Ruoka on yhä useammin osa turvallisuuspolitiikkaa. Talvella tulvia ja myrskyjä, kesällä äärimmäistä kuivuutta ja hellettä. Pitkät, yli 40 asteen tappohelteet ja niistä seuraava kuivuus näivettävät Välimeren alueen turismia ja elintarviketuotantoa. Jos kesät jatkavat kuumenemistaan, Etelä-Euroopassa voidaan ajautua ruokakriisiin, jossa perinteisiä ruokalajeja ei riitä paikallisten ruokapöytiin – saati Pohjoismaihin. Ukrainaa kutsuttiin pitkään Euroopan vilja-aitaksi. Poikkeuksellisen hedelmällinen maaperä ja laajat viljelyalueet tekivät maasta keskeisen toimijan Euroopan ruoantuotannossa. Venäjän hyökkäyssota muutti kaiken. Sota, droonit ja pommit ovat moukaroineet ukrainalaista yhteiskuntaa ja rikkoneet ruoantuotannon ja jakelun ketjuja jo usean vuoden ajan. Uusin ihmisten turvallisuutta koetteleva kriisi alkoi 28.2.2026, kun Iranin jännitteinen tilanne kärjistyi aseelliseksi konfliktiksi. Äärimmäiset sääolosuhteet, sodat ja muut kriisit ovat osoittaneet, kuinka nopeasti aiemmin vakaaksi koettu eurooppalainen ruoantuotanto voi horjua. Se, että elintarvikkeita on löytynyt kaupan hyllyiltä vuosikymmenten ajan, ei takaa niiden saatavuutta tulevaisuudessa. Ruoka on yhä useammin osa turvallisuuspolitiikkaa. Suomessa tämä on herättänyt ymmärryksen kotimaisen elintarviketuotannon merkityksestä. Kyse ei ole vain taloudesta, vaan huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Pahimmissa skenaarioissa hybridisodankäynti voi kohdistua suoraan maatalouden tuotantoedellytyksiin, varastoihin ja jakeluketjuihin. Silloin oma tuotanto on ratkaisevassa asemassa. Suomalainen elintarviketuotanto perustuu omiin raaka-aineisiin, osaamiseen ja olosuhteisiin. Maidontuotanto sopii Suomeen luontaisesti: meillä kasvaa runsaasti nurmea ja ruohoa, jota ihmisravinnoksi ei voida hyödyntää, mutta jonka lehmät osaavat muuttaa korkealaatuisiksi maitotuotteiksi. Meijerialan asiantuntijamme ovat kansainvälisesti arvostettuja. Ala tekee jatkuvaa tuotekehitystä ja määrätietoista työtä tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja vastuullisuuden parantamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka nopeasti kansainväliset toimitusketjut voivat katketa. Kun ruoka tuotetaan kotimaassa, ketju on läpinäkyvä, kuljetusmatkat lyhyempiä ja huoltovarmuus vahvempi. Elintarvikeala työllistää eri puolilla Suomea ja ylläpitää alueiden elinvoimaa. Kotimainen ruoka ei ole itsestäänselvyys. Se on strateginen vahvuus, jota on vaalittava ja kehitettävä myös tulevaisuudessa. Kun itse teemme, varmuus syntyy läheltä. ▪ Kun varmuus syntyy läheltä 76. vuosikerta Julkaisija Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Toimituksen osoite Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 611 maitotalous@mvl.fi Päätoimittaja Markku Salomaa puh. 040 752 4455 markku.salomaa@mvl.fi Toimitussihteeri Camilla Zewi-Kalliomaa puh. 050 512 0333 camilla.zewi-kalliomaa@mvl.fi Ilmestyy seuraavan kerran 3.7.2026 Markku Salomaa Kannen kuva MVL:n ensimmäisiä talvikarkeloita vietettiin 30.1.–1.2. Himoksella. Sivut 4-7. Taitto PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Paino PunaMusta Oy ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen 26–27.... MAAILMALTA 29......... LIITTOKOKOUS 30–31.... INNOVAATIO Hera – kaikkea muuta kuin sivuosassa 32–33 ... TYÖTTÖMYYSKASSA Töihin tai työnhakuun ulkomaille– näin se vaikuttaa ansiopäivärahaan Päätoimittajalta 3
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==