sitä tekemässä. Poliittisilla päätöksillä on pystytty leikkaamaan indeksikorotuksia, mutta maksussa olevia eläkkeitä turvaa omaisuudensuoja. Vuonna 2023 eläkkeitä korotettiin työeläkeindeksillä 6,8%, joka oli historiallisen suuri korotus. Voiko tulevaisuudessa olla enää yhtä isoja korotuksia? – Teoriassa kyllä. Inflaatiovakauttaja leikkaa indeksikorotuksia vain, jos inflaatio on kahden peräkkäisen vuoden jaksolla ansiotason nousua voimakkaampaa. Korkeakaan inflaatio ei välttämättä aktivoi vakauttajaa, jos ansiotaso nousee samaan aikaan. Uudistuksella mahdollistetaan suuremmat riskit eläkevarojen sijoituksissa. Jos sijoitustoiminta epäonnistuu tai ei tuota tarpeeksi, miten eläkkeet rahoitetaan? Onko tämä kysymys jätetty sattuman ja valvonnan varaan? – Eläkejärjestelmä on monimutkainen ja laaja kokonaisuus, johon vaikuttavat eläkemenon, eläkemaksujen ja myös sijoitustuottojen kehitys. Meidän järjestelmämme on vain osittain rahastoiva, eli suurin osa eläkkeistä maksetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työeläkemaksuilla. Sijoitustuotoilla pystymme pitämään eläkemaksutason matalampana kuin se muutoin olisi. Sijoitusriskiä on aikaisemmissakin uudistuksissa lisätty, ja pitkällä aikavälillä tämä on parantanut tuottoja ja siten vahvistanut järjestelmän kestävyyttä. Eläkeyhtiön erittäin pitkässä sijoitushorisontissa lyhyen aikavälin heilahtelut eivät ole kovin merkittäviä. Silloin kun eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys on esimerkiksi väestörakenteen muutosten vuoksi heikentynyt, uudistuksia on pystytty tekemään ja kestävyyttä vahvistamaan. Mielestäni ei ole syytä epäillä, etteikö näin toimittaisi jatkossakin. Tullaanko työnantajan ja työtekijöiden maksamia eläkemaksuja nostamaan joka tapauksessa joko voimassa olevien sopimusten tai nyt tehdyn uudistuksen takia jossain vaiheessa? – Nyt sovittiin, että maksutaso kiinnitetään nykytasolle vuoteen 2030 asti. Järjestöt ovat sitoutuneet tarkastelemaan järjestelmän tarpeita määräajoin. Järjestöt sopivat myös, että maksutason muuttamiseen suhtaudutaan pidättyväisesti tilanteissa, joissa ennakoimattomat tilapäiset muutokset joko vahvistavat tai heikentävät järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Tämä uudistus, myös parempine tuotto-odotuksineen, vaikuttaa siis ennen kaikkea maksutasoa vakauttavasti. Tulevaisuudessa on aina epävarmuustekijöitä, mutta ei voi sanoa, että tämän sopimuksen tai aikaisempienkaan takia kehitys väistämättä johtaisi maksutason nousuun. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin eläkeiän asteittaisesta nostosta. Voiko eläkeikä nuorilla nousta jatkuvasti periaatteessa kuinka korkealle tahansa ja miten eläkeiän kohoaminen oikein määräytyy? – Vuonna 1955 syntyneistä ja sitä nuoremmista eläkeikää on alettu hilata 3kk jokaista ikäluokkaa kohden, kunnes saavutetaan 65 vuoden alaikäraja. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen. Tavoitteena on, että työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy samana, vaikka elinikä nousisikin. Milloin nämä nyt sovitut uudistukset tulevat voimaan? Onko vielä jotakin neuvoteltavaa tai hiottavaa? – STM on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan uudistusta. Yksityiskohdissa on varmasti hiottavaa. Siinä, miten sopimuksessa sovitut asiat saadaan lakipykäliksi, on tekemistä. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2026, ja sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hallituksen esitys voisi siten olla annettavissa kevätistuntokaudella 2026. Tällä aikataululla uudistuksen voisi olettaa tulevan voimaan vuoden 2027 alusta alkaen, mutta tästä ei ole vielä tarkemmin tiedotettu ja nämä asiat varmasti tarkentuvatkin työryhmän työn edetessä. Koska edessä on seuraava uudistus? – Parempi, etten lähde ennustamaan. Tällä vuosituhannella jonkinlaisia uudistuksia on tehty noin kymmenen vuoden välein. Uudistusten tarve riippuu siitä, miten maailma ympärillämme muuttuu. Eläkejärjestelmämme sinänsä on vakaalla pohjalla, ja edellisiin uudistuksiin verrattuna tästä uudistuksesta on puhuttu enemmänkin määräaikaishuoltona. Yksilön näkökulmasta nyt tehtävät muutokset ovat pieniä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==