OHUTLEVY 2025 • 9 www.ohutlevy.com 3.1 Paksuustarkkuuden suorituskykyä mittaavia tunnuslukuja Prosessin seuraamisen kannalta on oltava laskenta, joka tuottaa tarvittavia paksuustarkkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Valmiista datasta on helppo hakea järjestyksessä huonoimmat ja muodostaa käsitys mahdollisesta toleranssiriskistä. Paksuustarkkuuden suorituskyvyn arviointiin käytettäviä tunnuslukuja on esitetty taulukossa 1. Keulana on max 50% pituudesta, häntäosuutta 50-100% pituudesta. Tunnuslukujen avulla voidaan helposti tunnistaa riskialueet toleranssien suhteen ja tehdä kartoitus romutustarpeesta (esimerkiksi toleranssipituudet kelan päistä). Kun lasketaan tunnuslukuja linjoittain saadaan tietoa niiden välisestä riippuvuuksista, esimerkiksi erinomainen paksuustarkkuus kuumavalssauksessa ei välttämättä korreloi jatkoprosessien kanssa. Tämä on hyvä indikaattori materiaalin epähomogeenisyydestä (joka syntyy vasta jäähdytysvaiheessa ennen kelausta / kelan jäähtyessä) ja/tai ajoittain poikkeavista olosuhteista, kuva 4. Tunnuslukujen hyödyntämisestä on esitetty Procan SPC -järjestelmän hälytyskortti, kuva 5. Sähköposti lähetetään halutuille henkilöille asetettujen hälytysrajojen ylityttyä, kortista on nähtävissä mahdolliset trendit, hälytyspisteen yksilöintitiedot kuten kelanumero, raaka-ainelaatu, mitat, mahdollista lisäinfoa, kuten tässä tapauksessa hälytysarvojen erittelyä. Esimerkkikortissa seurataan useiden tunnuslukujen yhdistelmiä (± 2%:n ylitys, toleranssipituudet ja paksuuskoukkauksien lukumäärä). 3.2 Paksuushajontaa eri linjojen välillä Kuvassa 6 on esitetty kuumanauhan kelakohtaisen paksuushajonnan vaikutus kylmävalssatun nauhan ± 2%:n sisään osumiseen (%-osuus pituudesta) erittäin pehmeillä (IF) ja lujilla laaduilla (DP, monifaasiteräs). Raaka-aineen paksuushajonta ei juurikaan huononna kylmävalssauksen paksuustarkkuutta eli kylmävalssaus suoriutuu hyvin tulonauhan paksuusvaihteluista. Lujimmilla DP-teräksillä kuumanauhan paksuushajonta on varsin pientä, mutta kylmävalssaus on huomattavasti haastavampaa. Syynä tähän on mm. materiaalin lujuusvaihtelut, jotka syntyvät vasta jäähtymisvaiheessa kuumavalssauksen jälkeen, kuva 4. ja kuva 6. Pehmeillä homogeenisillä IF-laaduilla suuretkaan raakaKUVA 4. Paksuuskäyrä esimerkki, jolla useita toleranssin ulkopuolelle poikkeamisia 14 kpl, tyypillinen monifaasiteräksen paksuuskäyrä. TAULUKKO 1. Paksuustarkkuuden arvioinnin tunnuslukuja, kelakohtaisesti laskettavia arvoja. selite yksikkö pituus toleranssiin 1.kerran keulasta lukien m pituus pysyvästi toleranssiin keulasta lukien m pituus toleranssiin 1.kerran hännästä lukien m pituus pysyvästi toleranssiin hännästä lukien m paksuus keskiarvo mm paksuus keskihajonta mm paksuus minimi mm paksuus maksimi mm paksuus - tähtäys, keskiarvo mm paksuus - tähtäys, hajonta mm paksuus - tähtäys, minimi mm paksuus - tähtäys, maksimi mm x %:n ylittävä tai alittava pituusosuus, tyypillisesti seurataan 1,2 ja 5%:n ylityksiä/alituksia % Cp-arvo, asiakastoleransseilla (ylätoleranssialatoleranssi/6*hajonta) – Cpk-arvo, asiakastoleransseilla (minimi arvoista:[(ylätolerkeskiarvo)/3*hajonta,(keskiarvo-alatoler.)/3*hajonta]) – Cpm-arvo, asiakastoleransseilla (cp-arvo/(1+((keskiarvo-tähtäys)/ hajonta)^2))^0.5 – romutusmäärä pituus keulasta ja hännästä, jolla cpk-arvo 1.4 saavutetaan m romutusmäärä %osuus pituudesta keulasta ja hännästä, jolla cpkarvo 1.4 saavutetaan % Cpxx-arvo, +-0.xx mm toleransseilla (ylätoleranssialatoleranssi/6*hajonta) – Cpkxx-arvo, +-0.xx mm toleransseilla (minimi arvoista:[(ylätolerkeskiarvo)/3*hajonta,(keskiarvo-alatoler.)/3*hajonta]) – Cpmxx-arvo, +-0.xx mm toleransseilla (cp-arvo/(1+((keskiarvotähtäys)/hajonta)^2))^0.5 – toleranssien ulkopuolinen pituus m toleranssien ulkopuolinen %pituusosuus % toleranssien ulkopuolelle poikkeamiset, koukkausten lukumäärä – KUVA 5. Esimerkki paksuuspoikkeamien seurannasta. >
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==