LUKIJALLE Vain teollisuus pelastaa hyvinvointivaltion Suomen vaihtotase on ollut alijäämäinen jo yli kymmenen vuotta. Vaihtotase on indikaattori, joka monella tapaa kuvaa taloutemme nykytilaa. Vaihtotasetta käytetään kuvaamaan tuotannon tehokkuutta, kotimaisten resurssien hyödyntämistä ja niistä seuraavia vienti- ja tuontihintojen suhdanteita. Nykymenolla olemme velkaantumassa ja sen mukana menetämme yhä enemmän kannattavuutta ja työtehoa. Hyvinvointivaltioksi kutsutaan valtiota, joka pystyy tarjoamaan kansalaisilleen välittömät yhteiskunnan palvelut yksilötason resursseista riippumatta. Jos työteho ja vaihtosuhde pitkäkestoisesti laskee, joudumme tilanteeseen, missä jaettavaa on yhä vähemmän. Sitä kukaan meistä ei todellisuudessa halua. Suomi elää viennistä, mutta Suomesta näyttää puuttuvan pitkäjänteinen elinkeino- ja teollisuuspolitiikka. Presidentti Niinistö ilmaisi asian peräänkuuluttamalla yli hallituskausien ulottuvia toimia velkakierteen torjumiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta lähtee myös kasvavasta kansallisesta omavaraisuudesta eli resilienssistä. Suomen teollisuuden asema on heikko koska meillä on liian vähän valmistavaa teollisuutta. Tuotteiden arvoketjussa valmistus ja kokoonpano on tärkein vaihe, koska siinä tuotteeseen yhdistetään sen arvoa lisäävät ominaisuudet, joita ostaja haluaa. Valmistavaa teollisuutta Suomessa on aivan liian vähän. Ohutlevytekniikka on osa materiaaliteknikkaa ja kuuluu kiinteästi valmistavaan teollisuuteen. Kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa pidetään huolta tuotteen arvoketjusta, mikä on tehokkaan ja hyvinvoivan teollisuuden perusedellytys. Miksi näin on? Vastaus piilee juuri resurssien hyödyntämisen tehokkuudessa ja menestyvissä innovaatioissa. Materiaali- ja valmistustekniikan menetelmät ovat keskeisiä kansantalouden resurssitehokkuuden parantamisessa, mikä Suomessa historiallisesti on aina unohdettu. Paljon puhuttu vihreä siirtymäkään ei ole parantanut Suomessa tehdyn työn tehokkuutta, pikemminkin päinvastoin. Suomen innovatiivisuus on maailmalla tunnustettua, mutta nykytodellisuus näyttää myös päinvastaista kehitystä. Suomessa ei investoida uusiin menestystuotteisiin vaan Suomeen investoidaan luonnonvarojen, pääosin halvan sähkön ja maan takia. Suomesta on näin tullut alihankkijatalous, jonka kehitys ohjautuu velan ja edullisten resurssien mukaan. NOKIA:n ja elektroniikkateollisuuden romahduksen jälkeen ei ole syntynyt uusia globaaleja menestystuotteita. Negatiivinen vaihtosuhde ja resurssitehokkuuden kehitys antavat tästä selkeän kuvan. Suomi käyttää tuotannossaan enemmän luonnonvaroja kuin EU maat keskimäärin. Alihankkijataloudessa uudet tuoteinnovaatiot tehdään muualla. Vielä 2000-luvun alussa suomalainen innovatiivisuus oli yrityksille tuottoisaa. Sittemmin esimerkiksi yritysten royalty-, patentti- ja muut immateriaalituotot ovat kääntyneet negatiivisiksi. Näin ei ole käynyt menestyvissä kilpailijamaissa. Tämä on seurausta tuotekehityksemme huonosta fokusoitumisesta. T&K innovaatiot syntyvät alueissa, joissa niitä hyödyntävää kilpailukykyistä kotimaista valmistavaa teollisuutta ei ole tai innovaatio on osoittautunut kannattamattomaksi muistakin kuin kaupallisista syistä. Paljon on moitittu T&K toiminnan strategisen suunnittelun puutetta. Yritykset saavat julkista rahoitusta, mutta niiltä puuttuu systemaattinen T&K-osaaminen. Millaista tutkimusta ohutlevyyn perustuva valmistaminen kaipaa? - Teollisesti menestyvien innovaatioiden takana ovat sekä perustutkimus että soveltava tutkimus. Muuten ei yrityksiin synny vahvoja patenttiperheitä, joiden varassa uudet tuotteet voidaan valmistaa ja markkinoida. Mekaniikassa innovaatioprosessi on ajallisesti pitkä ja uusien menestystuotteiden saamiseksi tarvitaan paitsi pitkäkestoista rahoitusta myös visionääristä soveltavaa tuotekehitysjohtamista. Lisäksi tarvitaan sijoittajia, siis kapitalisteja, jotka ohjaavat innovaatioita myös visionäärisesti. Erityisen tärkeää yliopistojen tutkimus on pienessä ja keskikokoisessa metalliteollisuudessa, joka esimerkiksi valmistaa korkealle jalostettuja investointituotteita kuten levyntyöstökoneita, mutta joiden kehitysresurssit ovat hyvin rajalliset. Taloustieteilijät puhuvat Saksan mallista, mittelstandista, siis yrityksistä, joilla on globaali mutta kapea asiakaskunta. Mittelstand on tehokas, koska se pystyy nopeimmin vastaamaan markkinoiden muutostarpeisiin. Erittäin suuri merkitys Saksan mittelstandin kehityksessä oli yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävällä perustutkimuksella. Suomen eturivin yritykset aiemmin toimivat myös näin ja NOKIA:n varhaisempi kasvuvaihe oli tästä lähin esimerkki. Muitakin kansainvälisiä menestyksiä, esimerkiksi lääketieteellisen diagnostiikan ja analytiikan sovelluksia on vieläkin kasvamassa. Nykyinen tila osoittaa, että vain hyvin harvoilla suomalaisilla yrityksillä on kyvykästä oman alansa tuotekehitystä, jossa yliopisto olisi ulkoisena partnerina. Jos sitä ei ole, ei soveltavaakaan tutkimusta synny. Vain harvoilla suomalaisilla yrityksillä on aitoja tutkimustiimejä, jotka alallaan yltävät kansainväliselle tasolle. Tiedemaailmassa sanotaan, että menestyksekkään kehitystiimin kasvattaminen ja resurssointi vaatii noin kahdeksan vuotta. Kriittinen ryhmän kokoonpano on myös noin kahdeksan kokenutta tutkijaa. Vertailussa suomalaisten yliopistojen tutkimusprojektit ovat siis 6 • OHUTLEVY 2024 www.ohutlevy.com
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==