OHUTLEVY 2024 • 39 www.ohutlevy.com IEC 61215-2 mukaiset olosuhteet (damp heat 85 °C / 85 % RH). Todellisuudessa tällaiset olosuhteet ovat Suomen kesässä epätodennäköiset, sillä harvoin rakennukset altistuvat samanaikaisesti sekä kuumalle että kostealle. Sen sijaan korkeissa lämpötiloissa tapahtuu väkisinkin kuivumista. Toisena koesuunnitelmana on luoda puolestaan kosteita talviolosuhteita simuloiva testisykli eri säälaitteistolla, jolla saadaan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden lisäksi aikaan myös viistosadetta. Lämmitys tapahtuu infrapunalämmittimillä, ja UV-valon mahdollisuutta laitteistossa ei ole. Testin tavoitteena on simuloida erilaisille seinärakenteissa käytetyille maalipinnoitetuille ohutlevyille nimenomaan tulevaisuuden todennäköisiä, nollan asteen molemmin puolin sahaavia kosteita olosuhteita, ja sadetusvaiheen jälkeen siirtyä suoraan pakkasen puolelle. Ohutlevyjä käytetään paljon seinärakenteissa, joissa taustapinnoitteen liimattavuus eristemateriaaliin on suuressa roolissa. Nykyisen testimenetelmän, ns. kiilakokeen (SFSEN 14509), testiaikaa on ajatuksena pidentää merkittävästi, mikä tuottaa materiaalin kosteudenkestävyydelle kovemmat vaatimukset. Erilaisia liimattuja ohutlevykappaleita on mahdollista altistaa myös kosteus- tai kondenssikokeessa standardinmukaisella laitteistolla. UV-laitteistolla on tarkoitus ajaa maalipinnoitteiden UVkeston standarditestiä SFS-EN 13523-10 rankemman, korkeamman lämpötilan ja kosteuden testiä, ja samalla mitata kokeen aikaista maksimi- ja minimilämpötilaa ohutlevyn taustapinnoitteen puolelta tutkien erisävyisten (tumma/vaalea) pinnoitteiden lämpenemistä. Aurinkopaneelit tekevät tuloaan sekä julkisissa rakennuksissa että asuintaloissa. Näihin liittyen mielenkiintoisena ideana nousi lämpötilan ja kosteuden mittaaminen aurinkopaneelin tai sitä simuloivan rakenteen ja tummasävyisen kattopinnan välistä. Koejärjestely on tarkoitus rakentaa hankkeen puitteissa sopivaan koekohteeseen, ja kerätä todellisista olosuhteista dataa ainakin vuoden ajalta. Myös mahdollinen biologisen kasvuston kertyminen ja pinnoitteen likaantuminen aurinkopaneelirakenteen alla kiinnostavat. KUVA 2. Pinnoitettuja puunäytteitä ja kierrätysbetonilaattoja ulkotestissä. Muut hankkeessa tutkittavat vähähiiliset rakennusmateriaalit HAMK Tech -tutkimusyksikön ulkotestikentälle Hämeenlinnaan on laitettu koestukseen kierrätysbetonista tehtyjä laattoja sekä puristuslujuuskuutio. Toinen yrityskumppanilta saatu puristuslujuuskuutio koestettiin ennen ulkotestiä referenssiksi. Ulkokenttäkokeiden tarkoituksena on tutkia mm. homeen muodostumista betonilaatoille ja varmistaa kierrätysbetonin lujuus parin vuoden ulkotestin jälkeenkin. Tutkimuksen tukena käytetään myös suomalaista homeenkasvuriskin laskentamallia. Ulkotestikentälle on asennettu dataloggeri keräämään lämpötila- ja kosteusdataa testin ajalta alueen todellisten olosuhteiden selvittämiseksi. Puupohjaisia eristemateriaaleja voidaan mahdollisesti käyttää esimerkiksi seinärakenteiden sandwich-paneeleissa vähähiilisempänä vaihtoehtona villan tai polyuretaanin sijasta. Puupohjaisille eristeille on suunnitelmissa tehdä kastumis-kuivumiskokeita HAMKin säälaitteistolla. Eristeistä voidaan tutkia esimerkiksi mittapysyvyyttä tulevaisuuden sääolosuhteita simuloivilla koesykleillä. Hankkeessa tutkitaan myös pinnoitettujen puunäytteiden kestävyyttä sekä kiihdytetyin valonkestotestein että ulkokenttätestein. Puukappaleiden pinnoitteissa on käytetty kuivattua kahvituotannon sivuvirtaa eli hukkakahvia sekä kuivattua puunkuoriuutetta pajusta, kuusesta ja männystä korvaamaan synteettisiä väriaineita. Tässä artikkelissa on kerrottu erilaisten vähähiilisten rakennusmateriaalien testisuunnitelmista. Tuloksia on odotettavissa myöhemmin ILMARA-hankkeen edetessä. Hanke jatkuu syksyyn 2025 saakka. ■ Hankkeen kotisivut: https://www.hamk.fi/projektit/kanta-hameen-rakennetunympariston-sopeutuminen-ilmastonmuutokseen-ilmara/ • JOHANNA MÄNTYNEVA HAMK TECH -TUTKIMUSYKSIKKÖ
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==