16 • OHUTLEVY 2025 www.ohutlevy.com 10…15 %. Vedettäessä kulmikkaita kappaleita tulee välyksien olla kulmissa suuremmat. Vetonopeus – kitka useimmiten pienenee vetonopeuden kasvaessa. Liian suurella nopeudella muokkauslämpö nostaa kappaleen lämpötilan liian suureksi, jolloin voiteleva kalvo tuhoutuu ja kitka lisääntyy. Vetonopeudella on vaikutusta myös materiaalin ominaisuuksiin. Austeniittisilla laaduilla vetonopeuden lisääminen vähentää muokkauslujittumista. Kontrolloimalla kappaleen lämpenemistä vedon aikana voidaan vetää syvempiä muotoja. Ruostumattomalle teräkselle olisi eduksi, jos lämpötila nousisi pidättimen alla sen verran, että muokkauslujittumista ei tapahtuisi. Tällöin materiaali liukuisi kevyemmin painimen vetäessä sitä alaspäin. Toisaalta muokkauslujittuminen tulisi olla suurta kupin seinämän alueella, jotta se kestäisi hyvin vetoa. Tämän perusteella rakentamalla pidättimeen lämmitys ja painimeen jäähdytys voidaan voimakkaasti muokkauslujittuvien ruostumattomien vetosuhdetta merkittävästi nostaa. Venytysmuovaus Venytysmuovauksessa on materiaalin luistaminen muotin sisään estetty kokonaan. Tämän takia muovauksen aikana muovattava kohta ohenee (kuva 9). Koska muovauksessa venymän jakautuminen ei koskaan ole tasaista, tärkeimmäksi ominaisuudeksi muodostuu muokkauslujittumiskyky. Materiaali venyy heikoimmasta kohdasta, kunnes muokkauslujittuminen tekee kohdasta niin lujan, että venyminen siirtyy toiseen kohtaan. Painosorvaus Painosorvaus suoritetaan kuvan 10 mukaisella laitejärjestelyllä, jossa muodostetaan haluttu muoto pyörivässä liikkeessä olevasta keskeisesti kiinnitetystä aihiosta sitä asteittaisesti keskelle päin painaen. Painosorvauksessa on aina käytettävä aihion voitelua. Painosorvauksessa työkappaleen seinämä ei sanottavasti ohene, vaan muovattava pyöryläaihio painetaan vaiheittain ”hahmottelemalla” pyörivää lestiä vasten rullatyökalun avulla. Päinvastoin kuin syvävedossa kappaleen suuosa ei paksuunnu. Erilaiset kartiot ja puolipallomuodot ovat tyypillisiä painosorvauksen sovelluskohteita. Vetomenetelmiin verrattuna painosorvauksen etuja ovat pienemmät työkalu- ja pääomakustannukset, lyhyet asetusajat, helpot kappaleen muodon, aineen ja paksuuden muutokset. Toisaalta menetelmä vaatii työntekijältä ammattitaitoa ja on aika hidas menetelmä. KUVA 9. Venytysmuovauksen periaate. Alue, jossa oheneminen tapahtuu, riippuu suurelta osin työkalujen geometriasta ja kitkan jakautumisesta. Vedettävän kappaleen korkeuden kasvaessa oheneminen tapahtuu yhä epätasaisemmin. Kovin syviä tuotteita ei tällä tavoin pystytä valmistamaan, mutta venytysmuovausta on mukana useissa monimutkaisten tuotteiden valmistusvaiheissa. Esimerkkinä mainittakoon syvävedettyjen tuotteiden täsmäys ja pyöreiden muotojen vetäminen. Venytysmuovattavalla materiaalilla tulisi olla hyvä muokkauslujittumiskyky ja tasavenymä. Austeniittisten terästen syvävedettävyys on hyvä, koska niiden murtovenymät ovat suuria. Muokkauslujittuminen austeniittisilla laaduilla tapahtuu työstökarkenemisena, mikä ilmenee materiaalin tulemisena ferromagneettiseksi. Venytysmuovaukseen soveltuvat parhaiten epästabiilit austeniittiset laadut. KUVA 10. Painosorvauksen periaate. Austeniittisista laaduista parhaiten painosorvaukseen soveltuvat stabiilit vähäisen muokkauslujittumisen omaavat laadut. Näiden laatujen austeniittisen rakenteen sitkeys on kylmämuovattunakin hyvä verrattuna työstökarkeutuneeseen materiaaliin. Huonosti painosorvaukseen soveltuvat epästabiilit laadut (esimerkiksi EN 1.4310/ ASTM 301) ja helposti lastuttavat versiot (esimerkiksi 1.4305/303). Ferriittisten terästen painosorvattavuus riippuu kromipitoisuudesta. Kromipitoisuuden kasvaessa yleensä sitkeys ja tällöin myös painosorvattavuus huononevat. Etuna austeniittisiin nähden on ferriittisten laatujen vähäinen muokkauslujittuminen. Toisaalta ferriittisten laatujen sitkeys laskee kylmämuokattaessa nopeasti. Tämän takia joudutaan monivaiheisessa painosorvauksessa käyttämään useampia välihehkutuksia kuin austeniittisilla teräksillä. Ferriittisten laatujen painosorvattu pinta voi olla epätasaisempi kuin austeniittisilla. Suurpainemuovaus Suurpainemuovauksessa muovattava kappale, yleensä putki, asetetaan muotin sisään ja täytetään nesteellä, joka on vedestä sekä korroosionesto-, puhdistus- ja voiteluaineesta muodostuva emulsio. Tämän jälkeen putki tiivistetään päistään aksiaalisylintereillä ja pakotetaan muovautumaan muotin sisäpuolisen muodon mukaiseksi 1000…6000 barin suuruisen nestepaineen avulla. Putkiaihio voi olla tarvittaessa esitaivutettu tai muulla tavoin esimuovattu. Monimutkaisempia ja materiaalin kannalta vaativampia kappaleita valmistettaessa aksiaalisylinterien avulla voidaan synnyttää
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==