10 PALVELUESIMIES 1/2025 Moni yli 55-vuotias työssäkäyvä alkaa aamuisin herätä kolotuksiin, eikä fysiikka enää ponnisteluista huolimatta ole sitä, mitä vuosikymmen sitten. Brittiläisen tutkimuksen mukaan henkisen työkyvyn näkökulmasta koettu mielenterveys saattaa vain parantua, kun lähestytään seitsemääkymmentä ikävuotta, mutta fyysinen työkyky määräytyy pitkälti biologiasta. Biologia voi olla toisille armollisempi, mutta kaikki me vanhenemme. Keskustelimme asiasta työeläkevakuutusyhtiö Varman työkykypalveluista vastaavan johtajan, VTT, dosentti, EMBA Pauli Forman kanssa. Ikä ja työkyky Väestön ikääntyminen tuo mukanaan tarpeen tukea yli 55-vuotiaiden työkykyä. Tämä ikäryhmä on arvokas voimavara työpaikoilla, mutta heidän työhyvinvointinsa varmistaminen edellyttää kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Työkykyyn vaikuttavat sekä fyysiset että psyykkiset tekijät, mutta myös työyhteisön ja johtamisen merkitys on huomattava. Työkyky sinänsä on yksilöllinen asia, joka vaihtelee yksilöiden välillä. – Keskiarvojen tasolla tutkimusten mukaan fyysinen työkyky on hyvinkin yhteydessä ikään ja alenee iän myötä, johtuen ihmisen fysiologiasta. Ihminen kuluu iän myötä fyysisesti vaativissa töissä. Henkisen työkyvyn näkökulmasta samanlaista suoraa yhteyttä iän ja työkyvyn välillä ei ole olemassa, toteaa Pauli Forma. Työterveyslaitoksen mukaan ikääntyneet työntekijät voivat työssään hyvin, mutta kielteiset ikäasenteet saattavat vaikeuttaa heidän työuriensa jatkumista tai uudelleentyöllistymistä. Työntekijän oma vastuu Vastuu työkyvystä jakautuu monelle taholle. – Työntekijän oma vastuu on suuri. Omilla valinnoillamme me pystymme vaikuttamaan työkykyyn. Jos olemme huonossa fyysisessä kunnossa, emme pysty tekemään raskasta työtä. Nykyään työelämässä ponnistellaan hyvin harvassa ammatissa äärimmillään. Mitä huonommassa kunnossa ollaan, sitä enemmän kevyempikin työ meitä kuormittaa, Pauli Forma sanoo. Toinen iso tekijä on mielenterveyspuoli. Fyysinen kunto ja liikunta vaiPAKKO JAKSAA ELÄKEIKÄÄN ASTI kuttavat positiivisesti myös mielenterveyteen. Hyvät elintavat, ruokailutottumukset, uni, palautuminen ja liikunta ovat tärkeitä, mutta tarvitsemme myös työn vastapainoksi harrastuksia, jotka tasapainottavat elämäämme mielen näkökulmasta. – Elämän osa-alueet, joista saamme voimavaroja ja joihin voimme työpäivän jälkeen suunnata ajatuksiamme, tukevat mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä, Pauli Forma sanoo. Nykyään puhutaan paljon digitaalisten välineiden tuomasta kuormituksesta, esimerkiksi siitä, että seurataan koko ajan, mitä maailmalla tapahtuu. Tämä ei vie ajatuksiamme palauttavaan suuntaan, vaan päinvastoin kuormittaa. – Ihmisten pitäisi ennemminkin ottaa aikaa olla vain omien ajatustensa kanssa, ei koko ajan kuunnella tai katsoa jotain. Tyhjyys oman itsensä ja ajatustensa kanssa voi selkeyttää ja tukea jaksamista, Pauli Forma selvittää. Varmassa puhutaan sinnittelijöistä, ihmisistä, jotka pyrkivät selviytymään työelämässä mahdollisimman pitkään ja välttelevät työkykyyn liittyviä haasteita. Hyvää itsestään huolehtimista on sekin, että jos sinulla on jotain kremppaa, fyysistä tai henkistä, hidastat tahtia ja hakeudut saamaan apua. Mitä työnantaja voi tehdä helpottaakseen 55+ työntekijöiden jaksamista? Suomessa työnantajalla on yleisesti iso vastuu työntekijöistään. Työn on oltava terveellistä ja turvallista. – Vanhemmilla työntekijöillä, erityisesti fyysisesti kuormittavassa työssä, tarvitaan mahdollisesti työn muokkausta, kun työkyky on alentunut eikä pystytä palautumaan kuten aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että tehdään esimerkiksi lyhyempää työaikaa ja jätetään kuormittavat tehtävät muille. Työkyky on kuin tasapainolauta, jossa toisella puolella ovat työntekijän resurssit ja toisella työn vaatimukset. Jos resurssit alenevat ikääntymisen myötä, työn vaatimuksia pitää alentaa ja sopeuttaa, toteaa Pauli Forma, ja jatkaa: – Suomessa iso ongelma on, että kuusikymppisellä yritetään teettää kolmekymppisen työkyvylle mitoitettuja tehtäviä. Kaiken a ja o on, että pitäisi miettiä, mikä työkyky vanhemmissa ikäluokissa on ja minkälaista työtä he pystyvät tekemään. Työn monipuolisuus, se että tekee sekä suorittavaa että hallinnollista työtä, voi olla myönteistä. Jos tekee vain henkistä tai fyysistä työtä, se voi käydä yksipuoliseksi. Ja toisaalta esihenkilötyössä, jossa olet työnantajan ja työntekijöiden välissä ja yrität täyttää heidän odotuksiaan, työnkuvan monipuolisuus saattaa kuormittaa. Miten ihminen kestää psykososiaalista kuormitusta työuransa eri vaiheissa? Kestävätkö varttuneet työntekijät paremmin kuormitusta? -Iän myötä tulee kokemusta ja tietynlaista kanttia moneen työelämän tilanteeseen. Itse ajattelen, että monet asiat ovat jo päälle viisikymppiselle tulleet jossain muodossa työuralla vastaan, joten he pystyvät suhtautumaan asioihin rauhallisemmin eivätkä pienestä hätkähdä. Asiat ovat hoituneet aiemmin, joten varmasti nytkin. Iän myötä tulee kokemusta, joka tukee työkykyä niin, että kaikkeen suhtautuu vähemmällä draamalla. Iän myötä myös taito kohdata erilaisia tilanteita lisääntyy, ei vain kestävyys. Ikä tuo myös tyyneyttä, viisautta kohdata asioita ja vakautta työyhteisöön. Tämä voisi olla niitä 55+ työntekijän vahvuuksia, Pauli Forma sanoo. Onko uuden oppiminen ja tietotekniikan kehityksen perässä pysyminen vaikeaa 55+ työntekijöille? Ihmisillä on kyky oppia korkeaankin ikään saakka. – On paljon kiinni ihmisen omasta asennoitumisesta ja päättäväisyydestä oppia ja omaksua uutta. Esimerkiksi tavallisessa toimisto- työssä ei pysy millään mukana, jos kieltäytyy oppimasta uusia ohjelmia tai tapoja työskennellä. Se on ihan arjen työvälineiden opettelua, ei mitään isoa. Jos sitä ei tee, heittäytyy markkinavoimien armoille, toteaa Pauli Forma. Miten esimies jaksaisi eläkeikään? Harva jäsenistämme jaksaa 65-vuotiaaksi asti esimiestyössä, tai jos jaksaisikin, työnantajalla voi olla eri näkemys. – Suomalaisessa työelämässä on haasteena, että samaa työtä tulisi tehdä työuran loppuun asti. Eikö kuitenkin voisi ajatella, että viimeiset vuodet työuran loppupäässä tekisi jotain toisenlaista. Tähän toki liittyy se, miten työnantaja suhtautuu asiaan tai minkälaisia mahdollisuuksia on, mutta ajatusmallina suosittelisin, että pitää mielen avoimena sille, mitä viimeisinä työvuosinaan työkseen tekee, Pauli Forma sanoo. Jos ihmisen identiteetti on kiinni siitä positiosta, mikä sinulla on työelämässä, muutos voi ottaa koville. – Tuo liittyy siihen, miten ajattelet omaa vastuutasi, työuraasi ja sen roolia elämässäsi. Iän myötä työ voisi asettua pienempään rooliin ihmisen elämässä, sijaan tulisi muita asioita. Työnantaja johtaa työntekijöittensä työuraa, kun miettii, minkälaisia urapolkuja organisaatiossa on. Samalla tavalla ihmisten pitäisi itse johtaa omaa työuraansa ja miettiä vaihtoehtoja viimeisiin vuosiinsa, Pauli Forma toteaa lopuksi.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==