UUDET VALTUUTETUT ESITTÄYTYVÄT s. 14–17 MVL:N TALVIKARKELOT 30.1.–1.2.2026 s. 28–29 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI 4/2025 JOHANNA KAIHUAN JÄÄHYVÄISHAASTATTELU s. 8–10
En tid av krossade glastak Organisations- och företagslivet är absolut inte lika varandra. I våras publicerades en studie som visade att börsbolagens verkställande direktörer perioder på sina poster förkortats från drygt fem år till i snitt 4,8 år. I studien uttrycktes oro över att uppdragen blivit kortare och en önskan om större kontinuitet i företagens ledning. Börsbolagen har en snabbare klockfrekvens än organisationerna. Om en vd för ett företag misslyckas under flera kvartal kan avgången bli snabb. Ibland vittnar en kort period inte ens om ett misslyckande. Det kan hända att vd:n rekryterats för att genomföra en krävande förändringsprocess. När uppdraget är slutfört och målet har nåtts kan det vara dags att skaffa en annan typ av ledare. Inom arbetsmarknadsorganisationerna kommer snart att ske personskiften för vilka tidsperspektivet inte räknas i kvartal utan snarare i årtionden. Ofta sker förändringarna genom att den som innehar uppdraget går i pension, och tidpunkten för avgången är känd långt i förväg. Maria Löfgren från Akava och Henrika Nybondas-Kangas från KT har varit ledare för sina organisationer redan en tid. Jyri Häkämies, som har lett Finlands Näringsliv sedan 2015, kommer att lämna sin post våren 2026. Han efterträds av Minna Helle från Teknologiindustrin. STTK:s Antti Palola avslutar sin långa karriär som ordförande inför jul och man håller på att utse Else-Mai Kirvesniemi från Tehy till hans efterträdare. Kvinnor har fått en allt större roll som ledare i arbetsmarknadsorganisationerna. Det har talats om krossade glastak. Alla de förändringar som beskrivs ovan handlar om att en kvinnlig ledare ersätter en manlig. I MVL:s förvaltning har de båda könen varit relativt välrepresenterade – åtminstone efter en långsam start. De första årtiondena hade förbundet manliga ordförande. Den första kvinnliga ordföranden för MVL:s styrelse var Paula Ruti år 1979, och sedan dess har kvinnor och män växlat i ledningen. I MVL:s fullmäktige har däremot skett en bestående omstörtning, och kvinnor har tagit över ordförandeposten helt. Efter att Heikki Lammela avgick som ordförande 2004 har det inte funnits någon återvändo. Katja Kuosmanen är den femte kvinnliga fullmäktigeordföranden i rad. Finns det några glastak kvar att krossa i arbetsmarknadsorganisationerna? Kanske har vi nått ett läge där kön inte avgör vem som kan bli vald. Både män och kvinnor kan söka ansvarsfulla uppgifter och den som väljarna anser vara den bästa och mest lämpade i den rådande situationen blir vald. Vi tackar de avgående ordförandena Johanna Kaihua och Antti Palola för allt de gjort för arbetsmarknaden i Finland. En riktigt fridfull jul och ett gott år 2026 till alla läsare. ▪ 3 ........... PÄÄTOIMITTAJALTA 4–5 ....... AJANKOHTAISTA Uusi lomakohde Syötteellä Nimitys Camilla Zewi-Kalliomaa Luottiskurssi Helsingissä 6–7 ....... ALUEYHDISTYKSET Kuvapotpuri syksyn kokouksista 8–10 ..... HENKILÖESITTELY Johanna Kaihua 12–13 .... MVL-KONKARI Eija Saharinen Markku Salomaa Sisältö 4/2025 14–17 ....UUDET VALTUUTETUT ESITTÄYTYVÄT Laura Hallongren, Petri Kemppainen ja Petri Minkkinen 18–20 ... HENKILÖESITTELY Antti Palola 21 ......... TIEDOKSI Else-Mai Kirvesniemestä STTK:n puheenjohtaja? MVL 80 vuotta historiikki tilattavissa 22–23 ... ASIANTUNTIJA EU-direktiivi tekee palkkauksesta läpinäkyvämpää Från chefredaktören 2 Maitotalous 4/2025
On tapahtunut puheenjohtajakeikaus miehiltä naisille Järjestö- ja yritysmaailma eivät ole siskoja keskenään. Keväällä julkaistiin tutkimus, jossa todettiin pörssiyritysten toimitusjohtajapestien keston lyhentyneen reilusta viidestä vuodesta keskimäärin 4,8 vuoteen. Tutkimuksessa oltiin huolissaan kausien lyhenemisestä ja toivottiin pidempää jatkuvuutta yritysjohtoon. Pörssiyritysten kellotaajuus on järjestömaailmaa nopeampi. Jos yritykseen valittu toimitusjohtaja epäonnistuu useammalla kvartaalilla, lähtö voi tulla nopeasti. Aina lyhyt pesti ei edes kerro epäonnistumisesta. Saattaa olla, että yhtiöön on palkattu toimitusjohtaja viemään vaativa muutosprosessi läpi. Kun savotta on onnistuneesti maalissa, saattaa olla uuden johtajan paikka. Työmarkkinajärjestöissä on tapahtumassa useampia henkilövaihdoksia, joissa ei katsota kvartaalia vaan enemmänkin kymmentä vuotta. Yleensä vaihdokset ovat tapahtumassa niin, että vakanssinhaltija on siirtymässä vanhuuseläkkeelle ja poislähtö on ollut tiedossa pitkään. Akavan Maria Löfgren ja KT:n Henrika Nybondas-Kangas ovat olleet järjestöjensä johdossa jo hetken aikaa. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n johdossa vuodesta 2015 ollut Jyri Häkämies jättää tehtävänsä keväällä 2026. Tilalle on tulossa Minna Helle Teknologiateollisuudesta. STTK:ssa Antti Palola lopettelee pitkää puheenjohtajauraansa joulun alla ja paikkaan ollaan valitsemassa Else-Mai Kirvesniemeä Tehystä. Työmarkkinajärjestöissä on siirrytty yhä enemmän naisjohtajien aikaan. On puhuttu lasikattojen murtumisesta. Kaikki yllä kuvatut vaihdokset ovat sellaisia, että naisjohtaja tulee miehen tilalle. MVL:n hallinnossa molemmat sukupuolet ovat olleet suht hyvin edustettuina alkusitkuttelun jälkeen. Ensimmäiset vuosikymmenet mentiin miespuheenjohtajilla. MVL:n hallituksen ensimmäinen naispuheenjohtaja oli Paula Ruti vuonna 1979, minkä jälkeen on menty vuorovedolla. MVL:n valtuustossa on sen sijaan tapahtunut todellinen puheenjohtajakeikaus miehiltä naisille. Kun Heikki Lammela 2004 luopui puheenjohtajan nuijasta, paluuta ei enää ole ollut. Katja Kuosmanen on viides peräkkäinen valtuuston naispuheenjohtaja. Onko työmarkkinajärjestöissä enää lasikattoja rikottavaksi? Ehkä on päästy tilanteeseen, jossa sukupuoli ei määritä sitä, kuka voi tulla valituksi. Vastuutehtäviin voi hakeutua niin nainen kuin mieskin ja valituksi tulee se, jonka valitsijat siinä tilanteessa katsovat parhaaksi ja soveliaimmaksi. Pois jättäytyville puheenjohtajille Johanna Kaihualle ja Antti Palolalle kiitokset kaikesta, mitä olette tehneet suomalaisen työmarkkinakentän eteen. Kaikille lukijoille oikein rauhallista joulua ja hyvää vuotta 2026. ▪ Lasikattojen vaihtoviikot 75. vuosikerta Julkaisija Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Toimituksen osoite Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puhelin: (09) 6156 611 sähköposti: maitotalous@mvl.fi Päätoimittaja Markku Salomaa puh: 040 752 4455 sähköposti: markku.salomaa@mvl.fi Toimitussihteeri Tarja Rauhala puh: 0400 656 522 sähköposti: tarja.rauhala@mvl.fi Ilmestyy seuraavan kerran 20.3.2026 Markku Salomaa Kannen kuva MVL:n väistyvä puheenjohtaja Johanna Kaihua jouluisissa tunnelmissa. Esittely löytyy sivuilta 8-10. Taitto PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Paino PunaMusta Oy ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen 24–25 ... MAAILMALTA 26......... YRITYSVIERAILU Juustoportti Oy 27 ......... PALKITTUJA Vuoden 2025 Kultainen Juustohöylä Perhon juustolalle 28–29 ... MVL:N TALVIKARKELOT 30.1.-1.2.2026 32–33 ... TYÖTTÖMYYSKASSA Karenssit kiristyvät ja uusi yleistuki käyttöön Päätoimittajalta 3
Jäsenedut MVL on saanut hienon lisän majoituskohteisiin. MVL:n jäsenet voivat nauttia uudistuneesta Hotelli PikkuSyötteestä 15 % alennuksella. Syöte, Suomen eteläisin tunturi, tarjoaa upeat puitteet unohtumattomalle talvilomalle. Lumiset rinteet, rauhalliset metsät ja puhdas talvi-ilma tekevät Syötteestä täydellisen kohteen niin perheille kuin ystäväporukoille. Hotelli tarjoaa viihtyisät huoneet, maukkaan ruokailun ja monipuoliset palvelut, jotka tekevät lomastasi mukavan ja stressittömän. Syötteellä on myös runsaasti talviaktiviteetteja: laskettelua, hiihtoa, lumikenkäilyä ja luonnossa liikkumista, joten tekemistä löytyy kaikenikäisille. MVL:LLÄ UUSI LOMAKOHDE SYÖTTEELLÄ Alennuksen tiedot: • Alennus: 15 % majoituksesta • Voimassa: asti 31.5.2026 • Varaus: sähköpostitse sales@pikkusyote.fi • Varauskoodi: STTKVA Hyödynnä alennuskoodi MVL20 Koodilla majoittuminen -30% Päivän hinnasta! Majoitukseen sisältyy aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Tarjous voimassa 31.12.26 asti (pl. Kesäehtoo, Venetsialaiset ja joulu) päärakennuksen sekä Loft-rakennuksen huoneissa. Varaukset ikaalinenspa.fi, tai myyntipalvelusta. Vain uusiin varauksiin, ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Varausta ei ole mahdollista perua, mutta varaus on mahdollinen siirtää toiseen ajankohtaan. Siirto täytyy tehdä viimeistään tuloa edeltävänä päivänä klo 18 mennessä. Siirron voi tehdä yhden kerran. Huone pidetään varattuna tulopäivänä klo 18 saakka, ellei myöhäisemmästä saapumisajasta ole erikseen sovittu. Lisävuoteet normaalihinnalla. Huvilatie 2, 39500 Ikaalinen 0600 12340 (0,71€/min + pvm/mpm) tai myynti@ikaalinenspa.fi IKAALINENSPA.FI Ikaalinen Spa & Resort Varaa nyt! Jäsenetu Lähde nauttimaan talven kauneudesta ja hotellin mukavuuksista – Syöte tarjoaa täydellisen irtioton arjesta ja unohtumattomia elämyksiä koko perheelle.
Ajankohtaista Kurssin ensimmäisenä päivänä luottamusmiehet osallistuivat STTK:n järjestämään HED- seminaariin. Seminaaripäivä tarjosi mielenkiintoisia luentoja sekä verkostoitumista muiden liittojen henkilöstön edustajien kanssa. Toisena päivänä kuultiin ajankohtaista asiaa meijerialalta ja työmarkkinoilta Ilona Snellmanin, Markku Salomaan ja luottamusmies Markus Ojanperän johdolla. ▪ Luottiskurssilla Helsingissä KUVA: Jeanette Pitkänen MVL:n luottamusmiehet kokoontuivat syksyn kurssille 7.-8.10.2025 Sokos Hotel Presidenttissä. Camilla Zewi-Kalliomaa on valittu MVL:n viestintä- ja sidosryhmäasiantuntijaksi. Hänellä on pitkä ja monipuolinen viestintätehtäviin liittyvä kokemus yrityksissä ja järjestöissä. Tällä hetkellä Zewi-Kalliomaa työskentelee Suomen Sairaanhoitajat ry:ssä, jossa hän on vastannut laajasti jäsenviestinnästä eri kanavissa, verkkopalveluista, kehittänyt viestinnän sisältöjä ja muotoja, tehnyt tapahtumaviestintää sekä tuottanut visuaalisia ja tekstisisältöjä. Rekrytointi on osa MVL:ssä vuodenvaihteessa toteutettavaa organisaatiouudistusta. Zewi-Kalliomaa aloittaa tehtävässään vuoden 2026 alussa ja tulee vahvistamaan MVL:n viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä osana uudistuvaa organisaatiota. ▪ Camilla Zewi-Kalliomaa on MVL:n uusi viestintä- ja sidosryhmäasiantuntija Nimitys 5
Alueyhdistykset 1. MVL Etelä-Pohjanmaan vuosikokous. 2. MVL Häme ry puheenjohtajavaihdos Teemu Tuominen ja Anu Räty. 3. MVL Savo vuosikokous. 4. MVL Uusimaa syyskokous. 5. MVL Keski-Pohjanmaa keilaamassa kokouksen päätteeksi. 6. MVL PoPo vuosikokous. 7. Kuusamon syyskokous. 1 2 4 7 6 3 5 Kuvapotpuri syksyn kokouksista 6 Maitotalous 4/2025
8. MVL Häme ry syyskokous. 9. MVL Oulu vuosikokous. 10. MVL Satakunta vuosikokous. 11. MVL Savo Kalpan ottelussa. 12. MVL Satakunnan uusi puheenjohtaja Atte Tähtinen. 13. MVL Kymi-Karjalan syyskokous. 14. Ahvenanmaan jäseniä viettämässä liiton 80-vuotis ”kakkukahveja” jouluillallisen merkeissä. 11 14 12 10 8 9 13 7
Kertaalleen jo ay-tehtävät jättänyt Johanna Kaihua palasi yhdeksän vuotta sitten MVL:n luottamustehtäviin ja otti puheenjohtajuuden hoitaakseen. Nyt on aika väistyä ja summata mennyttä ja tulevaa. TEKSTI Riitta Väkeväinen KUVAT Johanna Kaihua Johanna Kaihua näyttää juuri niin meijerialan ammattilaiselta kuin voi, kun hän ilmestyy haastattelua varten Teams-ruudulle Valion Haapaveden tehtaalla. Yhtiön valkoinen lakki ja takki tuotantovastaavan yllä kertovat alan tinkimättömästä laadusta, josta ei poiketa. Asia, josta Kaihua ei ole MVL:n puheenjohtajana halunnut poiketa, on neuvottelemisen kulttuuri. – Meitä on välillä liikakin pehmoiksi moitittu siitä, että me ollaan sellaisia neuvottelevia. Mutta taas toisaalta me on yritetty, että me oltaisiin myös se neuvotteleva osapuoli, että meidän kanssa pystyisi helpommin toimimaan, hän sanoo. Hän on selvästi ylpeä siitä, että alalla ei ole lakkoiltu, eikä juuri valtakunnansovittelijan pöytää kulutettu. Työnantajapuolella Kaihua kokee komentelemisen lisääntyneen, että ”kun me sanotaan näin, niin se on sitten näin”. Silloin neuvottelemisen kulttuuria on haastavampaa toteuttaa. Aiemmin rakoillut hyvä keskusteluyhteys on Elintarviketeollisuuden kanssa kuitenkin saatu taas rakenJohanna Kaihua MVL:n väistyvä puheenjohtaja: Olemme pitäneet yllä neuvottelukulttuuria nettua, tässäkin on saattanut auttaa MVL:n sopuisa toimintatapa. Pienessä liitossa saa äänensä kuuluviin Meijeriala on keskittynyt paljon sinä aikana, kun Kaihua on ay-tehtävissä ollut vuodesta 2000 ja vielä enemmän siitä, kun hän on valmistunut meijeriteknikoksi 1987. Kaihua aloitti MVL:n valtuuston jäsenenä, silloin oli vielä jonkun verran pienempiäkin yksiköitä toimimassa. Sitten hän siirtyi hallituksen jäseneksi, sen jälkeen valtuuston puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen tuntui, että se oli siinä ja Kaihua veti henkeä pari vuotta. Hän kuitenkin palasi vielä ja on nyt hoitanut liiton puheenjohtajuutta pian yhdeksän vuotta. Hänelle tärkein asia, jota hän on edistänyt ay-toiminnassa, on sopimuspalkkaisten aseman selkeyttäminen ja vahvistaminen MVL:n työehtosopimuksessa. Sopimuspalkkaiset tekevät meijerialalla vaativia asiantuntija- ja esihenkilötehtäviä. Kaihua myöntää, ettei järjestelmä vieläkään toimi ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kehitystä on saatu aikaan. Kaihua kokee, että pienessä liitossa on ollut hyvä toimia ja saada äänensä kuuluviin. Liiton toimiston väki ja hallitus muodostavat toimivan tiimin, jossa on helppo keskustella. Liittokokouskin on rakennettu niin, että sinne voivat kaikki jäsenet tulla, jos haluavat eli liittokokoukseen ei valita edustajia. Jäsenet voivat myös kääntyä suoraan liiton toimiston puoleen, jos kokevat tarvitsevansa luottamushenkilön lisäksi muuta apua. Minkälaisena väistyvä puheenjohtaja sitten näkee meijerialan tulevaisuuden? – Tietenkin toivon, että se on positiivinen ja näkisin, että sillä on tärkeä rooli. Ruokaahan pitää meidän kaikkien syödä. Toivon, että maidontuottajia on edelleen jatkossakin. Kyllähän se on näin maaseudulla elämän ehto, että jotakin täällä yritetään, Kaihua sanoo. Hän muistuttaa, että maanviljelyllä ja nimenomaan maitotaloudella on maaseudulla iso työllistävä rooli. Muutoksia voi toki tulla meijerikentän rakenteeseen, jos maitomäärät pienevät. MVL:n merkitys kasvaa Kaihuan mielestä tulevaisuudessa, sillä osaamista tarvitaan alalla ja siitä on huolehdittava. Samasta asiasta on puhunut myös STTK:n eläköityvä puheenjohtaja Antti Palola. Nuoret tulevat työelämään esimerkiksi paremmin tekoälytaidoin, mutta jo työelämässä olevien osaamista on pidettävä myös yllä. Esittelyssä 8 Maitotalous 4/2025
9
Nuoria tarvitaan kouluun ja ay-toimintaan Kaihua toivoo, ettei alan koulutus joudu säästöjen takia liipasimelle. Hän miettii miten alan koulutusta voisi paremmin markkinoida nuorille. Välillä tähän on pyritty vaikuttamaan kampanjoillakin, mutta pelkkä oman nuorison olan yli tiktokin vilkuilu ei auta ymmärtämään miten nuoria voisi lähestyä. – Toivoisin, että myös luottamustehtäviin tulisi sitä nuorempaa väkeä, että me saataisiin sieltä sitä tietoa. Ei tällaisia harmaahiuksisia muoreja pelkästään, jotka on toisten puheen varassa. – Olen kauhean tyytyväinen, että nyt kun olen puheenjohtajatehtävästä luopumassa, niin meillä on useampi ehdokas, että siellä on kyllä innokkaita tähän tehtävään ollut, Kaihua sanoo. Hän toivoo, että luottamustehtäviin löytyisi myös nuoria ihmisiä. Siitäkin huolimatta, että ihmisten ajasta kilpailee moni asia ja meijerialan työt isoissa yksiköissä ovat pitkälti vuorotyötä. – Ymmärrän kyllä, kun saattaa olla, että olet neljä päivää melkein putkeen töissä, ja sitten sinulla on ne vapaat, niin keksit kyllä muutakin tekemistä. Mutta silti, olen kokenut, että olen ehkä enemmän tässä saanut, kuin antanut, näissä luottamustehtävissä. Mielestäni tämä on ollut ihan mielekästä työtä, Johanna Kaihua tuumii. Hän on vähitellen pudotellut pois luottamustehtäviä, vielä on meneillään osastoluottamusmiehen tehtävä ja MVL:n edustajapaikka Valion eläkekassan hallituksessa. Että ei nyt vielä kaikkia koneita sammutella kuitenkaan. ▪ 10 Maitotalous 4/2025
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n jäsenmaksu vuonna 2026 on 1,2 % verotettavasta palkkatulosta luontoisetuineen, kuitenkin enintään 54 euroa/ kk. Jäsenmaksuun sisältyy Aaria Työttömyyskassan jäsenmaksu, joka on 6 €/kk. Työttömät eivät maksa liiton jäsenmaksua ja 18-vuotiaat maksavat jäsenmaksua harjoitteluajan palkasta. Tarkista palkkalaskelmastasi, että työnantajasi on pidättänyt palkastasi MVL:lle tilitettävän jäsenmaksun. Itsemaksavien jäsenmaksuviitteet lähetetään sähköpostilla joulukuussatiedossa oleviin osoitteisiin sekä postitse kotiin, jos sähköposti puuttuu. Tarvittaessa saat tilattua uudet Jeanette Pitkäseltä, jeanette.pitkanen@mvl.fi. MVL:n jäsenmaksuun sisältyy muitakin palveluja ja jäsenetuja, kuten vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus aina sen vakuutuskauden loppuun, kun täyttää 70 vuotta, Maitotalous-lehden vuosikerta sekä majoitusetuja. Lisätietoja jäsenyydestä ja eduista löydät osoitteesta www.mvl.fi/jasenedut Opiskelijajäsenyys on opiskeluaikana maksuton. Jäsenmaksua maksetaan työssäoloajalta sen jälkeen, kun on täyttänyt 18 vuotta, esimerkiksi palkallisesta työharjoittelusta. Työssäoloaikana maksetut jäsenmaksut kerryttävät oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Eläkeläisjäsenten jäsenmaksu on 40 euroa 70-vuotiailta ja sitä nuoremmilta eläkeläisjäseniltä. Jäsenmaksuun sisältyvät kaikki MVL:n jäsenedut, kuten vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Yli 70-vuotiaiden vapaaehtoinen jäsenmaksu on 10 euroa. Jäsenmaksuvapautus ja muutoksia jäsenyydessä Palkattomalta ajalta jäsen on oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen.(Jos olet työtön, asepalveluksessa, vanhempainvapaalla, opiskelet tai saat Kelan etuutta). Muista ilmoittaa liittoon aina, kun jäsen- tai yhteystietoihisi tulee muutoksia. Liitto ei saa tietoa muilta viranomisilta vapautukseen oikeuttavasta ajasta. Ilmoita muutoksista • eAsioinnissa osoitteessa www.mvl.fi/easiointi • sähköpostitse, mvl@mvl.fi • lomakesivulta www.mvl.fi/lomakkeet Pitämällä yhteystietosi ajan tasalla varmistat, että liiton ja alueyhdistyksesi viestit tavoittavat sinut! Siirryitkö eläkkeelle? Muista ilmoittaa liittoon siirtyessäsi eläkkeelle. Voit tehdä ilmoituksen osoitteessa www.mvl.fi/ elakkeelle tai lomakesivulta www.mvl.fi/lomakkeet. Voit ilmoittaa asiasta myös sähköpostilla mvl@mvl.fi tai puhelimitse, (09) 6156 611. VUODEN 2026 JÄSENMAKSU - maksamalla jäsenmaksusi varmistat etusi Muista Meipake-keskustelu Kuluva vuosi on lopuillaan ja todennäköisesti jokavuotinen pätevyyden arviointikeskustelu eli Meipake-keskustelu on jo pidetty. Ellei keskustelua ole pidetty eikä aikaa sovittu, selvitä ajankohta heti esihenkilösi kanssa! MVL:n toimisto on suljettuna 23.12.2025–6.1.2026 11
MVL-konkari Meijerialalle päädyin sattumalta. Lukion jälkeisen välivuoden aikana mietin jatko-opintoja. Elintarvikeala kiinnosti, olinhan jo kahtena kesänä ollut töissä Mallasjuomalla. Sitten näin meijerioppilaitoksen ilmoituksen. Hain sinne ja pääsykokeiden jälkeen tuli tieto opiskelupaikasta. Jämsän kautta Jyväskylään Vuonna 1985 valmistuin meijeriteknikoksi. Kahdesta tarjolla olleesta työpaikasta valitsin Valion Jämsän juustopakkaamon, vaikka melkein kaikki harjoitteluni olin suorittanut nestemeijereissä. Työhöni kuului laadunvalvonta ja materiaalien hankinta. Jämsässä viihdyin todella hyvin mukavan ja sopivankokoisen työyhteisön ansiosta aina vuoteen 1997 asti toiminnan siirtyessä Vaaralaan ja Joensuuhun. Hieman ennen tehtaan sulkemista siirryin kesätöihin Jyväskylän Valiolle, Turvesauna muuttui yllätysläksiäisiksi jossa työskentelin eläkkeelle siirtymiseeni asti. Tuona aikana toiminta Jyväskylässä kehittyi ja laajeni pakkausmäärien ja tuotevalikoiman lisääntymisen myötä. Myös tehtäväni vaihtuivat vuosien aikana. Aluksi olin pakkausosaston esimiehenä, sittemmin vastuullani olivat materiaalien hankinta sekä resurssisuunnittelu. Työtehtävien vaihtelevuuden ansiosta viihdyin hyvin Jyväskylässä. Vaihtelua työpäiviini toivat myös MVL:n luottamusmiestehtävät ja liiton hallintoon osallistuminen. MVL-jäsenyys alkaa Kankaanpäässä MVL:n jäseneksi minut houkutteli Yli-Kovasen Juhan isä Heikki suorittaessani vuosiharjoittelua Kankaanpäässä vuonna 1981. Pitkä jäsenyys on siis takana, aluksi rivijäsenenä ja sen jälkeen melkein koko työhistoriani ajan MVL:n toiminnassa ja jäsenten Eija Saharinen Koulutus Meijeriteknikko MVL Keski- Suomen puheenjohtaja 1.1.1998– 21.12.2000 MVL ry valtuuston jäsen 1.1.2001– 31.12.2010 MVL ry hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1.1.2014– 31.12.2017 edustajana eri elimissä. Luottamusmiehenä aloitin Jämsässä 80-luvun lopulla, kun silloinen yhdysmies Kainu Koukkari sai houkuteltua minut tehtävään. Kausi jäi sillä kertaa lyhyeksi jäädessäni äitiyslomalle syksyllä 1991. Tuona aikana kuitenkin sain paljon tietoa ja perehdytystä sopimuksista ja yhdysmiehen tehtävistä. Kiitos siitä pitkien viikon mittaisten yhdysmieskurssien. Pitkä ura luottamustehtävissä Aloittaessani Jyväskylän Valiolla ajauduin uudelleen mukaan myös liiton toimintaan. Kipinä yhteisten asioiden hoitamiseen ei ollut sammunut eikä edes hiipunut välivuosien aikana. Seuraavien vaalien lähestyessä suostuin työkavereiden pyyntöön asettua ehdokkaaksi varayhdysmieheksi. Siinä tehtävässä aloitin vuonna 2000 ja sittemmin toimin varsinaisena luottamusmiehenä eläkkeelle siirtymiseeni asti. 12 Maitotalous 4/2025
Edestä alk. Päivi Kivinen, Satu Kangassalo, Kari Saharinen, Arto Jokinen, Leena Vähä-Maahi, Eija Saharinen, Kainu Koukkari, Raija Rautjärvi, Leena Ouli, Eero Pietiläinen ja Rauno Vuotila. OIKAISU Viime numerossa Kari Harsian MVL-Konkari -jutun kuvatekstissä s. 15 luki: Kari ja vuoden 2021 maitotyttö Pauliina Kalenius. Tekstin olisi pitänyt olla: Kari ja vuoden 2001 maitotyttö Pauliina Kalenius. Keski-Suomen kerhon johtokuntaankin työkaverini houkuttelivat minut mukaan ja puheenjohtajanakin toimin muutaman vuoden ajan. Lisäksi edustin MVL:n henkilöstöä Valion Eläkekassan ja Valion Keskinäisen Vakuutusyhtiön hallintoneuvostossa vuosina 2009-2017. Pääsin tutustumaan ja perehtymään eläke- ja vakuutusasioihin sekä eläke- ja vakuutuslaitoksen toimintaan. MVL:n valtuusto – tauko – hallitus Valtuustopaikan auettua minulta kysyttiin kiinnostusta siihen. Vastattuani myöntävästi, minut valittiin liittovaltuustoon vuonna 2001. Kolmen kauden jälkeen päätin tehdä tilaa nuoremmille, uusille ideoille ja ajatuksille. Tuolloin luulin, etten enää lähde mukaan MVL:n hallintoon, mutta kuinka sitten kävikään. Muutama vuosi myöhemmin Kangassalon Satu, joka oli kerhomme edustajana valtuustossa, tuli kysymään kiinnostustani vapautuvaan hallituspaikkaan. Lupasin miettiä ja lopulta suostuin enkä päätöstäni ikinä katunut. Hallitustyöskentelyssä pystyin hyvin hyödyntämään luottamusmies- ja valtuustokokemuksiani. Toimiminen MVL:n piirissä on ollut todella antoisaa ja mielenkiintoista aikaa. On pystynyt hyvin vaikuttamaan jäsenistön asioihin sekä liiton toimintaan ja päätöksiin. Ei turvesaunaa vaan yllätys Hauska muisto työuralta ei varsinaisesti liity työntekoon eikä MVL:n toimintaan vaan työkavereihini. Olimme käyneet useamman kerran työkavereideni kanssa turvesaunassa Laukaassa ja tälläkin kertaa taas sinne olimme menossa. Matkalla ihmettelin kuskillemme, että minkä takia tätä kautta ajamme. Vastaukseksi sain, että haemme vielä yhden työkaverin mukaan. Mutta ei haettukaan. Oltiinkin Uuraisilla Ränssin Kievarin pihassa, missä iso joukko työkavereitani oli odottamassa. Järjestivät minulle tosi ihanat yllätysläksiäiset. Iso kiitos vielä heille, erityisesti Okalle. En päässyt turvesaunaan sillä kertaa. Eläkeryhmän uudeksi puheenjohtajaksi Jäädessäni Valiolta eläkkeelle ajattelin, että siihen loppuu myös osallistumiseni liiton toimintaan. Mutta kuinka sitten taas kävikään. Vuonna 2022 minut valittiin Eläkeryhmän toimikuntaan ja nyt syksyllä 2025 sen puheenjohtajaksi. Eläkeryhmän toiminnan isoimpana haasteena on saada jäsenet mukaan tapahtumiin, kuten järjestettäville matkoille. Yhteistä toimintaa hankaloittaa pitkät välimatkat, kun jäseniä on koko Suomen alueella etelästä pohjoiseen. Hyvä idea oli järjestää etkot liittokokouksen yhteyteen ja tapahtuma saikin hyvää palautetta. Ensi vuonna uudelleen samoissa merkeissä. Rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta kaikille jäsenille! ▪ Eija hallituksen kokouksessa Kalevankadulla vuonna 2014. 13
Uudet valtuutetut esittäytyvät MVL:n uusia valtuutettuja yhdistää ainakin mieltymys juustoihin, mutta myös usko meijerialan tulevaisuuteen. Työelämän muutoksiin he suhtautuvat rauhallisesti ja ovat innokkaita kehittämään alaa ja liiton toimintaa. Uudet valtuutetut tulevat Uudeltamaalta, Savosta ja Keski-Suomesta. Uudet valtuutetut Laura Hallongren, Petri Kemppainen ja Petri Minkkinen valittiin uusina jäseninä valtuustoon liittokokouksessa 6.9.2025 Ikaalisissa. Kaikkien valtuustokausi käynnistyi valintapäivänä. Näin he vastasivat Maitotalouden kysymyksiin. Kerro itsestäsi Koulutukseltani olen meijeristi ja olen valmistunut 2012. Asun Sipoossa. Vapaa-aika menee kahden poikani sekä lemmikkieläinten kanssa. Olen myös toista vuotta alueyhdistys MVL Uusimaa ry:n puheenjohtajana. Missä olet töissä? Työskentelen Arlalla Sipoossa. Työtehtäviini kuuluu ESL-käsiteltyjen maitojen, maitojuomien sekä kermojen valmistus. Työaikamallini on keskeytymätön kolmivuoro. Teen tällä hetkellä 80 prosenttista työaikaa, sillä vanhempi poikani aloitti koulun syksyllä. Miten päädyit meijerialalle? Olen kolmannessa polvessa meijerityöntekijä. Olen Riihimäeltä kotoisin ja varhaisimmat meijerimuistot menevät lapsuuteen, kun olen ollut viikonloppuisin äidin tai isän mukana töissä. Kun omaa alaa ei alkanut opiskeluista ja töistä huolimatta löytyä, isäni hieman auttoi ja pääsin 2009 kesäksi Riihimäen Valiolle varastoon jälkipakkaukseen. Mukava työ jatkui määräaikaisena ja kun palkkakin oli parempi kuin aiemmissa töissä, hain meijerikouluun ja aloitin sen 2010. Nyt reilun viidentoista vuoden aikana olen muutamat Etelä-Suomen meijerit kiertänyt ja Arlalle päädyin takaisin vuonna 2022. Mitä työelämään tänä päivänä kuuluu ja mitä kuuluu omalle työpaikallesi? Työelämä on muuttunut kiireiseksi sekä vaativaksi. Työvuoron ohessa pitäisi pystyä kouluttautumaan sekä pitämään omaa ammattitaitoaan yllä. Hyvänä puolena näen sen, että erilaisia elämäntilanteita hyväksytään aikaista paremmin työelämässä. On mahdollista opiskella työn ohessa sekä pitää perhevapaita joustavammin. Miltä työelämän tulevaisuus näyttää? Toivon tulevaisuuden meijerialalla näyttävän valoisalta. Perustan toiveeni siihen, että ihmisen tulee jatkossaLaura Hallongren 14 Maitotalous 4/2025
kin syödä ja luottamus kotimaiseen ruokatuotantoon on hyvä. Millä mielin lähdet mukaan valtuustotyöhön ja mitä sinulle tärkeitä asioita haluaisit edistää? Odotan valtuustotyöltä uusia tuttavuuksia, aktiivista keskustelua sekä yhteisiä päätöksiä. Itselleni tärkeää on kuunnella jäseniä ja pitää heidän äänensä kuuluvilla sekä olla mukana kehittämässä liiton toimintaa käytännönläheisesti. Lempimaitotuotteesi? Lempimaitotuotteeni on raejuusto, sitä löytyy aina jääkaapista. Miten vietät joulua? Joulun vietän ainakin osittain töiden parissa. Olen jouluihminen ja aloitan joulukoristelut marraskuun aikana. Lunta kaipaan myös kovasti, toivottavasti sitä saadaan pian tänne eteläänkin. Terveisesi jäsenistölle? Jäsenille toivotan rauhallista ja kiireetöntä joulun odotusta. Laura Hallongren ja Vinski. Kuvaaja Johanna Glans. 15
Kerro itsestäsi Olen 34-vuotias ja tällä hetkellä asun Suonenjoella. Lähtöisin olen kuitenkin Vaalasta. Olen opiskellut Oulussa automaatiotekniikkaa, minkä jälkeen lähdin Hämeenlinnaan, siellä kävin bio- ja elintarviketekniikan koulutuksen. Erikoistuin tietysti maidon jalostamiseen. Harrastan viikolla kuntoilua punttisalilla ja crossfitin parissa. Viikonloput menevätkin sitten tallilla autoharrastelujen parissa. Missä olet töissä? Toimin kehitysinsinöörinä Osuuskunta Maitomaalla. Työhöni kuuluu pääsääntöisesti tuotannon prosessien tehokkuuden ja toimivuuden parantaminen, mutta teen myös tarvittaessa tuotannon vuoroja UHT:n ja raejuuston valmistajana. Miten päädyit meijerialalle? Meijerialalle päädyin kesätöiden kautta Vaalan Juustola Oy:ssä, jossa pääsin pakkaamaan ja valmistamaan juustoleipää. Mitä työelämään tänä päivänä kuuluu ja mitä kuuluu omalle työpaikallesi? Automaation ja tekoälyn lisääminen muuttavat työnkuvia, mutta myös luovat uusia mahdollisuuksia. Näillä ei kuitenkaan koskaan tulla korvaamaan alan ammattilaisia. Maitomaalla tulevaisuus näyttää positiiviselta ja vakaalta. Miltä työelämän tulevaisuus näyttää? Uskon, että alan houkuttelevuus kasvaa, kun koulutus ja työpaikat tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa kestävään ruokaketjuun ja kehittää uusia tuotteita. Lisäksi ikääntyvä henkilöstö lisää tarvetta uusille alan ammattilaisille ja osaamisen siirrolle. Millä mielin lähdet mukaan valtuustotyöhön ja mitä sinulle tärkeitä asioita haluaisit edistää? Lähden mukaan hyvillä mielin. Mielenkiinnolla odotan mitä kaikkea uutta opittavaa vielä on ammattiliitto toiminnasta. Haluan parantaa meijerialan houkuttelevuutta. Lempimaitotuotteesi? Erilaiset juustot. Miten vietät joulua? Kotiseudulla perheen kanssa. Terveisesi jäsenistölle? Hyvää joulua ja alkavaa uutta vuotta. Petri Kemppainen Uudet valtuutetut 16 Maitotalous 4/2025
Kerro itsestäsi Olen 54-vuotias kunnossapitäjä Jyväskylästä. Asun Vesangan kylässä valtatie 23:n varrella. Olen maalaistalosta lähtöisin ja asun kotitilani läheisyydessä. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Peruskoulun jälkeen menin ammattikouluun kone- ja metallipuolelle, valmistuin vuonna 1989 ja aloitin työt metallialan yrityksessä. Vapaa-ajalla harrastan talvisin retkiluistelua ja hiihtoa. Samalla pidän retkiluistelurataa auki kyläläisille vapaaehtoistyönä. Keväästä syksyyn aika kuluu metsätöiden parissa - hyvää vastapainoa kolmivuorotyölle. Missä olet töissä? Olen töissä Jyväskylän Valiolla, aloitin työt 5.5.2008 kunnossapidossa. Vuorokunnossapitäjän työtehtäviini kuuluu huolehtia koko tehtaan tuotantolinjojen ja käyttöhyödykkeiden häiriöttömästä toiminnasta ilman tuotantokatkoksia 24/7. Samalla osallistun koneiden huoltoihin mahdollisuuksien mukaan. Miten päädyit meijerialalle? Ammattikoulun jälkeen aloitin työt Oy G.W.Sohlbergilla vuonna 1989. Teimme muun muassa kuljetinjärjestelmiä, automaattivarastoja ja robottisoluja. Vuonna 2007 toiminta loppui Suomesta ja kevättalvella 2008 hain paikkaa Jyväskylän Valion tehtaan kunnossapidosta ja sen myös sain. Mitä työelämään tänä päivänä kuuluu ja mitä kuuluu omalle työpaikallesi? Tämän päivän työelämä on hektistä ja nopeasti kehittyvää. Se vaatii paljon uuden oppimista ja monipuolisia taitoja. Kunnossapidossa on vielä pysytty hyvin mukana arjen tuomissa haasteissa. Miltä työelämän tulevaisuus näyttää? Niin, mitä sitten tulevaisuus tuo tullessaan. Automaatio ja tekoäly tulevat varmasti lisääntymään niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja järkevää käyttää. Millä mielin lähdet mukaan valtuustotyöhön ja mitä sinulle tärkeitä asioita haluaisit edistää? Valtuustotyöhön lähden luottavaisin mielin innolla kohti uusia kokemuksia. Valtuustotyössä haluan omalla toiminnallani edistää jäsenten etuja. Lempimaitotuotteesi? Aurajuusto on parasta, lisäksi Keisarinna, Luostari ja Oltermanni Port Salut, unohtamatta Valio Plus rasvatonta maitoa. Miten vietät joulua? Vietämme joulua oman perheen kesken. Terveisesi jäsenistölle? Tehdään huominen yhdessä paremmaksi. Haluan vielä kiittää kaikkia luottamuksesta. ▪ Petri Minkkinen 17
STTK:n puheenjohtajan tehtävästä eläköityvä Antti Palola: Tunnen lukkarinrakkautta MVL:ää kohtaan Esittelyssä 18 Maitotalous 4/2025
Antti Palola on levollinen mies. Takana on lähes 50 vuoden työura, josta suuren osan hän on edistänyt palkansaajien asiaa. Ammattiyhdistysuran alkupuolelta kumpuaa lämmin muisto nappulaliigasta eli STTK:n pienimpien liittojen yhteistyöstä. Silloin syntyi tiivis yhteys MVL:ään. TEKSTI Riitta Väkeväinen KUVAT Jukka Erätuli Antti Palolan ei tarvitse kauan miettiä mitkä ovat olleet hänen ay-uransa hienoimpia hetkiä. Se, että on tullut kolmesti valituksi puheenjohtajan tehtävään, on tietysti upeaa. Työn suola on kuitenkin vaikuttamisen ytimessä: – Jokainen neuvottelu, joka on päättynyt sopimukseen, on ollut aina juhlahetki. Neuvotteleminen on mielenkiintoinen prosessi ja neuvottelijalle se on sitä parasta aikaa, Palola kuvailee. STTK:n ajalta mieleenpainuvimpia ovat olleet sopimukseen johtaneet kaksi eläkeneuvottelua. Eläkeuudistuksista ensimmäinen tuli voimaan 2017 ja toista valmistellaan ensi vuodeksi. Myös Sipilän hallituksen aikana tehty kilpailukykysopimus sekä korona-ajan väliaikaiset muutokset nousevat kärkeen. – Paljon parjattu Kiky-sopimus ei ollut kaikille tyydyttävä ratkaisu. Mielestäni sen suurin ansio oli, että vaikeistakin asioista päästiin neuvottelemalla yksimielisyyteen, eikä hallitus alkanut yksipuolisesti tekemään leikkauksia. Toinen on eittämättä korona-aika vuonna 2020, jolloin tehtiin hyvin nopeasti määräaikaisia muutoksia työ- ja sosiaalilainsäädäntöön. Toisaalta helpotettiin lomauttamista, mutta myös turvapuolta vahvistettiin, se oli hyvin tasapainoinen ratkaisu. Nappulaliigassa luotu yhteys kantaa Suuren osan työurastaan, miltei 28 vuotta, Palola on edistänyt palkansaajien etuja ay-liikkeen palveluksessa. Ensin Suomen Laivanpäällystöliitossa, sitten puheenjohtajana Pardiassa ja nyt 12 vuotta STTK:ssa. Aika Laivanpäällystöliitossa loi kestävän suhteen myös Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:hyn. – Mulla on sellainen lukkarinrakkaus MVL:ää kohtaan. Näitä pieniä ammatti- ja koulutusidentiteettiin perustuvia liittoja sanottiin silloin STTK:n nappulaliigaksi. Teimme hyvää yhteistyötä silloisen MVL:n toiminnanjohtajan Matti Kangasalustan kanssa. Myöhemmin olin mukana perustamassa yhteistä työttömyyskassaa maa- ja merialoille. Palola sanoo aina ihailleensa MVL:n yhteisöllisyyttä. Sitä hän on saanut todistaa liittokokouksissa eri puolilla Suomea. – Se on tunnusomaista pienelle liitolle, jossa ikäluokat tuntevat toisensa ja on yhteistä oppilaitostaustaa. Meijerialalla on hyvin vahva koulutuksellinen ja ammatti-identiteetti, kuten myös omassa taustaorganisaatiossani Laivanpäällystöliitossa. Palola muistuttaa STTK:n olevan hyvin heterogeeninen liittoperhe, jossa kaikki ovat omanlaisiaan ja tärkeitä keskusjärjestölle. STTK on pyrkinyt tukemaan neuvottelukierrosten yhteydessä pieniä liittoja, kuten MVL:ää, ja niiden tarpeita, kun on ollut selvää, ettei niillä ole vastaavia resursseja kuin isommilla liitoilla. Naisten asema työelämässä uhkaa heikentyä Jos Sipilän ja Marinin hallitusten kanssa saatiinkin neuvottelutuloksia aikaan, niin Orpon hallituksen kanssa mahdollisuudet ovat olleet heikommat. Palolan mukaan yhteydet hallituksen kanssa ovat asialliset, mutta 19
jättävät kitkerän maun. Hän pahoittelee sitä, että lainsäädännön valmistelu on ollut heikkoa ja nopeaa, eikä vaikutusarvioita ole tehty. Erityisesti häntä huolettaa naisten asema työelämässä. Pidempiaikaisten määräaikaisuuksien salliminen ilman erillisiä perusteita uhkaa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Tästä on saatu selkeää viestiä jäsenliitoista. Myöskään naisten palkkauksen parantamiseen ei tahdo löytyä enää keinoja, toimialakohtaisissa sopimuksissa ei naispalkka- ja tasa-arvoeriä tunneta. – Elinkeinoelämä halusi pois keskitetyistä sopimuksista, niitä pidettiin liian jäykkinä. Nyt ollaan mielestäni ehkä jopa jäykemmässä järjestelmässä. Teknologiateollisuus määrittää palkankorotusten tason, josta on tullut paitsi lattia myös katto kaikille muillekin. Missä se joustavuus muka näkyy, Palola kysyy. Meijerialalla valoisa tulevaisuus Maitotalous on ollut yksi suomalaisen elintarviketuotannon kivijalka, mutta sitäkin maailman muutos haastaa. Antti Palola näkee alan tulevaisuuden kuitenkin hyvänä ja valoisana. – Ukrainan sodan myötä suomalaisten ymmärrys omavaraisuutta kohtaan on lisääntynyt. Koko elintarvikeala alkutuotannosta lopputuotteeseen koetaan entistä tärkeämpänä. Omatkin juureni ovat maaseudulla. Olen tyytyväinen, kun huomaan, että luonnonvarat ovat laajempana käsitteenä nousseet huomattavasti tärkeämpään asemaan kuin mitä olivat esimerkiksi 10–15 vuotta sitten. Palola huomauttaa myös, että meijerialan yritykset ovat tehneet valtavasti tuotekehitystä, ne ovat huipputeknologian kärjessä ja markkinoille tuodaan uusia tuotteita. Meijerialan ammattilaisille Palolan terveiset kuuluvat: – Liitto tekee hienoa työtä ja sen jäsenet ovat alansa maailman parhaita. Olkaa siitä ylpeitä terveellä tavalla. Antti Palolan kalenteri ensi vuodelle näyttää tyhjältä. Hän on yrittänyt valmistautua muutoksen, mutta tietää sen olevan hurja. Tekemistä 66,5-vuotias Palola kyllä keksii: – On paljon lukemattomia kirjoja, joita ajattelin lukea, harrastaa entistäkin enemmän liikuntaa, viettää aikaa mökillä ja olla enemmän neljän lapsenlapseni kanssa. ▪ 20 Maitotalous 4/2025
lauri hemmilä 80 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla 80 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla gramofoni soi ja juttu luisti, kun joukko Valiolla työskenteleviä meijerialan ammattilaisia vietti yhdessä iltaa helmikuisena lauantaina 1945. Tästä kokoontumisesta sai alkunsa Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n tarina. Yhteisöllisyys on ollut pienelle liitolle tärkeä voimavara alusta lähtien. MVL on kerännyt yhteen meijereiden väkeä meijeristeistä meijeriteknikoihin ja kunnossapitäjistä laborantteihin. Työmarkkinoilla MVL on tullut tunnetuksi sopuisana ja rakentavana toimijana, ja meijerialalla on perinteisesti vallinnut hyvä työrauha. Tästä tasaisuudesta huolimatta MVL:n 80-vuotinen taival on täynnä jännittäviä käänteitä. Milloin on solmittu kylpyläkauppoja kasinotalouden pelureiden kanssa, milloin taas torjuttu kilpailevien liittojen pyrkimyksiä MVL:n hajottamiseksi. Kiperistäkin tilanteista on aina selvitty kunnialla. ”Gramofoni soi ja juttu luisti, kun joukko Valiolla työskenteleviä meijerialan ammattilaisia vietti yhdessä iltaa helmikuisena lauantaina 1945. Tästä kokoontumisesta sai alkunsa Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n tarina.” ”MVL:n 80-vuotinen taival on täynnä jännittäviä käänteitä. Milloin on solmittu kylpyläkauppoja kasinotalouden pelureiden kanssa, milloin taas torjuttu kilpailevien liittojen pyrkimyksiä MVL:n hajottamiseksi. Kiperistäkin tilanteista on aina selvitty kunnialla.” JOS KIINNOSTUIT, NIIN TILAA MVL 80 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla -teos postimaksun hinnalla MVL:n toimista, mvl@mvl.fi MVL 80 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla -teos STTK:n puheenjohtaja vaihtuu 18.12.2025, kun STTK:n edustajisto valitsee Antti Palolalle seuraajan. Puheenjohtajan paikalle on vahvasti ehdolla Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Hän on varatuomari ja on toiminut pitkään erilaisissa edunvalvonnan tehtävissä. Kirvesniemi kävi esittäytymässä MVL:n hallitukselle 29.10.2025. Kirvesniemi kertoi omia ajatuksiaan STTK:n kehittämisestä sekä kuuli, minkälaisia odotuksia MVL:llä on keskusjärjestölle. Käydyn keskustelun jälkeen MVL:n hallitus päätyi yksimielisesti kannattamaan Kirvesniemeä puheenjohtajaksi. STTK:n puheenjohtajavalinta tapahtuu lehden painoon menon jälkeen. ▪ Else-Mai Kirvesniemi ehdolla STTK:n puheenjohtajaksi 21
Asiantuntija EU-direktiivi tekee palkkauksesta läpinäkyvämpää 22 Maitotalous 4/2025
Työpaikoilla kannattaa valmistautua tuleviin direktiivin tuomiin muutoksiin jo nyt. KIRJOITTAJA Ville Kirvesniemi KUVAAJA Jukka Erätuli Euroopan unionin palkka-avoimuusdirektiivi (EU 2023/970) hyväksyttiin 10. toukokuuta 2023 Strasbourgissa. Sen tavoitteena on vahvistaa miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista – siis sitä, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka sukupuolesta riippumatta – lisäämällä muun muassa palkkauksen läpinäkyvyyttä. Direktiivi koskee kaikkia työntekijöitä ja työnantajia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano on Suomessa käynnissä. Sen edellyttämät lakimuutokset tulee saattaa voimaan viimeistään 7. kesäkuuta 2026. Vaikka osa direktiivin velvoitteista koskee vain suurempia työnantajia, direktiivi vaikuttaa työelämän käytäntöihin ja palkkaukseen kaikilla työpaikoilla. Mitä palkka-avoimuus tarkoittaa? Direktiivistä puhuttaessa palkka-avoimuus tarkoittaa työntekijöiden oikeutta saada tietoa palkkauksensa perusteista ja siitä, miten heidän palkkansa vertautuu samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkoihin. Toisin sanoen: palkka-avoimuudella on tarkoitus tehdä työpaikkojen palkkarakenteita läpinäkyvämmiksi ja sitä kautta paremmin tunnistaa mahdollisia sukupuoleen perustuvia syrjiviä palkkaeroja. Vaikka osa direktiivin velvoitteista - kuten palkkaraportointi - koskee vain yli sadan työntekijän organisaatioita, pienemmätkin työpaikat voivat hyötyä avoimemmasta palkkakulttuurista. Läpinäkyvyys voi lisätä työntekijöiden luottamusta työpaikan palkkauksen oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi se voi parantaa henkilöstön sitoutumista omaan työhönsä. Myös uusien työntekijöiden rekrytointi voi helpottua, kun palkkakäytännöt ovat selkeitä ja perusteltuja. Palkka-avoimuuspuheeseen saatetaan reagoida puolustautumalla, jos omia palkkatietoja ei haluta luovuttaa eteenpäin. Palkka-avoimuusdirektiivi ei kuitenkaan edellytä, että kaikkien palkkojen tulisi olla julkisia. Sen sijaan työntekijöillä on oikeus saada tietoa oman palkkauksensa perusteista ja vertailla palkkaansa vastaavaa työtä tekevän työntekijäryhmän palkkoihin. Tilanteessa, jossa yksittäisen työntekijän palkka voi esimerkiksi vertailun yhteydessä paljastua, tieto yksittäisestä palkasta annetaan vain henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle. Mitä direktiivin täytäntöönpano tarkoittaa työpaikoilla? Direktiivi pitää sisällään yksityiskohtaisiakin artikloja, jotka pitää saattaa kansallisesti voimaan. Käytännössä direktiivi edellyttää Suomelta muun muassa seuraavia toimia: 1. Työnantajilla on oltava palkkarakenteet, joilla varmistetaan, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Työn samanarvoisuutta arvioitaessa on huomioitava työntekijän pätevyys, työn kuormitus, vastuun määrä, työolot ja muut tehtävän kannalta merkittävät seikat. 2. Työnantajien on annettava työntekijöilleen tieto kriteereistä, joita käytetään palkan, palkkatasojen ja palkkakehityksen määrittämisessä. Palkkakehityksen osalta jäsenvaltioilla on mahdollisuus valita, koskeeko vaatimus kaikkia vai vähintään 50 työntekijää työllistäviä työpaikkoja. 3. Työnantajien on ilmoitettava työnhakijalle muun muassa tehtävän alkupalkka tai sen vaihteluväli, jotta varmistetaan tietoon perustuva ja läpinäkyvä palkkaneuvottelu. Tällaiset tiedot voitaisiin antaa esimerkiksi työpaikkailmoituksessa. 4. Työnantajien on varmistettava, että työpaikkailmoitukset ja tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja. 5. Työntekijöillä on oikeus pyytää ja saada kirjallisesti tietoa omasta palkastaan ja keskipalkoista sukupuolen mukaan eriteltynä sellaisten työntekijäryhmien osalta, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. 6. Nykyisen tasa-arvolaissa jo voimassa olevan, vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja koskevan tasa-arvosuunnittelu- ja palkkakartoitusvelvollisuuden lisäksi lakiin tulisi uusi raportointivelvollisuus. Yli sata työntekijää työllistävien työpaikkojen on raportoitava sukupuolten välisistä palkkaeroista viranomaisille säännöllisin väliajoin. 7. Jos raportoinnissa ilmenee sukupuoleen perustuvia vähintään viiden prosentin syrjiviä palkkaeroja missä tahansa työntekijäryhmässä, työnantajan on laadittava yhteinen palkka-arviointi, joka sisältää toimenpiteet palkkaerojen korjaamiseksi. Valmistautuminen työpaikoilla kannattaa aloittaa jo nyt Hallitus ajaa palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa minimisäännösten mukaisesti. Pahimmillaan minimitäytäntöönpanosta seuraa se, että moni direktiivin säännös tekee kansallisesta sääntelystä entistä epäselvempää ja tulkinnanvaraista. Tämä ei tietenkään olisi kenenkään etu. Työpaikoilla kannattaa joka tapauksessa valmistautua tuleviin direktiivin tuomiin muutoksiin jo nyt. Palkkarakenteet on hyvä tarkastaa ja varmistaa, että työn vaativuutta on mahdollista arvioida sukupuolineutraalisti, ja että palkkauksen perusteet ovat selkeitä ja läpinäkyviä. Kun mahdollisia muutostarpeita on mietitty työpaikoilla etukäteen, näillä näkymin kesäkuussa 2026 kansallisesti voimaan tulevat lainsäädäntömuutokset eivät pääse yllättämään. ▪ Kirjoittaja on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi 23
Suoliston kuunteleminen saa uuden merkityksen, kun Arla julkaisee vatsan äänistä luodun Profibeatsin elektronisen musiikkikappaleen Spotifyssa. Kappale on osa uuden ruotsalaisen juomajogurtin Profibin markkinointia. Musiikkikappale perustuu kokonaan oikeisiin vatsaääniin. Sen on Mahamusiikkia Ruotsista Uusi raejuustoennätys Falkenbergissä Raejuuston kysyntä Ruotsissa kasvaa edelleen. Arlan Falkenbergin raejuustomeijeri teki uuden tuotantoennätyksen jo toisena peräkkäisenä vuonna. Lokakuun lopussa meijeri saavutti 23 000 tonnin tuotantomäärän. Tämän vuoden kokonaistuotannon odotetaan nousevan 27 000 tonniin, jolloin kasvua on noin 17 prosenttia viime vuoden ennätykseen verrattuna. Raejuuston kysyntä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, kun kiinnostus proteiinipitoisiin ja vähärasvaisiin ruokiin on lisääntynyt. Sosiaalisessa mediassa jaetaan runsaasti reseptejä, joissa raejuustoa käytetään kaikkeen leivonnaisista ja pannukakuista salaatteihin. ”Trendiä tukee kasvanut kiinnostus terveyteen ja liikuntaan. Raejuusto on monipuolinen tuote, joka sopii niin ruoanlaittoon, leivontaan kuin aamiaispöytäänkin”, sanoo Lisa EnKOONNUT Martin Virta LÄHDE mejerimedier.dk/nyheder Maailmalta tuottanut musiikkituottaja Sean Fender yhteistyössä Sofia Antonssonin kanssa. Antonsson on laillistettu ravitsemusterapeutti ja suoliston ja vatsan terveyden asiantuntija. ”Vatsa on monimutkainen järjestelmä, joka puhuu meille jatkuvasti. Äänten kuplimisen, jyrinän ja murinan kautta vatsa kertoo meille, miltä meistä tuntuu”, sanoo Sofia Antonsson. gström Arlalta. Falkenberg on Euroopan suurin raejuustomeijeri. Se vastaanottaa vuosittain noin 130 miljoonaa kiloa maitoa ja tuottaa noin 60 erilaista raejuustoa sekä Ruotsin että kansainvälisille markkinoille. Reilua joulua! Tuemme maailman kotiapulaisia Jotta kenenkään ei tarvitsisi työskennellä vuoden jokaisena päivänä 24 Maitotalous 4/2025
Lähes unohdettu perinne on herätetty henkiin. Kööpenhaminan yliopiston ja DTU:n tutkijat ovat yhteistyössä Michelin-ravintola The Alchemistin kanssa luoneet uudelleen reseptin, muurahaisilla tehdyn jogurtin. Se on aiemmin levinnyt osiin Turkkia ja Balkania. Resepti on yksinkertainen: neljä elävää metsämuurahaista lämpimään maitoon, yksi yö muurahaiskeossa ja seuraavana päiväTutkijat ja kokit tekevät jogurttia muurahaisilla nä maito on muuttunut jogurtiksi. iScience-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan muurahaiset kantavat maitohappo- ja etikkahappobakteereja, jotka käynnistävät käymisen. Samaan aikaan muurahaisten oma muurahaishappo edistää ominaista happamuutta ja luo bakteereille oikeat olosuhteet. ”Muurahaisten ja niiden bakteerien välinen vuorovaikutus muuttaa maidon jogurtiksi”, kertoo Kööpenhaminan yliopiston apulaisprofessori Veronica Sinotte. Yhteistyö The Alchemistin kanssa on johtanut uusiin kokeisiin, kuten muurahaisjäätelöön ja muurahaismascarponeen. Tutkijat toivovat, että muurahaisista peräisin olevat mikrobit voivat inspiroida myös muita tulevaisuuden ruokia. Le Gruyèresta juustojen maailmanmestari Klassinen sveitsiläinen Le Gruyère AOP juusto valittiin 13.11.2025 maailman parhaaksi juustoksi, kun se kilpaili kotikentällään 37. World Cheese Awards (WCA) gaalassa Bernissä. Palkintogaala järjestettiin ensimmäistä kertaa Sveitsissä. Maailman suurin juustokilpailu houkuttelee osallistujia suurista meijereistä pieniin käsityöläisiin tuottajiin kuudelta mantereelta. Kisaajia oli 46 maasta ja voittaja löytyi ennätyksellisen suuren 5 244 juuston joukosta. Bergkäserei Vorderfultigenin 18 kuukautta kypsytetty Gruyère AOP Vorderfultigen Spezial voitti maailmanmestarin tittelin. Tuomarit korostivat erityisesti juuston kiteistä rakennetta ja ”liemikuution kaltaista umamin” makua. Johtaja Pius Hitz oli paikalla vastaanottamassa palkinnon. ”Tämä on suuri kunnia meidän kaikille työntekijöillemme ja olemme voitosta ylpeitä. Nyt meidän täytyy keksiä, miten juhlimme tätä”, hän sanoi. Tämän vuoden kilpailuun tuli uusi tulokas, Es La Leche -palkinto, joka juhlistaa hyvän maidon ja sen takana olevien tuottajien merkitystä. Ensimmäisen palkinnon saivat Ricardo Outeiro ja Xesús Mazaira Varela Airas Monizista työstään kestävän maatalouden ja hyvälaatuisen maidon parissa. Espanjaksi ”Es la leche” tarkoittaa kirjaimellisesti ”Se on maitoa”. Slangissa ilmaisu voi tarkoittaa ”Se on fantastista”. Palkinnosta tulee pysyvä osa WCA -palkintogaalaa. Juustoportti voitti kolme pronssimitalia Sveitsin World Cheese Awards- kilpailussa. Palkittuja juustoja olivat Brandy-pähkinäjuusto, Vuohen Grand Reserve ja Viinitarhurin juusto. Lähde: Juustoportti Oy Juustoportille triplapronssia 25
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==