Asiantuntija Hallitus neuvotteli puoliväliriihessään julkisen talouden kehyksistä loppuvaalikaudeksi. Ennakko-odotukset olivat kovat. Hallituskauden alusta voimalla eteenpäin vietyjen työmarkkinaheikennysten piti hallituksen mukaan kohentaa työllisyyttä ja taloutta merkittävästi, kasvattaa Suomen kilpailukykyä, saada yritykset innolla investoimaan ja nostaa talous jälleen kasvuun. Puoliväliriiheen valmistui myös Risto Murron vetämä kasvutyöryhmä, joiden eväillä piti varmistaa talouskasvu loppuhallituskaudeksi. KIRJOITTAJA Elena Gorschkow KUVAAJA Jukka Erätuli Lopputulos oli melkoinen tussahdus. Samaan aikaan kun palveluista ja toimeentulosta on leikattu reippaasti, päätettiin 2,3 miljardin veronalennuksista yrityksille ja suurituloisille. Palkansaajilta poistetaan lisäksi työhuonevähennys ja ammattiliittojäsenyyden verovähennysoikeus. Alkuperäinen tavoite julkisen velan vähentymisestä karkaa tällä hallituskaudella yhä kauemmas. Lisäksi hallitus ottaa valtion eläkekassasta ”siltarahoituksena” miljardi euroa ja maksaa sen takaisin, kunhan veronkevennyksistä saadaan ”dynaamisia vaikutuksia”. Dynaamiset vaikutukset on haastettu monen taloustieteilijän suulla ja myöhemmin on myös käynyt ilmi, että valtiovarainministeriön laskelmat näistä vaikutuksista olivat perustuneet vääriin lukuihin. STTK pitää puoliväliriihen päätöksiä vastuuttomina. Tuntuu, että hallitus on ideologisesti päättänyt laskea suurituloisten veroja tässä vaiheessa hallituskautta ja olettaa talouskasvun jatkuvan suotuisana. Nyt tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla, talouskasvu heikkoa ja puolustus- ja turvallisuusmenoihin on panostettava, veronalennuksiin ei ole mitenkään varaa. Jälkiä saatetaan joutua korjaamaan vielä kauan. STTK aloittaa tavoitevalmistelun vuoden 2027 vaaleihin Hallituskauden puolivälissä neuvoteltava kehysriihi on aina ollut käännekohta: hallitus puntaroi silloin loppukautensa toimet ja puolueet alkavat valmistautua seuraaviin eduskuntavaaleihin. Vaalit ovat keväällä 2027, ja hallitusohjelmakirjauksia aletaan jo pohjustaa. Myös STTK suuntaa vaikuttamistyössä katsetta jo kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Samaan aikaan kun STTK:n omaa strategiaa päivitetään, on välttämätöntä pohtia ammattiyhdistysliikkeen ja palkansaajien tulevaisuuden toiveita laajemminkin. Jos – ja kun – tämän hallituksen tekemiä työmarkkinauudistuksia ei voida täysin perua uudessa hallituskoalitiossa, on pohdittava uusia avauksia työelämän ja sopimusjärjestelmän kehittämiseksi. Omien tavoitteiden valmistelu eduskuntavaaleihin 2027 käynnistyy STTK:ssa jo tämän vuoden aikana ja jäsenliittojen panos niistä käytävään keskusteluun on erittäin tärkeää. Mitkä tällä hallituskaudella tehdyt työelämäheikennykset olisi ehdottomasti peruttava, minkä heikennyksen vaikutuksia voitaisiin mahdollisesti lieventää, millaisia vanhoja ja uusia - Palkansaajien ajatuksilla ja ideoilla on toivottavasti suuri rooli seuraavaa hallitusta muodostettaessa ja niihin on nyt hyvä hetki keskittyä, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow toteaa. Kohti seuraavia vaaleja 20 Maitotalous 2/2025
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==