Asiantuntija Suomen talouden kasvu on ollut heikkoa pitkään, ja myös kansalaisten luottamus omaan talouteensa ja tulevaisuuteen on heikentynyt. Työttömyys on ennätyksellisen suurta. Hallitus on kiristänyt julkista taloutta leikkaamalla sosiaaliturvaa ja palveluja sekä heikentänyt työntekijöiden suojaa. Epävarmoina aikoina tarvitsisimme päinvastaista: yhteiskuntaa koossa pitäviä rakenteita, jotka luovat hyvinvointia, työrauhaa ja kasvun edellytyksiä. Kun luottamus rapautuu, kärsivät talous, työllisyys ja investointihalukkuus. KIRJOITTAJA Taina Vallander KUVAAJA Jukka Erätuli Huhtikuussa hallituksen kehysriihessä neuvotellaan julkisen talouden suunnitelmasta. Se on tämän hallituskauden viimeinen. Viimeistään nyt on käännettävä katse yksipuolisesta sopeuttamisesta kohti tulevaisuutta, jota rakennetaan yhteistyöllä – työntekijöitä kuunnellen ja kaikkien osallisuutta vahvistaen. Oikeudenmukainen työelämä on kasvun ehto. Suomi ei voi menestyä, jos työntekijöiden turvaa murennetaan ja epävarmuus lisääntyy. Esimerkiksi palkkatasa-arvon heikkeneminen tai perhevapaasyrjintä vaikuttavat suoraan tuottavuuteen, työvoiman saatavuuteen ja työuriin. Työelämää kehittämällä varmistetaan reilut työehdot kaikille. Julkiset palvelut ovat investointi, ei kuluerä Hyvinvointia turvaavat peruspalvelut ovat suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Kun sote-palvelut alibudjetoidaan, hoitoon ei pääse ajoissa ja henkilöstö uupuu. Lopulta lasku kasautuu koko kansantaloudelle. Rahoituksen on perustuttava toKasvu tehdään yhdessä – ei ketään pudottaen Huoltovarmuus luo kilpailukykyä Suomi tarvitsee pitkäjänteisen kasvuohjelman, joka yhdistää vihreän ja digitaalisen siirtymän osaamiseen, työllisyyteen ja infrastruktuuriin. Huoltovarmuus ei ole vain kriisiajan teema, vaan myös talouden kilpailukykykysymys. Siksi energiaomavaraisuuteen, liikenneverkkoihin ja tietoliikenteeseen on investoitava etupainotteisesti. Kasvuohjelman valmisteluun on otettava mukaan työmarkkinajärjestöt – yhdessä tekeminen ei ole iskulause, vaan välttämättömyys. Suomen kasvu syntyy vain, jos jokaisella on mahdollisuus osallistua siihen. Kehysriihen tärkein valinta on se, jatkammeko lyhytjänteistä leikkauslinjaa vai rakennammeko luottamusta, osaamista ja hyvinvointia, joihin kestävä kasvu todella nojaa. Kasvu tehdään yhdessä – tai sitä ei synny lainkaan. ▪ Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja delliseen palvelutarpeeseen. Julkiset palvelut eivät ole pelkkä kustannuserä, vaan investointi vakaaseen yhteiskuntaan, toimiviin työmarkkinoihin ja yritysten menestykseen. Talouspolitiikka on saatava tasapainoon. Jatkuvat leikkaukset heikentävät kotimaista kysyntää ja syventävät epävarmuutta. Työvoimapalveluiden resurssit ovat Suomessa muita Pohjoismaita alhaisemmat. Vajeen korjaaminen olisi aidosti kasvua luova teko. Pelkkä etuuksien karsiminen ei lisää työllisyyttä, vaan rinnalle tarvitaan aktiivisia toimia erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseksi. Sosiaaliturva on rakennettava kestävälle ja oikeudenmukaiselle pohjalle. Turvan tehtävä ei ole rangaista, vaan tukea tilanteissa, joissa työmarkkinat eivät kanna. Samalla koulutuksen merkitys kasvaa entisestään: osaaminen on Suomen tärkein kilpailukykytekijä. Koulutuksen maksuttomuutta ei saa murentaa ja työikäisten mahdollisuudet päivittää osaamistaan on turvattava. Aikuiskoulutustuen korvaava malli on luotava pikaisesti. 24 Maitotalous 1/2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==