OHUTLEVY 2025 • 41 www.ohutlevy.com Muottiin karkaistavat (PHS) teräkset ovat martensiittisia teräslajeja. Terästehtaalla kylmävalssattu teräslevy karkaistaan jatkuvatoimisella linjalla, jonka jälkeen teräskela hehkutetaan kellouunissa ja jäähdytetään hitaasti. Käsittelyn jälkeen teräksen mikrorakenne on optimaalinen muovattavuuden ja asiakkaan muovausprosessissa syntyvän lujuuden kannalta. Autoteollisuudessa käytettävät ohutlevyt käsitellään usein galvannealing prosessissa, jossa teräs kuumasinkitään ja hehkutetaan jatkuvatoimisessa prosessissa. Käsittelyssä saadaan teräksen pinnalle ohut suojaava sinkkikerros, joka soveltuu hyvin maalaukseen. Asiakkaan prosessissa teräs austenoidaan uudelleen ja muovataan kuumamuovauksena joko muottiin tai rullamuovauksena lopulliseen muotoonsa. Teräs karkenee lopulliseen lujuuteensa muovauksen jälkeisessä jäähdytyksessä. Uusimpien tutkimusten mukaan aihion esijäähdytys matalampaan muovauslämpötilaan voi estää galvannealed-pinnoitteiden säröilyä, jota on aiemmin esiintynyt booripitoisten terästen muovausprosessissa. Tough Steel -hanke: murtumissitkeyden merkitys Seuraavaksi muovausasiantuntija Vili Kesti SSAB Europe Oy:n Knowledge Service Center -yksiköstä esitteli EU:n rahoittaman kansainvälisen Tough Steel -tutkimushankkeen tuloksia. Hankkeen tavoitteena oli karakterisoida murtumissitkeyttä kehittyneiden korkealujuusteräksien (AHSS) ominaisuutena sekä kehittää ymmärrystä niiden säröilykäyttäytymisestä. Tutkimuksessa oli viisi eri kuumavalssattua AHSS-terästä, joilla oli 3 mm ainepaksuus ja sama lujuustaso, mutta erilaiset mikrorakenteet. Mikrorakenteita analysoitiin SEM-mikroskopialla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin EWF-murtumissitkeystestiä, ISO 16630 reiänlaajennustestiä, lävistystestejä, mekaanisia leikkaustestejä ja tarkkuusmeistaustestejä. Käytetty EWF-menetelmä (Essential Work of Fracture) on suunniteltu ohutlevyjen (<3 mm) murtumiskäyttäytymisen testaamiseen, sillä ohutlevyille perinteiset murtumissitkeystestit eivät sovellu hyvin. EWF-testissä määritetään murtumisprosessiin vaadittava energia joko väsyttämällä tai mekaanisesti tehdyllä alkusäröllä varustetuilla koesauvoilla. Esiväsytettyjen ja mekaanisesti lovettujen näytteiden tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja. Tulosten perusteella näyttää siltä, että lujille teräksille mitattuja EWF-arvoja voidaan käyttää niiden muovattavuuden ja mahdollisesti myös lävistys- ja meistauskäyttäytymisen arvioinnissa. Teräksen mikrorakenteen vaikutus EWF-arvoihin vaatii vielä lisätutkimuksia, joita Vili Kesti tulee tekemään väitöskirjatyössään. Kesti on ensimmäinen SSAB:n teollinen tohtoritutkija, joka hyödyntää osan työajastaan väitöskirjatutkimukseen ja opiskeluun. Väitöskirjatyö toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Steel Forum -yhteisö jää mielenkiinnolla odottamaan väitöstyön tuloksia ja niiden esittelyä tulevaisuuden Teemapäivässä. Lapin AMK panostaa muovausteknologian kehitykseen Projektipäällikkö Raimo Ruoppa Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmästä esitteli aluksi Lapin ammattikorkeakoulua, jolla on toimintaa ympäri Pohjois-Suomea; Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Lapin AMK:lla opiskelijoita on noin 6000 ja henkilöstöä hieman päälle 400. Konetekniikan sektorilla Lapin AMK keskittyy mm. digitaaliseen tuotantoon, koneautomaatioon, KUVA 3. Olli Oja kertoi lujien terästen muovattavuudesta. KUVA 4. Vili Kesti esitteli Tough Steel -hankkeen tuloksia. >
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==