Esittelyssä Marko asuu Lapinlahdella Heli-vaimonsa ja kahden poikansa kanssa. Hän työskentelee tuotannonsuunnittelijana Valio Lapinlahden juustolassa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös alkutuotannon maidontuotantoennusteet. Marko ajautui meijerialalle hieman vahingossa. Armeijan jälkeen hän syksyllä 1993 löysi meijerikoulun ilmoituksen työvoimatoimiston ilmoitustaululta. Pian hän olikin Oulun meijerillä haastattelussa. Alalle hakeutumiseen vaikutti myös se, että hän kasvoi maatilalla ja työskenteli lomittajana niin kotitilalla kuin muuallakin. Sen verran kunnianhimoa hänestä löytyi, että hän halusi jatkaa kohti siistimpää sisätyötä maidon parissa, kuin kahlata aamuyön pimeinä tunteina auraamattomia teitä kohti uusia ja erilaisia lomituskohteita. Maidonkäsittelijästä hän opiskeli meijeriteknikoksi, jonka jälkeen työelämässä on kulunut reilut 30 vuotta. 2010-luvulla hän suoritti HAMKissa työnohessa bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tutkinnon. Puheenjohtajaksi ryhtyminen tuntui helpolta, koska Marko oli ehtinyt kypsytellä ajatusta jonkun aikaa ja jutella asiasta läheistensä kanssa. Hän koki, että hänellä on paljon annettavaa tähän tehtävään. Mies Lapinlahden juustojen takana TEKSTI Camilla Zewi-Kalliomaa KUVAT Marko Pyykkönen MVL:n puheenjohtajana tammikuussa aloittanut Marko Pyykkönen näkee liiton roolin korostuvan ajassa, jossa työehdot, edunvalvonta ja jäsenistön äänen kuuluminen vaativat entistä vahvempaa vaikuttamista. Aika, joka pakottaa ottamaan kantaa ”Suomen hallituksen tekemät linjaukset viimeisten vuosien aikana ovat luoneet merkittävää painetta myös ammattiyhdistystoiminnalle ja työehtosopimuksien sisältöjen tärkeydelle. Taloudellisesti Suomi on ollut ja on edelleen haasteellisessa tilanteessa työllisyyden ja kasvaneiden kustannusten edessä. Viimeiset vuodet ovat näyttäneet sen, kuinka tätä yritetään korjata palkansaajien kukkarolla. Tämä koskee myös jäseniämme ja tästä syystä meidän pitää pystyä liittona, ja itse sen puheenjohtajana, vaikuttamaan päätöksentekoon liiton toimintaa kehitettäessä. Onneksi meillä on toimiva hallinto, ketterä ja ratkaisukeskeinen liitto ja halua saada asioita paremmaksi. Uskon, että saamme näistä haasteellisemmistakin ajoista voimaa ja tahtoa mennä kohti parempaa tulevaisuutta” Marko kertoo. Meijerialalle muutokset näkyvät ainakin kustannuspaineissa, kun raaka-aineet, materiaalit ja palvelut kallistuvat. Tämän myötä joudutaan entistä tarkemmin miettimään myytävistä lopputuotteista saatavaa katetta. Kaupan ala pyrkii omilla päätöksillään maksimoimaan katteensa. Tämä vaikuttaa sopimushintojen kautta meijereiden tuotteista saatavaan katteeseen. Maidonjalostuksen kustannusvaikutusten tehostamisessa on tärkeää ottaa huomioon, ettei säästöjä haeta ainoastaan henkilöstövähennyksien kautta. ”Liiton tehtävänä on varmistaa, että jäsenistön ääntä kuullaan ja pyritään vaikuttamaan erityisesti työssä jaksamiseen sekä varmistamaan se, että ihmisiä tarvitaan nyt ja jatkossa meijereiden toiminnan ylläpitämiseksi,” Marko kiteyttää. Kun kaikki ei mene kuin pitäisi Liiton pitää pystyä antamaan tukea ja turvaa silloin, kun sitä tarvitaan ja kyetä toiminnallaan luomaan edellytyksiä myös tulevaisuuden haasteiden varalle. Silloin kun kaikki on hyvin, liitosta pitäisi pystyä nauttimaan työn ja arjen ohella vaikkapa liiton etujen kautta ja kun tilanne vaatii, niin liitosta pitäisi uskaltaa pyytää apua. Kehittämistarpeena Marko haluaa lisätä näkyvyyttä työpaikoilla ja tukea entistä enemmän luottamusmiestoimintaa. Hänen mielestään on tärkeää turvata luottamusmiesten asema jatkossa, erityisesti nykyisen hallituksen tekemien muutosten vuoksi ja varmistaa, ettei järjestäytymistä missään vaiheessa uhata. 10 Maitotalous 1/2026
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==