HALUATKO TEHDÄ OMAA JÄÄTELÖÄ –tervetuloa jäätelöpäivään s. 24 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI 3/2025 LEVI –hieno kohde ympäri vuoden s. 27 80-VUOTIAS MVL JUHLI JUURILLAAN IKAALISISSA s. 6
Milstolpar ur historien När jag för många år sedan började på MVL stötte jag på rubriken Tähdenvälejä under vilken man under årens lopp samlat viktiga händelser. När vår förening nu har 80 år på nacken passar det bra att göra en liten tidsresa och ta en titt på vilka händelser tidningen Maitotalous skrev om för 70, 50 och 10 år sedan. År 1955, MVL 10 år. Meijeriväen Liitto firade sitt tioårsjubileum i Tammerfors den 24 maj 1955. Inför evenemanget oroade man sig för att gå miste om deltagare på grund av en smörutställning som skulle gå av stapeln samtidigt. Festprogrammet hade utformats för att vara så representativt som möjligt. Lantbruksrådet Jouko Juuramo höll festtalet och operasångaren Alfons Alm stod för sångframträdandena. Att just han hade bjudits in som sångare hade sin förklaring i att hans tidigare yrke var mejerist. Kvällen tillbringades med en festmiddag på Rosendahl, som var gratis för medlemmarna. Tidningen gav dessutom intressanta rapporter om årets övriga händelser. Förbundets direktion – idag styrelsen – sammanträdde den 18 augusti 1955 i Åbo. I början av mötet redogjorde verkställande direktören för förbundets verksamhet, och därefter utvärderades de nummer av Maitotalous som utkommit sedan föregående sammanträde. Det framgår dock inte om omdömena var positiva eller negativa. År 1995, MVL 50 år. I en ledare konstaterar verkställande direktör Matti Kangasalusta att Suomen Meijerikalenteri (finska mejerikalendern) fått förbehållslöst stöd i alla kretsar inom vårt lands mejeriindustri. Kangasalusta insåg att kalenderns informativa innehåll under årtiondenas lopp anpassats på ett sätt som visade prov på kontinuitet, vilket talade för att kalendern skulle ha sin givna plats också i framtiden. Det hade den också, i drygt två årtionden. År 2015, MVL 70 år. Man levde uppenbarligen i en tid där kommunikationsbyråer vunnit terräng också bland arbetsmarknadsorganisationerna. Verkställande direktör Juha Yli-Kovanen konstaterar i sin ledare att MVL inte låtit sig marknadsföras genom reklambyråernas tingeltangel. Bilden av MVL hade i stället formats av medlemsarbetet i vardagen och i samarbete med medlemmarna. Det var också intressant att märka att MVL vid den tiden börjat ställa sig bakom idén att grunda en gemensam, central löntagarorganisation för STTK, FFC och Akava. MVL:s styrelse hade beslutat att förbundet kommer att delta i projektet, med målsättningen att den nya centralorganisationen skulle inleda sin verksamhet i början av 2016. Yli-Kovanen konstaterar sedan att samarbetet mellan MVL och STTK har förlöpt föredömligt. Så här i efterhand kan vi med lätthet slå fast att ingen ny centralorganisation har synts till, men att samarbetet med STTK lyckligtvis fortfarande är smidigt och okomplicerat. ▪ 3. .......... PÄÄTOIMITTAJALTA 4-5........ ALUEILTA 8-11....... LIITTOKOKOUS 80-vuotias MVL juhli juurillaan Ikaalisissa Valtuusto 2026 12.......... Eija Saharisesta MVL-Eläkeryhmän uusi puheenjohtaja 13.......... Lauri Hemmilä: Uteliaisuus vei historian tutkimuksen pariin Markku Salomaa Sisältö 3/2025 14.......... MVL-KONKARI MVL:n edustajana monissa merkittävissä paikoissa 17.......... LAKI Yhteistoimintalaki muuttui heinäkuussa 18.......... ESITTELYSSÄ Juustomestariksi ja luottamusmieheksi Ahvenanmaalle 20......... ESITTELYSSÄ Työura Ahvenanmaalla 22-23..... ASIANTUNTIJA Vahva aluepolitiikka luo tasa-arvoa Från chefredaktören 2 Maitotalous 3/2025
On hyvä hetki tehdä pieni aikamatka Tähdenvälejä? Kun vuosia sitten aloitin MVL:ssä, törmäsin tähän otsikkoon. Pienen ihmettelyn ja perehtymisen jälkeen selvisi, että Tähdenvälien alle oli koottu merkkitapahtumia vuosien varrelta. Kun liitollamme on nyt mittarissa 80 vuotta, on hyvä hetki tehdä pieni aikamatka ja katsoa, mistä asioista Maitotalous -lehdessä kirjoitettiin 70, 50 ja 10 vuotta sitten. Vuosi 1955, MVL 10 vuotta. Meijeriväen Liitto vietti 10-vuotisjuhliaan Tampereella 24.5.1955. Ennakkoon huolta aiheutti, verottaisiko samaan aikaan osunut voinäyttely osallistujia. Juhlaohjelma oli pyritty saamaan mahdollisimman edustavaksi. Juhlapuheen piti maanviljelysneuvos Jouko Juuramo ja lauluesityksiä tuli esittämään oopperalaulaja Alfons Alm. Häntä oli nimenomaisesti pyydetty laulajaksi, koska hänen aikaisempi ammattinsa oli meijeristi. Iltaa vietettiin Rosendahlissa juhlapäivällisellä, joka oli jäsenille ilmainen. Maitotalous raportoi vuoden tapahtumista muutakin mielenkiintoista. Liiton johtokunta – nykyisin hallitus – oli kokoustanut 18.8.1955 Turussa. Kokouksen alkuun toiminnanjohtaja oli antanut selostuksen liiton toiminnasta, minkä jälkeen arvosteltiin edellisen kokouksen jälkeen ilmestyneet Maitotalous-lehdet. Sitä tarina ei enää kerro, oliko kritiikki positiivista vai negatiivista. Vuosi 1995, MVL 50 vuotta. Pääkirjoituksessa toiminnanjohtaja Matti Kangasalusta toteaa Suomen Meijerikalenterin saavuttaneen varauksettoman tuen kaikissa niissä piireissä, jotka liittyvät maamme meijeriteollisuuteen. Kangasalusta näki, että kalenterin tiedotuksellinen sisältö oli vuosikymmenien saatossa muokkautunut niin, että se edusti mallia jatkuvuudesta, jolla tulisi olemaan paikkansa myös tulevaisuudessa. Näinhän se olikin vielä reilut parikymmentä vuotta. Vuosi 2015, MVL 70 vuotta. Selvästi on eletty aikaa, jolloin viestintätoimistot olivat vallanneet alaa myös työmarkkinajärjestöissä. Toiminnanjohtaja Juha Yli- Kovanen toteaa pääkirjoituksessaan, että MVL ei ollut julkisuudessa lähtenyt ajamaan mainostoimistojen vauhdittamaa tingeltangelmarkkinointia itsestään. Mielikuvat MVL:stä olivat syntyneet arjen jäsentyöstä ja yhteistyössä jäsenten kanssa. Mielenkiintoista on myös huomata, että tuohon aikaan MVL oli ryhtynyt kannattamaan STTK:n, SAK:n ja Akavan uuden yhteisen palkansaajakeskusjärjestön perustamista. MVL:n hallinto oli päättänyt, että MVL lähtee mukaan hankkeeseen. Tavoitteena oli, että uusi keskusjärjestö aloittaisi vuoden 2016 alussa. Yli-Kovanen jatkaa kirjoitustaan toteamalla, että MVL:n ja STTK:n yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Näin jälkikäteen on helppo todeta, että uutta keskusjärjestöä ei näy mailla eikä halmeilla, mutta onneksi STTK-yhteistyö on edelleen mutkatonta ja toimivaa. ▪ Historian havinaa tähdenväleissä 75. vuosikerta Julkaisija Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Toimituksen osoite Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puhelin: (09) 6156 611 sähköposti: maitotalous@mvl.fi Päätoimittaja Markku Salomaa puh: 040 752 4455 sähköposti: markku.salomaa@mvl.fi Toimitussihteeri Tarja Rauhala puh: 0400 656 522 sähköposti: tarja.rauhala@mvl.fi Ilmestyy seuraavan kerran 19.12.2025 Markku Salomaa Kannen kuva MVL:n tuoreen historiikin kirjoittaja Lauri Hemmilä. Historioitsijan esittely löytyy sivulta 13. Taitto PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Paino PunaMusta Oy ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen 24-25. ... JÄÄTELÖPÄIVÄ Haluatko tehdä omaa jäätelöä– tervetuloa jäätelöpäivään 27-29..... Levi–hieno kohde ympäri vuoden 30......... MAAILMALTA 31.......... TYÖTTÖMYYSKASSA Laajennettu muutosturva irtisanotuille työntekijöille 33. ........ Ensimmäiset etkot Päätoimittajalta 3
Alueilta MVL Oulu ry MVL Oulun VUOSIKOKOUS pidetään lauantaina 25.10.2025 klo 17.00 ravintola La Sinfoniassa, Kirkkokatu 55, Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 20.10.2025 mennessä johanna.moilanen@valio.fi Tervetuloa! Hallitus MVL Savo ry Tervetuloa MVL Savon sääntömääräiseen VUOSIKOKOUKSEEN lauantaina 25.10.2025 Olvi Areenalle, Hannes Kolehmaisen katu 4, Kuopio. Kokous klo 14.00 Grano Loungessa. Kokouksessa esillä sääntöjen määräämät asiat. Mukana liiton toiminnanjohtaja Markku Salomaa. Kokouksen jälkeen Pre- Game-buffetruokailu Pelimiehessä. Ruokailun jälkeen mahdollisuus jäädä seuramaan Kalpa-Kärpät jääkiekkopeliä D1-katsomoon (K-18). Pelkkään kokoukseen ja buffetruokailuun osallistuminen maksuton (silti ilmoittauduttava), peliin jääville omavastuu 20 euroa. Maksu ennen tilaisuutta tilille MVL Savo ry FI57 4600 174000 7517 Ilmoittaudu 16.10.2025 mennessä nykanen.taru@gmail.com tai 040 841 3408 (teksti- tai wa-viesti) Muista ilmoittaa myös allergiat ja ruokarajoitteet. Lippuja peliin rajoitetusti. Jäsenet etusijalla, avecit tervetulleita, jos tilaa jää tai lippuja saa lisää. Avec hinta kulujen mukaan (koskee myös ruokailua). MVL Satakunta ry MVL Satakunnan VUOSIKOKOUS pidetään lauantaina 1.11.2025 klo 16.00 Porin Raatihuoneen Kellarissa, Hallituskatu 9, Pori. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Mukana järjestöpäällikkö Ilona Snellman. Kokouksen jälkeen ruokailu. Klo 20.00 alkaa kummituskävely. Opas esittelee Porin kummittelevia paikkoja, www.kummituskavely.fi Tervetuloa! Hallitus MVL Uusimaa ry MVL Uusimaan SYYSKOKOUS pidetään lauantaina 1.11.2025 klo 15.00 ravintola Pastiksessa, Pieni Roobertinkatu 2, Helsinki Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt syyskokouksen asiat. Liiton edustaja paikalla tuomassa tervehdyksensä kokousväelle. Kokoustamme kabinetissa, jonka jälkeen nautimme ranskalaisen illallisen. Lisätietoa illallisesta liiton kotisivuilta sekä työpaikkojen ilmoitustauluilta. Ruokailuun mahtuu 22 henkilöä. Ruokailun omavastuu 15 €. Ilmoittautumiset 15.10.2025 mennessä jokinen.silja@kolumbus.fi Tervetuloa! Hallitus MVL Etelä-Pohjanmaa ry MVL Etelä-Pohjanmaan VUOSIKOKOUS pidetään lauantaina 29.11.2025 klo 18.00 Sokos Hotel Lakeudessa, Torikatu 2, Seinäjoki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 §:n vuosikokoukselle määräämät asiat. Lisäksi käydään läpi ajankohtaisia asioita työmarkkinoilta. Kokouksen jälkeen nautitaan maittava illallinen ruokajuomineen. Sitovat ilmoittautumiset 19.11.2025 mennessä tuomas.latvala@valio.fi Muistathan ilmoittaa samalla mahdolliset ruoka-aine allergiat! Tilaisuus on omavastuuton. Tervetuloa! Hallitus 4 Maitotalous 3/2025
MVL Keski-Suomi ry MVL Keski-Suomen sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään lauantaina 1.11.2025 klo 17.00 Sokos Hotel Paviljongissa, Lutakonaukio 10, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen mahdollisuus ruokailuun ravintola Trattoriassa. Varsinaisten jäsenten omavastuu 20 € / eläkeläiset omakustanteisesti. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ruokailua varten 25.10.2025 mennessä Leena Vähä-Maahille, leena.vaha-maahi@valio.fi Tervetuloa! Hallitus Österbottniska Klubben Medlemmarna i förbundet för mejeritekniska funktionärer, Österbottniska Klubben kallas härmed till extra möte fredagen den 21.11.2025 kl. 18.00 vid Fjärdens Kaffestuga i Oravais, Vasavagen 119, Oravais. Ärande: Avslutande av klubben. Anmäla gärna deltagande före 19.11.2025 till ordförande tel. 050 573 5406 eller desiree.engstrom@valio.fi VÄLKOMMEN! Styrelsen Käytä ääntäsi työsuojeluvaaleissa Työsuojeluvaalit järjestetään työpaikoilla marras-joulukuussa. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua kahdelle seuraavalle vuodelle. Lisäksi työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava myös työsuojelutoimikunta. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin työpaikalla sekä toimii näissä työntekijöiden edustajana. Vaaliin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki ne työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt, jotka ovat työsuhteessa vaalipäivänä mukaan lukien osa- ja määräaikaiset sekä esimerkiksi lomautetut tai vanhempainvapaalla olevat työntekijät. Seuraa työpaikkasi ilmoittelua! Lisää työsuojeluvaaleista www.mvl.fi/tyosuojeluvaalit2025 5
Liittokokous 80-vuotias MVL juhli juurillaan Ikaalisissa 6 Maitotalous 3/2025
Jäsenkuntaa saapui Ikaalisiin jo perjantai-iltapäivästä alkaen ja kuten aina, jälleennäkemiset olivat riemukkaita. Iltaa vietettiin yhdessä ruokaillen ja karaokekilpailua seuratessa. Juhlapäivä lauantai käynnistyi jo aamulla luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tapaamisella. Tämän jälkeen alueet kokoontuivat kokouksiinsa täsmäämään liittokokouksessa tehtäviä valintoja ja päätöksiä. Juhlakokouksen avasi valtuuston puheenjohtaja Katja Kuosmanen. Avauspuheessaan hän totesi niin Suomessa kuin maailmallakin vallitsee ristiriitojen ja konfliktien aika. - Venäjä käy Ukrainassa aggressiivista ja julmaa sotaa. USA:n presidentti Donald Trump horjuttaa maailmaa ennakoimattomilla tulleilla ja voimapolitiikallaan. Suomessakin politiikka on liian usein mustavalkoista vastakkainasettelua, missä toisia ei Toiminnanjohtaja Markku Salomaa esitteli kokouksessa mukana olleet MVL Konkarit. Vasemmalta Kari Harsia, Heikki Lammela, Erkki Koski, Jorma Ruotsalainen, Eija Kousa, Juha Yli-Kovanen sekä Matti Kangasalusta. Mukana kokouksessa olivat myös Paula Ruti ja Tarja Ahlstrand. Puheenjohtajisto: kokouksen sihteeri Ilona Snellman (vas.), valtuuston puheenjohtaja Katja Kuosmanen sekä kokouksen puheenjohtaja Silja Jokinen. Meijerialan Ammattilaisten 80-vuotista taivalta juhlittiin komeasti 5.-7.9.2025 liiton juurilla Ikaalinen Spa & Resortissa. Viikonloppua viettämään saapui runsain joukoin väkeä, yli 200 jäsentä ja kutsuvierasta. Erityisen juhlavaksi viikonlopun teki se, että mukana oli MVLkonkareita aikaisemmilta vuosikymmeniltä. TEKSTI Tarja Rauhala KUVAT Viivi Hautamäki 7
Liittokokous kuunnella tai kunnioiteta. Myös työmarkkinat ovat muuttuneet rauhattomiksi. - Onneksi kierrokseen mahtui hyvääkin. MVL kävi ETL:n kanssa rakentavat ja asialliset tes-neuvottelut. Vanha työehtosopimus päättyi maaliskuun lopussa. Saimme neuvottelutuloksen aikaan ilman suurta dramatiikkaa hyvissä ajoin ennen huhtikuun alkua. Näkisin, että syynä oli, että ETL:n ja MVL:n neuvottelijat pystyivät kuuntelemaan, mitä toinen osapuoli sanoi. Tahtotilana oli löytää molempia tyydyttävä ratkaisu, hän jatkoi. Onnitteluja ja historiikkia STTK:n onnittelut 80-vuotiaalle MVL:lle toi puheenjohtaja Antti Palola. Hän totesi tervehdyspuheessaan, että koko ruoka-alan merkitys Suomen kansantaloudelle on huomattava, sillä se työllistää suoraan ja välillisesti satoja tuhansia ihmisiä. - MVL on ainoa ammattiliitto, joka Suomessa huolehtii meijerialan erikoiskoulutettujen ja ammattilaisten edunvalvonnasta. Olette alanne parhaita asiantuntijoita ja te teette Suomen huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeää työtä geopoliittisesti epävarmoina aikoina. Olkaa ylpeitä ammattitaidostanne ja työstänne, hän kehotti. Liittokokouksessa julkistettiin ja myös jaettiin liiton MVL 80 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla -historiikki. Historiikin kirjoittaja Lauri Hemmilä kertoi historiikin toimituksen monista erilaisista työvaiheista. Uusia valtuutettuja Liittokokouksessa täydennettiin valtuustoa. Uusina jäseninä valtuustoon valittiin Etelän alueelta Laura Hallongren kaudelle 6.9.2025-31.12.2026 sekä Lännen alueelta Petri Minkkinen ja Idän alueelta Petri Kemppainen ajalle 6.9.2025-31.12.2028. Lisäksi erovuorossa olleet Etelän alueen edustaja Tiina Forsvik ja Idän alueen edustaja Tiina Parviainen valittiin jatkokaudelle. Mollivoittoinen vuosi 2024 Toiminnanjohtaja Markku Salomaa esitteli vuoden 2024 toimintaa ja taloudellista tilaa. Hän totesi maan hallituksen tuoneen työmarkkina-asiat poliittiseen pöytään ja hylänneen perinteisen kolmikantavalmistelun. - Hallitusohjelman sisältämät työelämä- ja sosiaaliturvauudistukset kriisiyttivät Suomen työmarkkinat ja ilmapiiri on ollut heikko. Kevättä leimasivat SAK:n liittojen pitkät poliittiset lakot, jotka loppuivat vasta huhti-toukokuun pakkolakeihin. Syksyn tes-neuvottelut jumittivat eikä päänavausta syntynyt. SAK:n liitot ja Pro ilmoittivat työtaistelutoimenpiteistä ja lakot jatkuivat vielä vuoden 2025 puolelle, Salomaa kertoi. Myös meijerialalla vuosi oli mollivoittoisin vuosiin. - Fazer Korian tehtaan tuotanto siirrettiin Ruotsiin, mikä johti merkittäviin irtisanomisiin. Valiolla oli useita muutosneuvotteluita, joissa haettiin henkilöstövähennyksiä ja tuotannon tehostamista. MVL:n jäsenkunnan työttömyys lähes tuplaantui vuoden kuluessa. MVL:n jäsenten työttömyysaste oli 5,2 %, kun se vuonna 2023 oli 2,7 %. MVL:n jäsenmäärä on ollut pitkään laskeva. Vuoden 2024 alussa jäseniä oli 2652 ja vuoden lopussa 2563. Jäsenmäärän lasku, jäsenten työttömyys sekä hintojen nousu ovat syitä vuoden 2024 alijäämäiseen tulokseen. Menneen vuoden lisäksi tehtiin katsaus tulevaan vuoteen. Järjestöpäällikkö Ilona Snellman esitteli liiton toimintalinjat vuodelle 2026. Toiminnassa keskiössä ovat jäsenhankinta ja jäsenpito, jäsenten työhyvinvoinnin tukeminen, yhteisöllisyyden kasvattaminen sekä vuoropuhelun lisääminen yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Loisteliaaksi lopuksi Juhlapäivän päätteeksi kokoonnuttiin kylpylän tunnelmalliseen Kyrös-ravintolaan. Alkuun nostettiin maljat 80-vuotiaalle liitolle. Tomi Walamiehen Stand up -esityksen jälkeen nautittiin gaalaillallinen. Loppuiltaa vauhditti tanssiorkesteri Ari Lavu & Wire orkesteri. Ja kun Ikaalisissa oltiin, niin yösauna savusaunassa oli lämpimänä iltayön ajan. Ensi vuonna tavataan näissä merkeissä 4.-6.9.2026 Joensuussa! ▪ MVL Konkarit Paula Ruti (vas) ja Tarja Ahlstrand. 8 Maitotalous 3/2025
MVL:N VALTUUSTO 2026 Etelä (Herajoki, Häme, Satakunta, Uusimaa): Tiina Forsvik, Hämeenlinna (1.1.2026-31.12.2028) Atte Tähtinen, Ulvila (1.1.2025-31.12.2027) Anu Räty, Turenki (1.1.2024-31.12.2026) Juha Alaollitervo, Helsinki (1.1.2024-31.12.2026) Laura Hallongren, Sipoo (6.9.2025-31.12.2026) Itä (Kymi-Karjala, Savo): Tiina Parviainen, Lapinlahti (1.1.2026-31.12.2028) Petri Kemppainen, Suonenjoki (6.9.-31.12.2025, 1.1.2026-31.12.2028) Hannele Puranen, Joensuu (1.1.2025-31.12.2027) Länsi (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Österbotten): Petri Minkkinen, Jyväskylä (6.9.-31.12.2025, 1.1.2026-31.12.2028) Tuomas Latvala, Seinäjoki (1.1.2025-31.12.2027) Teuvo Riihimäki, Seinäjoki (1.1.2024-31.12.2026) Pohjoinen (Keski-Pohjanmaa, Kuusamo, Oulu, Pohjois-Pohjanmaa): Riikka Kurtti, Kuusamo (1.1.2024-31.12.2026) Johanna Moilanen, Oulu (1.1.2024-31.12.2026) Puheenjohtaja Katja Kuosmanen (toimikausi 1.1.2025-31.12.2027) Valtuustoon valitut: Tiina Parviainen (vas.), Laura Hallongren, Tiina Forsvik, Petri Minkkinen ja Petri Kemppainen. lauri hemmilä 80 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla 80 vuotta meijerialan ammattilaisten asialla gramofoni soi ja juttu luisti, kun joukko Valiolla työskenteleviä meijerialan ammattilaisia vietti yhdessä iltaa helmikuisena lauantaina 1945. Tästä kokoontumisesta sai alkunsa Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n tarina. Yhteisöllisyys on ollut pienelle liitolle tärkeä voimavara alusta lähtien. MVL on kerännyt yhteen meijereiden väkeä meijeristeistä meijeriteknikoihin ja kunnossapitäjistä laborantteihin. Työmarkkinoilla MVL on tullut tunnetuksi sopuisana ja rakentavana toimijana, ja meijerialalla on perinteisesti vallinnut hyvä työrauha. Tästä tasaisuudesta huolimatta MVL:n 80-vuotinen taival on täynnä jännittäviä käänteitä. Milloin on solmittu kylpyläkauppoja kasinotalouden pelureiden kanssa, milloin taas torjuttu kilpailevien liittojen pyrkimyksiä MVL:n hajottamiseksi. Kiperistäkin tilanteista on aina selvitty kunnialla. "Gramofoni soi ja juttu luisti, kun joukko Valiolla työskenteleviä meijerialan ammattilaisia vietti yhdessä iltaa helmikuisena lauantaina 1945. Tästä kokoontumisesta sai alkunsa Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n tarina." "MVL:n 80-vuotinen taival on täynnä jännittäviä käänteitä. Milloin on solmittu kylpyläkauppoja kasinotalouden pelureiden kanssa, milloin taas torjuttu kilpailevien liittojen pyrkimyksiä MVL:n hajottamiseksi. Kiperistäkin tilanteista on aina selvitty kunnialla." Jos kiinnostuit, niin tilaa MVL 80 vuotta meijeri- alan ammattilaisten asialla -teos postimaksun hinnalla MVL:n toimistosta, mvl@mvl.fi 9
2 Liittokokous 1. Janica Kontron maalaamia #finstone kiviä oli piilotettu kylpylän alueelle löytäjilleen muistoksi tai uudelleen piilotettaviksi. 2. Hallituksen puheenjohtajaehdokkaat Marko Pyykkönen (vas.), Hanna Anttila ja Arto Jokinen toimivat karaokekilpailun tuomareina. 3. Perjantai-illan karaokekilpailun parhaat. 4. Liittokokouksen ilmoittautumispisteellä oli ajoittain ruuhkaa. 5. Ennen kokousta. 1 3 5 4 10 Maitotalous 3/2025
6. Oltermanni Matti Kangasalustan terveiset liitto- kokousväelle. 7. Johanna Kaihua, Tarja Loppi ja Ilona Snellman olivat pukeutuneet upeisiin kansallis- pukuihin. 6 8. Vuonna 1986 valmistuneiden meijeristien luokka- kokoukseen osallistuneita. 9. Hallituksen puheenjohtajia: Jorma Ruotsalainen (vas.), Kari Harsia, Paula Ruti, Johanna Kaihua ja Erkki Koski. 10. Valtuuston puheenjohtajia: Tarja Bärn (vas.), Katja Kuosmanen, Tarja Loppi, Johanna Kaihua ja Heikki Lammela. 11. Stand up -koomikko Toni Walamies. 12. Gaalaillallinen. 8 9 10 7 11 12 11
Toimikunnassa jatkavat Hannu Ainasoja rahastonhoitajana ja Aila Nummi sihteerinä. Toiminnantarkastajaksi kaudelle 1.1.2026-31.12.2026 valittiin meijeristi Paavo Kangas Nivalasta ja varatarkastajaksi meijeriteknikko Tuula Kortesmäki Seinäjoelta. Vuoden 2024 toiminta ja tilit hyväksyttiin Eläkeryhmä kävi kiertomatkalla Pohjolan pääkaupungeissa kesäkuussa 2024. Helsingissä pidettyyn vuosikokoukseen 7.9.2024 osallistui 25 jäsentä. Vuosikokous hyväksyi vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilit sekä vahvisti tilinpäätöksen yksimielisesti. Jäsenmaksut 2026 Jäsenmaksuissa noudatetaan Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n valtuuston tekemiä päätöksiä. Alle 70-vuotiaiden jäsenmaksu on 40 €, josta liitto palauttaa MVL-Eläkeryhmälle 10 €. MVL:n jäsenten vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, kun jäsen täyttää 70 vuotta. Vuosikokous päätti, että yli 70-vuotialta jäseniltä peritään 10 € vapaaEija Saharisesta MVL-Eläkeryhmän uusi puheenjohtaja MVL-Eläkeryhmän vuosikokousessa 6.9.2025 Ikaalinen Spa & Resortissa uusittiin ryhmän toimikuntaa. Toimikunnan pitkäaikaiset jäsenet, puheenjohtaja Matti Kangasalusta ja lomavastaava Eija Kortesniemi olivat ilmoittaneet luopuvansa tehtävistään. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin meijeriteknikko Eija Saharinen Jämsästä. Lisäksi toimikunnassa uusina aloittavat Tarja Bärn Hämeenlinnasta varapuheenjohtajana sekä Pentti Virmavaara Vantaalta lomavastaavana. TEKSTI Aila Nummi ehtoinen eläkeryhmän jäsenmaksu. Vapaaehtoisen maksun maksaneet jäsenet saavat eläkeryhmän järjestämistä matkoista MVL-Eläkeryhmän vuosikokouksen päätöksen mukaisen matka-avustuksen. Toimintasuunnitelma vuodelle 2026 Huhtikuulle on suunniteltu matkaa Puolan Krakovaan, jäsentuki 150 €. Matkailmoitus löytyy tämän lehden sivulta 33 ja sekä osoitteesta www.mvl.fi/krakova2025 Ikaalisten Etkoista saatiin niin hyvää palautetta, että päätettin suunnitella jotain myös seuraavan vuosikoVuosikokoukseen osallistujia oli ennätysmäärä, 58 jäsentä. kouksen yhteyteen. MVL-Eläkeryhmän vuosikokous pidetään 5.9.2026 MVL:n liittokokouksen yhteydessä Joensuussa Hotelli Kimmelissä. Eläkeryhmän osallistumistuki jäsenelle on 30 €. Tiedotus- ja ilmoituskäytäntö jatkuu entisellään Maitotalous-lehdessä, sähköpostitse sekä Eläkeryhmän nettisivulla www.mvl.fi/elakeryhma Mikäli et vielä ole sitä tehnyt, niin oman sähköpostiosoitteen voi ilmoittaa netin kautta osoitteessa www.mvl. fi/easiointi tai toimistoon Jeanette Pitkäselle. 12 Maitotalous 3/2025
Lauri Hemmilä: Uteliaisuus vei historian tutkimuksen pariin Lauri Hemmilä on MVL:n tuoreen historiikin kirjoittaja. 28-vuotias helsinkiläinen historioitsija kertoo olevansa meijerialan suhteen maallikko, vaikka onkin viettänyt lapsuutensa Korialla lähes meijerin kupeessa. Miten päädyit juuri historian tutkijaksi? Olen ollut jo varhaisesta lapsuudestani lähtien kiinnostunut historiasta, mikä innosti opiskelemaan alaa yliopistoon. Historian tutkimisen pariin minut kannusti uteliaisuus. Haittaa ei ole siitäkään, että nautin kirjoittamisesta. Millainen työpaikka historiaa tutkiva työpaikka on? Työskentelen yritys- ja organisaatiohistorioihin erikoistuneessa yrityksessä nimeltä Spiritus Historiae. Työpaikkana se tarjoaa oivalliset puitteet historian tutkimiselle. Usein historian tutkijan työ on enemmän tai vähemmän yksinäistä puurtamista, mutta Spirituksen kautta minulla on työyhteisö mukana työssäni. Se on tärkeää sekä työssä jaksamisen että työn laadun kannalta. Voin sanoa olevani onnekas, sillä työni on täynnä kaikkea mielenkiintoista. Projektini vaihtuvat säännöllisesti ja kussakin niistä pääsen uppoutumaan yleensä minulle entuudestaan tuntemattomaan aiheeseen. Olen oppinut, että projektista riippumatta historia tarjoaa aina herkullisia löytöjä ja kiinnostavia käänteitä. Pelkkää ruusuilla tanssimista työni ei toki ole. Työasiat on välillä vaikea jättää toimistolle, kun tutkimukseen tai kirjoittamiseen liittyvät pulmat jäävät mieleen pyörimään. Ja kyllä silloin tällöin deadlineja selättäessä tulee vastaan lievän tuskaisiakin hetkiä. Ne tosin unohtuvat nopeasti, kun tekstit saa kuin saakin ajoissa valmiiksi, ja voi hetken hengähtää. Miten matkasi MVL:n ja sen historian kanssa sujui ja jäikö siitä jotakin erityisesti mieleen? MVL:n historiahanke tuntui omasta näkökulmastani harvinaisen sujuvalta erityisesti näin jälkikäteen ajatellen. Oli alusta asti selvää, mikä hankkeessa oli tavoitteena ja hyödyntämäni lähdeaineistot olivat selkeitä ja helposti saavutettavia. Kirjoitustyön alkaessa tunsin löytäväni nopeasti oikean uran teksteilleni. MVL:n vaiheista oli verrattain helppo kirjoittaa. Erityisesti mieleeni MVL:n historiasta jäivät 1990-luvun taitteen kylpyläkauppoihin liittyvät jännittävät käänteet sekä keväällä 2010 käydyt työehtosopimusten rajariidat. Näiden kaltaisista jännittävistä tapahtumista on usein mielekästä ja toisinaan jopa hauskaa kirjoittaa. Välillä pitää tosin olla kirjoittajana aika tarkkana, jos mukana on jonkin tahon kannalta arkoja asioita. ▪ Haastattelu Tarja Rauhala, kuva Viivi Hautamäki 13
MVL-konkari Meijerialalle päätymiseeni vaikutti suuresti isäni. Hän kävi nelikymppisenä aikuiskoulutuksena alimeijeristiksi, koska se oli edellytys jauhemestarin paikkaan Seinäjoella. Isäni oli jo 50-luvulla ollut harjoittelijana juustolassa Alavudella, mutta lopetti opinnot kesken. Myös mummani oli ollut meijeristinä 1900-luvun alkupuolella Alavallissa. Aika monennessa polvessa olemme alalla olleet. MVL:n edustajana monissa merkittävissä paikoissa Itse menin meijerikouluun vuonna 1973. Kävin ensiksi alimeijeristiksi, sitten suoritin armeijan siinä välissä, ja valmistuin meijeristiksi vuonna 1977. Näistä syistä olen alalle päätynyt, ja täytyy todeta, etten ole päivääkään joutunut työttömänä olemaan. Seitsenpäiväinen työviikko Opiskeluharjoittelut tein Seinäjoella Maitojalosteella ja Äänekoskella Valiolla. Kun valmistuin, sain voinvalmistajan paikan Vimpelin Osuusmeijeristä, jossa aloitin 2.5.1977. Jo kesäkuun alussa samana vuonna minulle soitettiin Maitojalosteelta, että nyt siellä olisi minulle paikka. Koska minulla oli kesäksi työsopimus Vimpelin Osuusmeijerissä, jouduin neuvottelemaan asiasta isännöitsijän kanssa. Teimme sellaisen sopimuksen, että olin viisi päivää töissä Seinäjoella Maitojalosteella ja kaksi päivää töissä Vimpelissä. Koko sen kesän ajoin kahdeksi päiKari Harsia koulutus meijeristi MVL:n valtuuston jäsen 1993-1994 MVL:n hallituksen jäsen 1995-2015, varapuheenjohtaja 2005-2013 puheenjohtaja 2014-2015 TEKSTI Kari Harsia Kuva Viivi Hautamäki 14 Maitotalous 3/2025
väksi Vimpeliin tekemään voita. Tein töitä seitsemän päivää viikossa! Työt samalla tontilla koko työuran Maitojalosteella (muuttui Valioksi 1990-luvun alussa) olin vastaanoton ja tankkipesulan esimiehenä. Vuosina 1991-1996 toimin myös MVL:n yhdysmiehenä. 1990-2000-luvun taitteessa siirryin asiantuntijaksi ympäristövastaavan ja työsuojelupäällikön tehtäviin. Kävin 400 tuntia ympäristökoulutusta. Väsäsimme muun muassa ympäristölupaa Seinäjoen tehtaalle, jota lupaa olin sitten päivittämässäkin ennen kuin jäin eläkkeelle. Päätehtävieni rinnalle tuli myös monenmoista muuta asiaa. Päivääkään en työurastani vaihtaisi pois: työni oli vaihtelevaa, ei tullut aika pitkäksi ja koko ajan oli uutta opittavaa. Kerhotoiminnasta mukaan liiton hallintoon MVL:n jäseneksi liityin valmistuttuani. Liiton toimintaan taisin tulla mukaan Lammelan Heikin houkuttelemana johonkin kerhon tilaisuuteen 1980-luvun lopulla. Heikki oli aktiivinen puhumaan liiton asioista. Silloin kerhot pitivät tilaisuuksia, joissa oli kilpailuja, ja niissä oli usein lapset ja puolisot mukana. En muista tarkkaa vuotta, milloin olen ensimmäisen kerran käynyt liiton vuosikokouksessa Ikaalisissa, mutta sen muistan, että kokous pidettiin Ikaalisten Kylpylän vanhassa osassa, jota ei enää ole. Toimin pitkään Etelä-Pohjanmaan kerhon puheenjohtajana. Kerhon kokouksissa jäsenet rupesivat kyselemään, olisinko kiinnostunut liiton hallintopaikoista. Vastasin, että kyllä olen. Aloitin hallintotehtäväni MVL:n liittovaltuustossa vuonna 1993 ja hallituksessa vuonna 1995. Näköalapaikalla MVL on merkinnyt minulle tosi paljon. Olen muun muassa ollut mukana neuvottelemassa MVL:n työehtosopimuksista ja päässyt vaikuttamaan MVL:n palkkakehitykseen. Lisäksi olen saanut edustaa liittoa monissa tärkeissä elimissä ja pystynyt vaikuttamaan merkittäviin asioihin, kuten esimerkiksi meijerialan opintoihin tutkintotoimikunnan kautta ja elintarvikealan työsuojeluasioihin työalatoimikunnan kautta. Valion hallintoneuvoston jäsenenä pääsin näkemään asioita ison yrityksen näkökulmasta. Iloa ja naurua Mukavia muistoja minulla on vaikka kuinka paljon. Jäsenten kanssa yhdessäolo ja eri tilaisuudet kokonaisuudessaan ovat antaneet elämälle iloa ja naurua; mistään tilaisuudesta ei ole tarvinnut lähteä itkien. Yksi mieleeni jäänyt tilaisuus on liittomme 60. vuotisliittokokouksen iltajuhla Ikaalisissa. Maininkisali oli täynnä väkeä. Istuin samassa pöydässä Ikaalisten Kylpylän silloisen toimitusjohtajan kanssa. Jälkiruokana oli jäädykettä. Kun toimitusjohtaja alkoi lusikoida jäädykettään, niin umpijäinen jäädyke lensi ilmaan lautaselta. Koska väkeä oli niin paljon, oli jäädykkeitä pitänyt tehdä etukäteen pakasteeseen eivätkä ne sitten olleet ehtineet sulaa ennen tarjoilua. Osaaminen ja liiton jäsenyys ylpeyden aiheita MVL on merkittävässä asemassa meijereissä; ei taitaisi meijeri oikein pyöriä, jos liittomme jäseniä ei siellä olisi. Työehtosopimuksemme koskee vain yhtä alaa ja siksi liitto pystyy neuvottelemaan oikeanlaisen työehtosopimuksen. Se on vahvuutemme. Kuten vahvuus on myös jäsentemme mahdollisuus vaikuttaa liiton toimintaan suoraan liittokokouksissa. Erityistä liitossamme on myös se, että eläkeläiset ovat rinnakkain mukana liiton toiminnassa, mikä myös on vahvuutta. Kannattaakin olla ylpeä MVL:stä liittona sekä omasta osaamisestaan ja ammattitaidostaan. Kun itse liiton edustajana pääsin vierailemaan eri maiden meijereissä, niin näin kyllä, että suomalainen meijeriammattitaito on maailman huippua. ▪ Kari ja vuoden 2021 maitotyttö Pauliina Kalenius. MVL:n hallintoa bussissa. Kuvassa vasemmalta Antti Pönkkö, Kari Harsia, Hannu Salo, Tapani Lahnalampi ja Marja-Liisa Mäkelä. 15
LIFE INSURANCE IS NOT JUST FOR THE RICH *Example of a member benefit price: 200 000 € for a 30-year-old TEK member and their spouse. eur/month* Kaleva's couples life insurance with TEK member’s benefits Kaleva's agent is If P&C Insurance Ltd, Finnish branch. If handles customer and claims services related to Kaleva's Primus insurance policies. With TEK membership benefit D I S C O U N T D I S C O U N T -65,1 % insured individuals average annual savings 13 450 638 eur Life insurance costs less than you think. You can also conveniently insure your spouse with a couples life insurance - only one of you needs to be a member. Use your unique membership benefit: kalevavakuutus.fi/tek 50 17 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE Kalevan pariturva MVL:n jäsenedulla 3210 eur/kk* *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma MVL:n 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pari- turvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi/mvl Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus- vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun. MVL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -36 % k vakuutettua hen eä vuosittainen säästö ka. 149 197 eur MVL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -36 k vakuutettua hen eä vuosittainen säästö ka. 149 197 eur MVL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -36 % k vakuutettua hen eä vuosittainen säästö ka. 149 197 eur YHTEISTYÖSSÄ
Laki Käytännössä lyhyempi neuvotteluaika johtaa työntekijöiden palkanmenetyksiin, koska irtisanomiset, lomautukset, osa-aikaistamiset ja olennaiset muutokset työehtoihin voidaan toteuttaa aiempaa nopeammin lyhyemmän neuvotteluajan vuoksi. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet muutosneuvotteluissa voivat heikentyä, koska erilaisten vaihtoehtojen läpikäymiseen jää aiempaa vähemmän aikaa. Suurin vaikutus 20–49 työntekijää työllistäviin yrityksiin Yhteistoimintalain muutokset vaikuttavat eniten 20–49 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Muutosneuvottelu- ja vuoropuheluvelvoitteita kevennettiin huomattavasti. Muutosneuvotteluja ei tarvitse enää käydä, jos arvioitu muutos koskee alle 20 työntekijää 90 päivän ajanjakson aikana tai jos työnantaja lomauttaa työntekijöitä arviolta enintään 90 päivän ajaksi. Käytännössä muutosneuvotteluvelvoite poistui siis lähes kokonaan 20–49 työntekijää työllistäviltä yrityksiltä. Työnantajan on kuitenkin noudatettava työsopimuslain mukaisia selvitys- ja kuulemisvelvoitteita irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Vuoropuheluvelvoitteen keveneminen 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä merkitsee sitä, että vuoropuhelun kohteet ja toteutustavat määritellään yrityksessä tai yhteisössä tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla - eli laissa ei jatkossa enää ole tiettyjä vähimmäissisältöjä tai -aikoja vuoropuhelun käymiseksi. Vuoropuhelua koskevat käytännöt ja niissä tapahtuvat muutokset on kuitenkin kirjattava, ja työnantajan on tiedotettava niistä henkilöstölle. Käytännössä muutos voi huonoimmillaan johtaa työnantajan ja henkilöstön välisen vuoropuhelun vähenemiseen ja henkilöstön tiedonsaanti voi heikentyä. Liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista kosYhteistoimintalaki muuttui heinäkuussa Yhteistoimintalakiin tuli muutoksia 1.7.2025 alkaen. Muutosten myötä yhteistoimintalain soveltamisraja nostettiin koskemaan vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Aiemmin lakia sovellettiin vähintään 20 työntekijän yrityksiin. Lakimuutosten myötä muutosneuvotteluajat myös puolittuivat. Jatkossa ne ovat kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Tämä vaikuttaa kaikkiin yhteistoimintalain piirissä oleviin yrityksiin. KIRJOITTAJA Sanna Rantala kevia yhteistoimintalain velvoitteita noudatetaan samaan tapaan kuin aiemmin, eli ne koskevat kaikkia vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Lakiin uusi pykälä Yhteistoimintalakiin lisättiin myös pykälä, joka koskee työvoimapalveluiden selvittämistä koskevaa aikaa. Jos työnantajan neuvotteluesitys sisältää suunnitelman irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, näillä perusteilla irtisanotun työntekijän työsopimus ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää. Tämä aika voi käytännössä tulla sovellettavaksi tilanteissa, joissa sekä muutosneuvotteluaika että työsopimuksen irtisanomisaika ovat lyhyitä. ▪ Kirjoittaja on STTK:n juristi Kuva Jukka Erätuli 17
Milloin aloitit työsi ÅCAlla ja millaisia tehtäviä työhösi kuuluu? Ostmästare och avdelingchef lukee työsopimuksessani. Aloitin työt ÅCAlla 1.9.2024. Vastaan meijerin juustonvalmistuksesta sekä juustolan toiminnoista ja tuotannonsuunnittelusta. Meitä on kahdeksan henkilöä juustolassa, joista kaksi on meijerialan koulutettua. Tyypillisesti aamu alkaa klo 6 prosessissa. Ajamme aamuhuuhtelut laitteiden läpi ja ensimmäinen maito mene kattilaan klo 6.40 ja siitä se päivä alkaa. Olen asiantuntija uutuustuotteissa sekä meijerin kehittämistehtävissä ja luottamusmiehenä työsuojelutoimikunnan jäsen. Miten päädyit meijerialalle? Kun en päässyt maanviljelijäksi ja eläinlääkärin opinnot olivat pitkät, jäi sitten vaihtoehdoksi toisen isoäidin ammatti meijerialalla. Nivalan Osuusmeijerin voiosastolla oli ensimmäinen kesätyöni vuonna 1983. Talvet olin lomittajana. Karjatalouskoulun kävin talvella 1984. Kesät Juustomestariksi ja luottamusmieheksi Ahvenanmaalle Juha Lundström aloitti työnsä ÅCA:lla viime vuoden syyskuussa. Hän vastaa meijerin juustonvalmistuksesta sekä juustolan toiminnoista ja tuotannonsuunnittelusta. Myös MVL:n luottamusmiehen tehtävät siirtyivät Juhalle keväällä edellisen luottamusmiehen Marjut Holm-Wirtasen jäätyä eläkkeelle. Liiton toiminta on Juhalle tuttua ennestään. Töitä tosin riittää, sillä kaksikielisyys tuo omat kommervenkkinsä asioiden ymmärretyksi saatettaviksi. -84 ja -85 olin meijerillä töissä. Aloitin opinnot Hämeenlinnan meijerioppilaitoksessa syksyllä 1985. Juustolaharjoitteluni tein vuonna 1986 Kuusamon Osuusmeijerillä emmentaljuuston keitolla. Silloin ei ollut mitään automatikkaa: kaikki tehtiin käsin ja piti muistaa tarkalleen lämmöt, lisäykset ja ajat. Vuonna 1987 tein harjoittelun apulaisjuustomestarina Ranuan meijerissä. Valmistumiseni jälkeen vuonna 1988 menin Pudasjärvelle Kotijuustola Kollajaan juustomestariksi. Niemitalon leipäjuusto oli silloin suurin juustola, meitä oli siellä 40 henkilöä töissä. Sitten tuli puhelu Hämeenlinnan Osuusmeijeriltä ja Ismo Lintula osti minut maidon pakkauksen työnjohtajaksi. Olin iltatöissä pessyt ja pakannut uusilla Shikokuilla, joten tiesin koneet. Vuona 1991 piti lähteä Ouluun työnjohtajaksi kylmävarastoon ja pakkaamoon, kun isäni kuoli ja kotiväki Nivalassa tarvitsi apuani. Myöhemmin on tullut tehtyä kehitysprojektiluontoisia töitä Vaalan Juustolalla, Kaustisen Osuusmeijerillä, Hautaniemen Juustolalla ja Riitan Herkulla. Turun Valiolla olin raejuustolla ennen sen siirtymistä Seinäjoelle. Jokiosilla olin MTT:llä (nykyinen Luke) tutkimusmestarina maito-, mehu- ja kasvipuolen jalosteissa kymmenisen vuotta. Suoritin AMK agrologi hevostalousopintoja koskaan valmistumatta, kun aloitin työni Ahlmanin koulun säätiön palveluksessa tuntiopettajana sekä juustomestarina. Vuonna 2011 perustettiin Arctic Milk ja aloitin juustomestarina yrityksen palveluksessa. Tätä sirkusta kesti vuoden 2023 konkurssiin saakka. Osa yrityksen toiminnoista jatkui Porlammin meijerin alla hetken. Hain muita töitä ja lähes yhdeksän kuukautta kestäneen rekryprosessin jälkeen pääsin ÅCA:n palvelukseen. Millaista on työskennellä Ahvenmaalla? Työkielenä on ruotsi, mutta kun on seitsemän eri kielitaustaista ihmistä, niin sekakieltä kyllä välillä puhutaan. Noin kolmisen kuukautta alkuun pää oli lukossa, sitten ruotsin kieli alkoi sujumaan. Suurin haaste on ohjelmisHAASTATTELU Tarja Rauhala Esittely 18 Maitotalous 3/2025
tot ja tekniset sanat, kun niitä on pitänyt opetella eri kielellä. Meijeri rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Meijerin pohjakuva on sinänsä onnistunut, mutta kasvanut laitteiston määrä on tehnyt tiloista ahtaat. Ilmastointi on suurin ongelma: kesähelteillä kuumuus tuo haasteita tuotantoon ja laitteiden toimintaan. Parikymmenhenkinen työyhteisömme on helppo. Nyt kun väkeä on eläköitynyt, täytyy miettiä vähäisiä henkilöstöresursseja uusiksi. Meijeriammattihenkilön työssä painaa myös vastuu siitä, että työmme vaikuttaa merkittävästi meijerin kykyyn maksaa hintaa tuottajille. Ilman tuottajia meillä ei ole työtä. MEIPAKE on meillä pienemmillä yksiköillä haaste ja varsinkin kun tulet työpaikkaan, jossa itsesi hinnoittelu on torikauppaa. Koulutetuilla meijerialan ammattilaisilla tulisi myös olla isompi palkkaero suhteessa SELiläisiin. Voisivatko taulukkopalkat olla keino tämän saavuttamiseen? Miten viihdyt Ahvenanmaalla? Ahvenanmaa on kaunis ja luonnoltaan vaihteleva saari. Ruotsiin vain Juha Lundström sai mukaan kuvaan juustomestari Iina Koukkulan (vas.) ja laborantti Sonja Isakssonin. Kuva Titti Lauren 19
kahden tunnin laivamatka, mikä avaa uuden ostosreissu- ja lomailukanavan. On halvempi keskittää ostot ja tankkaukset Ruotsiin. Viihdyn täällä niin hyvin, että viimeksi olen käynyt mantereella kevään luottamusmieskoulutuksessa. Ahvenanmaa on ollut yksi suosikkikohteistani lomareissuillani. Ystäviäkin olen saanut mukavasti, pari tuosta länsinaapuristakin. Monella ruotsalaisella on mökki täällä. Toisaalta täällä saaressa korostuu työssä ja vapaallakin yksinäisyys, kun tukiverkostot ovat kaukana. Työura Pitkän työuran Ålands Centralandelslag ÅCA:ssa ja MVL:n luottamusmiehenä tehnyt Marjut Holm-Wirtanen jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa. Kesätyö vei aikoinaan vastavalmistuneen meijeristin Ahvenanmaalle. Päätyö on ollut laboratoriossa, mutta pienessä meijerissä on saanut tehdä paljon muitakin töitä. Mitä sinulle kuuluu? Olen ollut onnellisesti eläkkeellä huhtikuun alusta. Voin hyvin ja nautin elämästäni. Ei tarvitse joka aamu lähteä minnekään vaan saa aloitella päivän omaan tahtiin. Meijerin metelin sijasta saan kuunnella linnunlaulua. Miten ajauduit meijerialalle? Olen lähtöisin Turusta. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1979 ja samana vuonna aloitin kesätyöt Kulmalan meijerissä Turussa. Siellä olin kesän ja he halusivat, että jäisin töihin myös talveksi. Pomoni ehdotti minulle meijerikoulua ja pääsin sinne, joten minusta tuli meijeristi vuosimallia 1983. Kerro työstäsi ÅCA:lla? Olin aluksi töissä ÅCA:lla vain neljä kuukautta eli kesän 1983. Seuraavana vuonna he halusivat minut sinne jo maaliskuussa. Siitä lähtien olin ÅCA:n leivissä eli 41 vuotta tuli täyteen maaliskuun lopussa. Kirnusin voita pari ensimmäistä kesää. Talvella tein vähän sitä sun tätä, kuten pakkasin juustoa ja olin kylmävarastossa. Sitten alkoi bakteriologisten ja muiden analyysien sekä ÅCA – perinteinen osuuskunta Ahvenanmaalta Ålands Centralandelslag, lyhennettynä ÅCA, on vanha ja tunnettu yritysnimi Ahvenanmaalla. Vuonna 1921 perustetun yrityksen omistavat ahvenanmaalaiset maitotilalliset. ÅCA:lla on meijeri- ja leipomotoimintaa ja sen tuotteita myydään brändien Ålandsmejeriet ja Ålandsbagarn alla. Ahvenanmaa on päämarkkina-alue, mutta tuotteita myydään myös mantereelle ja Ruotsiin. Lisäksi ÅCA tuo maahan muita brändituotteita ja myy niitä eteenpäin. Suomessa ÅCA:lla on tytäryhtiö Ålandsmejeriet Finland Ab Oy, joka vastaa tuotteidemme myynnistä päivittäistavarakaupalle mantereella. ÅCA • liikevaihto 18,2 miljoonaa euroa • 12 tuottajaa • 11,9 miljoonaa litraa maitoa vuodessa • 60 työntekijää (meijeri, leipomo, toimisto) • Tuotevalikoima: kauppanesteet, jogurtit, voi, juustot, leipomotuotteet, kesällä myös jäätelö ÅCA:n tehdas sijaitsee Jomalan kunnassa. Mitä kuuluu syksyysi? Ihana kun helteet loppuivat. Sieniä ja marjoja tuli nyt niukemmin kuin viime vuonna. Koiran kanssa kelpaa ulkoilla, vaikka poimittavaa ei aina löydy. Töissä odotetaan innolla siirtymistä ma-pe -tuotantoon ja lauantaitöiden loppumista. Sitten on helppo mennä Ruotsiin ostoksille ja raveihin. Millaisia terveisiä haluat lähettää jäsenistölle? Kun tulee mahdollisuus, niin kannattaa rohkeasti ottaa vastaan uudet haasteet ja opetella asioita, vaikka ne eivät aina helppoja olisikaan. ▪ 20 Maitotalous 3/2025
Ahvenanmaalla Yhteiskuvaa varten Marjut kutsui Juhan vierailulle kotiinsa elokuussa. Kuvaaja Krister Virtanen omavalvonnan aikakausi. Minulla oli paras tuntemus näistä analyyseistä, joten aloitin työt laboratoriossa. Vuosikymmenien aikana omavalvonta ja BRC-auditoinnit kuuluivat työhöni. Työnteko ÅCA:lla on paljolti samanlaista kuin missä tahansa pienessä meijerissä. Kaikkea saa tehdä, jos rahkeet riittävät. Välillä on ollut raskaita vuosia ja paljon työtä. Kielitaitoni vuoksi olen myös tehnyt paljon muitakin kuin laboratoriohommia, kuten esimerkiksi harjoittelijoiden ja kesätyötekijöiden rekrytointeja meijerikoulusta ja HAMK:sta sekä osallistunut juustokilpailuihin. Mieleeni ovat jääneet Silverskärin saarella pidetyt ÅCA:n juhlat, joissa juhlittiin 10-vuotista yhteistyötä erään yhteistyökumppanin kanssa. Minä olin juuri täyttänyt 50-vuotta ja yllätyksekseni juhliin oli tehty minulle synttärikakku. Toimit myös MVL:n luottamusmiehenä. Millaisia muistoja tehtävästä sinulla on ja mitä haluaisit sanoa seuraajallesi Juha Lundströmille? Toimin luottamusmiehenä aivan alusta lähtien eli vuodesta 1984. Olen aina saanut apua liitosta, kun olen sitä tarvinnut. Yhteistyö on sujunut hyvin. Juhalle sanon, että lycka till! Hänellä on hyvä tuntemus liiton toiminnasta, joten hän kyllä pärjää. Millainen paikka Ahvenanmaa on asua ja elää? Ahvenanmaa on rauhallinen, turvallinen ja luonnonläheinen paikka asua. Viihtyvyys on omasta itsestään kiinni ja siitä, onko halukas oppimaan ruotsin kielen, jolloin on helpompi tutustua paikkakuntalaisiin. Mitä kesäsi sujui ja millaisia suunnitelmia sinulla on syksylle? Ahvenanmaalla on niin kaunista kesällä, ettei täältä kesällä viitsi minnekään lähteä! Kesällä pidin huolta viljelyksistäni ja uin paljon, uimahallissa ja meressä. Nyt syksyllä on tarkoitus reissata, käydä Tallinnassa, Turussa ja Porvoossa. Terveisesi jäsenistölle? Tsemppiä vaan kaikille. Muistakaa, että oma maa mansikka eli on hyvä, että tehdään ruokaa täällä Suomessa, jotta omavaraisuus säilyy! ▪ Esittely 21
Asiantuntija - Rakennerahastojen kautta jaettavan rahoituksen on jatkossakin oltava mahdollisimman lähellä alueita ja tuettava entistä enemmän työllisyyden, osaamisen ja kasvun parantamista, STTK:n elinkeino- ja aluepoliittinen asiantuntija Ulla Hyvönen sanoo. Vahva aluepolitiikka luo tasa-arvoa 22 Maitotalous 3/2025
Aluepolitiikan pohjimmainen tarkoitus on vaikuttaa kuntien, seutukuntien ja maakuntien taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Nykyään aluepolitiikkaa toteutetaan myös EU:n rakennerahastojen puitteissa. KIRJOITTAJA Ulla Hyvönen KUVAAJA Jukka Erätuli R+-rahastosta on Euroopassa tuettu ammattiliittojen hankkeita, jotka pyrkivät vahvistamaan työntekijöiden oikeuksia ja edistämään tasa-arvoa sekä parantamaan työoloja. Maailma muuttuu, rahoituskehys uudistuu Maailma kuitenkin muuttuu vauhdilla. Siksi myös EU:n monivuotista rahoituskehystä eli pitkän aikavälin budjettia halutaan uudistaa vastaamaan uusiin haasteisiin. Komissio on ehdotuksessaan linjannut, että tuleva EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2028- 2034 olisi yksinkertaisempi, joustavampi ja tulosperusteisempi. Komissio ehdottaa vähennettäväksi niin ohjelmien kuin rahastojenkin määrää. Ratkaisuksi tarjotaan mallia, jossa budjetti muodostetaan globaalista osasta, kilpailukykyrahastosta sekä kansallisista kirjekuorista, jotka sisältävät jäsenmaan kansallisen rahoituksen kokonaisuudessaan. Ehdotuksessa sosiaalinen ja alueellinen koheesiorahoitus olisi maatalouden, maaseudun ja merialueiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohella osa kansallista kirjekuorta. Vastineeksi tulee antaa tavoitteet rahojen käytöstä, jota seurattaisiin suoritusperusteisesti. Ehdotukseen sisältyy tietysti reunaehtoja rahojen jakamiselle, ja huolia tähän liittyykin paljon. Kuka määrittelee tavoitteet ja kuinka niitä seurataan? Esimerkiksi nykyistä ESR+-rahoitusta ei olisi kehyksessä turvattu sellaisenaan. Työelämän ja sosiaalisen osallisuuden edistämiselle on turvattu 14 prosentin osuus, mutta on todennäköistä, että se kilpailisi kansallisesti muiden tavoitteiden kanssa - eikä koheesio- ja maatalouspolitiikan rahoitustasokaan ole mitenkään kiveen hakattu. Tällä kuluvalla kehyskaudella maatalouspolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan menot ovat kattaneet yli 60 prosenttia koko kehyksen menoista. Historia osoittaa, että jatkoneuvotteluissa niin koheesio- kuin maataloustuet kasvattavat aina osuuttaan, ja Suomikin on vaikuttamisessaan huomioinut maatalouspolitiikan rahoituksen yhtenä prioriteeteistään. Luvassa kansallista tappelua rahanjaosta Alkutuotannon näkökulmasta suurin haaste lienee kuitenkin se, että uudistus siirtäisi poliittiset jännitteet rahojenjaossa kansallisiksi. Palaamme siis siihen kysymykseen, miten rahat loppupelissä jakautuvat. Pelko on, että uudistus vie rahanjakoon liittyvää päätöksentekoa kauemmas paikallisesta ja alueellisesta päätöksenteosta – komissiolle Brysseliin ja ministeriöille Helsinkiin. Toisaalta tuloksellisuus voisi tällä konstilla parantua. STTK:ssa olemme linjanneet, että rakennerahastojen kautta jaettavan rahoituksen on jatkossakin oltava mahdollisimman lähellä alueita ja tuettava entistä enemmän työllisyyden, osaamisen ja kasvun parantamista. Olisi Suomen etu, että saatu rahoitus kytkettäisiin vastuulliseen toimintaan, eli oikeudenmukaiseen palkkaukseen ja asiallisiin työehtoihin. Tämä tukisi elinkeinotoimintaamme aina alkutuotannosta alkaen, sillä emme pysty kilpailemaan alhaisten tuotantokustannusten maiden kanssa. Rahastoja koskevassa EU-päätöksenteossa on jatkossa nykyistä paremmin kunnioitettava kansallisia erityispiirteitä. Kysymys on kärjistynyt erityisesti ilmasto-, luonto-, ympäristö- ja metsäpolitiikassa, mutta koskevat myös harvaan asuttua maaseutua. Tähän kansalliset kirjekuoret voivat oikein toteutettuina tuoda parannusta. ▪ Kirjoittaja on STTK:n elinkeino- ja aluepoliittinen asiantuntija Aluepolitiikalle on aikojen saatossa tullut vähän paha kaiku, mutta harvoin muistetaan sen lähtökohtana olevan talouspoliittiset toimet, jotka pyrkivät tasapainoistamaan kehitystä eri puolilla Suomea. Aluepolitiikan pohjimmainen tarkoitus on vaikuttaa kuntien, seutukuntien ja maakuntien taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Työ- ja elinkeinomahdollisuuksien ylläpito kehittyvillä seuduilla on ollut aluepolitiikan painopiste jo 1960-luvulta alkaen. Nykyään aluepolitiikkaa toteutetaan myös EU:n rakennerahastojen puitteissa. Rakennerahastot ovat keskeinen osa EU:n koheesio- eli aluepolitiikkaa, joka kattaa kaikki alueet ja kaupungit. Taloudellista tukea jaetaan ensisijaisesti Euroopan aluekehitys- ja koheesiorahastojen kautta. Lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin kuuluvat Euroopan sosiaalirahasto (ESR+), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Rakennerahastojen tarkoitus on madaltaa alueiden välisiä kehityseroja, tukea alueiden potentiaalia ja lisätä jäsenvaltioiden välistä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Siis luoda tasa-arvoa. Yhteiskunnallisen kehityksen ja alueiden resilienssin näkökulmasta hyvinvoinnin tasainen jakautuminen on äärimmäisen tärkeää näinä turbulentteina aikoina, jolloin polarisaatio nostaa päätään. EU-rahoitus on hyvin olennainen ja tärkeä osa alueellisen tasa-arvon toteuttamista Euroopassa ja meillä Suomessa. Rakennerahastoilla on kansallinen rooli erityisesti maakunnissa ja kunnissa, jotka ovat aluekehityksen ajureita. Kunnissa toteutetaan rakennerahastojen avulla merkittävä osuus Suomen aluepolitiikasta. Rahastojen toiminnassa painottuvat teemat kuten elinkeinotoiminnan kehittäminen tai työllisyyskysymykset ovat olennaisia myös palkansaajille. Erityisesti ES23
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==