Kertaalleen jo ay-tehtävät jättänyt Johanna Kaihua palasi yhdeksän vuotta sitten MVL:n luottamustehtäviin ja otti puheenjohtajuuden hoitaakseen. Nyt on aika väistyä ja summata mennyttä ja tulevaa. TEKSTI Riitta Väkeväinen KUVAT Johanna Kaihua Johanna Kaihua näyttää juuri niin meijerialan ammattilaiselta kuin voi, kun hän ilmestyy haastattelua varten Teams-ruudulle Valion Haapaveden tehtaalla. Yhtiön valkoinen lakki ja takki tuotantovastaavan yllä kertovat alan tinkimättömästä laadusta, josta ei poiketa. Asia, josta Kaihua ei ole MVL:n puheenjohtajana halunnut poiketa, on neuvottelemisen kulttuuri. – Meitä on välillä liikakin pehmoiksi moitittu siitä, että me ollaan sellaisia neuvottelevia. Mutta taas toisaalta me on yritetty, että me oltaisiin myös se neuvotteleva osapuoli, että meidän kanssa pystyisi helpommin toimimaan, hän sanoo. Hän on selvästi ylpeä siitä, että alalla ei ole lakkoiltu, eikä juuri valtakunnansovittelijan pöytää kulutettu. Työnantajapuolella Kaihua kokee komentelemisen lisääntyneen, että ”kun me sanotaan näin, niin se on sitten näin”. Silloin neuvottelemisen kulttuuria on haastavampaa toteuttaa. Aiemmin rakoillut hyvä keskusteluyhteys on Elintarviketeollisuuden kanssa kuitenkin saatu taas rakenJohanna Kaihua MVL:n väistyvä puheenjohtaja: Olemme pitäneet yllä neuvottelukulttuuria nettua, tässäkin on saattanut auttaa MVL:n sopuisa toimintatapa. Pienessä liitossa saa äänensä kuuluviin Meijeriala on keskittynyt paljon sinä aikana, kun Kaihua on ay-tehtävissä ollut vuodesta 2000 ja vielä enemmän siitä, kun hän on valmistunut meijeriteknikoksi 1987. Kaihua aloitti MVL:n valtuuston jäsenenä, silloin oli vielä jonkun verran pienempiäkin yksiköitä toimimassa. Sitten hän siirtyi hallituksen jäseneksi, sen jälkeen valtuuston puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen tuntui, että se oli siinä ja Kaihua veti henkeä pari vuotta. Hän kuitenkin palasi vielä ja on nyt hoitanut liiton puheenjohtajuutta pian yhdeksän vuotta. Hänelle tärkein asia, jota hän on edistänyt ay-toiminnassa, on sopimuspalkkaisten aseman selkeyttäminen ja vahvistaminen MVL:n työehtosopimuksessa. Sopimuspalkkaiset tekevät meijerialalla vaativia asiantuntija- ja esihenkilötehtäviä. Kaihua myöntää, ettei järjestelmä vieläkään toimi ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kehitystä on saatu aikaan. Kaihua kokee, että pienessä liitossa on ollut hyvä toimia ja saada äänensä kuuluviin. Liiton toimiston väki ja hallitus muodostavat toimivan tiimin, jossa on helppo keskustella. Liittokokouskin on rakennettu niin, että sinne voivat kaikki jäsenet tulla, jos haluavat eli liittokokoukseen ei valita edustajia. Jäsenet voivat myös kääntyä suoraan liiton toimiston puoleen, jos kokevat tarvitsevansa luottamushenkilön lisäksi muuta apua. Minkälaisena väistyvä puheenjohtaja sitten näkee meijerialan tulevaisuuden? – Tietenkin toivon, että se on positiivinen ja näkisin, että sillä on tärkeä rooli. Ruokaahan pitää meidän kaikkien syödä. Toivon, että maidontuottajia on edelleen jatkossakin. Kyllähän se on näin maaseudulla elämän ehto, että jotakin täällä yritetään, Kaihua sanoo. Hän muistuttaa, että maanviljelyllä ja nimenomaan maitotaloudella on maaseudulla iso työllistävä rooli. Muutoksia voi toki tulla meijerikentän rakenteeseen, jos maitomäärät pienevät. MVL:n merkitys kasvaa Kaihuan mielestä tulevaisuudessa, sillä osaamista tarvitaan alalla ja siitä on huolehdittava. Samasta asiasta on puhunut myös STTK:n eläköityvä puheenjohtaja Antti Palola. Nuoret tulevat työelämään esimerkiksi paremmin tekoälytaidoin, mutta jo työelämässä olevien osaamista on pidettävä myös yllä. Esittelyssä 8 Maitotalous 4/2025
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==