MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI 1/2026 TALVIKARKELOT HIMOKSEN PAUKKUPAKKASISSA KESÄINEN JÄSENETU SÄRKÄNNIEMEEN UUSI PUHEENJOHTAJA MARKO PYYKKÖNEN ESITTÄYTYY
När tryggheten skapas på nära håll Översvämningar och stormar på vintern, extrem torka och hetta på sommaren. Långa, dödliga värmeböljor med temperaturer över 40 grader och den efterföljande torkan tär på turismen och livsmedelsproduktionen i Medelhavsområdet. Om somrarna fortsätter att bli varmare kan Sydeuropa drabbas av en livsmedelskris, där de traditionella rätterna inte räcker till lokalbefolkningens matbord – och ännu mindre till Norden. Ukraina kallades länge för Europas spannmålsbod. Den exceptionellt bördiga jorden och de vidsträckta odlingsområdena gjorde landet till en central aktör inom den europeiska livsmedelsproduktionen. Rysslands anfallskrig förändrade allt. Kriget, drönarna och bomberna har nu i flera års tid slagit sönder det ukrainska samhället och brutit kedjorna inom livsmedelsproduktionen och distributionen. Extrema väderförhållanden, krig och andra kriser har visat hur snabbt den europeiska livsmedelsproduktionen, som tidigare upplevdes som stabil, kan vacklas. Att livsmedel har funnits på butikshyllorna i årtionden är ingen garanti för att de kommer att finnas tillgängliga i framtiden. Mat är allt oftare en del av säkerhetspolitiken. I Finland har detta väckt förståelse för den inhemska livsmedelsproduktionens betydelse. Det handlar inte bara om ekonomi, utan om försörjningsberedskap och samhällets kristålighet. I de värsta scenarierna kan hybridkrigföring inriktas direkt på produktionsförutsättningarna, förråden och distributionskedjorna inom lantbruket. Då spelar den egna produktionen en avgörande roll. Den finländska livsmedelsproduktionen baserar sig på de egna råvarorna, kunskaperna och förhållandena. Finland är naturligt lämpat för mjölkproduktion: här växer det rikligt med vallväxter och gräs som inte kan användas som människoföda, men som korna kan omvandla till högklassiga mjölkprodukter. Våra experter inom mejeribranschen är internationellt ansedda. Branschen ägnar sig ständigt åt produktutveckling och målmedvetet arbete för att minska miljökonsekvenserna av produktionen och öka hållbarheten. Kriserna under de senaste åren har visat hur snabbt internationella leveranskedjor kan brytas. När maten produceras i hemlandet är kedjan transparent, transportsträckorna kortare och försörjningsberedskapen starkare. Livsmedelsbranschen ger sysselsättning på olika håll i Finland och upprätthåller regionernas livskraft. Inhemsk mat är ingen självklarhet. Den är en strategisk styrka, som måste värnas och utvecklas även i framtiden. När vi gör det själv, skapas tryggheten på nära håll. ▪ 3. .......... PÄÄTOIMITTAJALTA 4–9 ...... AJANKOHTAISTA Talvikarkelot Himoksella Kari Harsian 70-vuotisjuhlat Särkänniemi-ranneke etuhintaan 10–12. ... HENKILÖESITTELY Marko Pyykkönen 14–15. ... Maistuvat ammatit esillä Markku Salomaa Sisältö 1/2026 16–17. ... ALUEYHDISTYKSET 18–21 .... HENKILÖESITTELY Marika Hiltunen 22–23 ... HENKILÖESITTELY Camilla Zewi-Kalliomaa 24–25. .. ASIANTUNTIJA Kasvu tehdään yhdessä– ei ketään pudottaen Från chefredaktören 2 Maitotalous 1/2026
Ruoka on yhä useammin osa turvallisuuspolitiikkaa. Talvella tulvia ja myrskyjä, kesällä äärimmäistä kuivuutta ja hellettä. Pitkät, yli 40 asteen tappohelteet ja niistä seuraava kuivuus näivettävät Välimeren alueen turismia ja elintarviketuotantoa. Jos kesät jatkavat kuumenemistaan, Etelä-Euroopassa voidaan ajautua ruokakriisiin, jossa perinteisiä ruokalajeja ei riitä paikallisten ruokapöytiin – saati Pohjoismaihin. Ukrainaa kutsuttiin pitkään Euroopan vilja-aitaksi. Poikkeuksellisen hedelmällinen maaperä ja laajat viljelyalueet tekivät maasta keskeisen toimijan Euroopan ruoantuotannossa. Venäjän hyökkäyssota muutti kaiken. Sota, droonit ja pommit ovat moukaroineet ukrainalaista yhteiskuntaa ja rikkoneet ruoantuotannon ja jakelun ketjuja jo usean vuoden ajan. Uusin ihmisten turvallisuutta koetteleva kriisi alkoi 28.2.2026, kun Iranin jännitteinen tilanne kärjistyi aseelliseksi konfliktiksi. Äärimmäiset sääolosuhteet, sodat ja muut kriisit ovat osoittaneet, kuinka nopeasti aiemmin vakaaksi koettu eurooppalainen ruoantuotanto voi horjua. Se, että elintarvikkeita on löytynyt kaupan hyllyiltä vuosikymmenten ajan, ei takaa niiden saatavuutta tulevaisuudessa. Ruoka on yhä useammin osa turvallisuuspolitiikkaa. Suomessa tämä on herättänyt ymmärryksen kotimaisen elintarviketuotannon merkityksestä. Kyse ei ole vain taloudesta, vaan huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Pahimmissa skenaarioissa hybridisodankäynti voi kohdistua suoraan maatalouden tuotantoedellytyksiin, varastoihin ja jakeluketjuihin. Silloin oma tuotanto on ratkaisevassa asemassa. Suomalainen elintarviketuotanto perustuu omiin raaka-aineisiin, osaamiseen ja olosuhteisiin. Maidontuotanto sopii Suomeen luontaisesti: meillä kasvaa runsaasti nurmea ja ruohoa, jota ihmisravinnoksi ei voida hyödyntää, mutta jonka lehmät osaavat muuttaa korkealaatuisiksi maitotuotteiksi. Meijerialan asiantuntijamme ovat kansainvälisesti arvostettuja. Ala tekee jatkuvaa tuotekehitystä ja määrätietoista työtä tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja vastuullisuuden parantamiseksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka nopeasti kansainväliset toimitusketjut voivat katketa. Kun ruoka tuotetaan kotimaassa, ketju on läpinäkyvä, kuljetusmatkat lyhyempiä ja huoltovarmuus vahvempi. Elintarvikeala työllistää eri puolilla Suomea ja ylläpitää alueiden elinvoimaa. Kotimainen ruoka ei ole itsestäänselvyys. Se on strateginen vahvuus, jota on vaalittava ja kehitettävä myös tulevaisuudessa. Kun itse teemme, varmuus syntyy läheltä. ▪ Kun varmuus syntyy läheltä 76. vuosikerta Julkaisija Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Toimituksen osoite Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 611 maitotalous@mvl.fi Päätoimittaja Markku Salomaa puh. 040 752 4455 markku.salomaa@mvl.fi Toimitussihteeri Camilla Zewi-Kalliomaa puh. 050 512 0333 camilla.zewi-kalliomaa@mvl.fi Ilmestyy seuraavan kerran 3.7.2026 Markku Salomaa Kannen kuva MVL:n ensimmäisiä talvikarkeloita vietettiin 30.1.–1.2. Himoksella. Sivut 4-7. Taitto PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Paino PunaMusta Oy ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen 26–27.... MAAILMALTA 29......... LIITTOKOKOUS 30–31.... INNOVAATIO Hera – kaikkea muuta kuin sivuosassa 32–33 ... TYÖTTÖMYYSKASSA Töihin tai työnhakuun ulkomaille– näin se vaikuttaa ansiopäivärahaan Päätoimittajalta 3
Ajankohtaista Perjantain tervetulotilaisuus pidettiin hotellin terassilla kirpeässä pakkassäässä. Tämän jälkeen oli vapaata aikaa vaihtaa kuulumisia ja tutustua uusiin ihmisiin. Lauantaina rinteissä ja laduilla riitti iloa ja vauhtia pakkasesta huolimatta. Moni totesi hymyillen, että MVL:n väki tunnisti toisensa mäessä lähinnä silmistä, sillä talvipakkaseen oli varauduttu paksuin vaatekerroksin. Myös sisäaktiviteetteja oli tarjolla golfin ja keilauksen parissa. Golfin saloihin meitä perehdytti ammattilainen. Hyvän koulutuksen jälkeen kaikLunta, naurua ja harhautuneita keila- ja golfpalloja MVL:n ensimmäiset talvikarkelot Himoksella 30.1.–1.2.2026 kokosivat yhteen reilut 60 jäsentä eri puolelta Suomea. Kaksi kuukautta sitten eturinteeseen avattu upouusi hotelli tarjosi meille ylellisen majoituksen saunoineen. ki pääsivät pelaamaan 9 reiän radalle simulaattorilla. Siellä nähtiin hienoja birdejä ja osa pääsi tutkimaan tarkemmin sekä hiekkabunkkereita että kukkapenkkejä. Iltaa kohti ohjelma jatkui hohtokeilauksen merkeissä, jossa koettiin iloisia onnistumisia, keilapallojen harhautumista ja leikkimielistä kisailua. Ilta huipentui yhteiseen herkulliseen illalliseen ja Irinan konserttiin. Sunnuntaina kotiin lähti iloisia MVL:läisiä. Saimme valtavasti kiitosta viikonlopusta. Kiitos kaikille mukana olleille! ▪ 4 Maitotalous 1/2026
5
Erilaisia tyylinäytteitä... 6 Maitotalous 1/2026
keilausta ja... onnistumisen riemua. 7
1. MVL:n entinen puheenjohtaja Johanna Kaihua, Kari, MVL:n toiminnanjohtaja Markku Salomaa ja oltermanni Matti Kangasalusta. 2. STTK:n entinen puheenjohtaja Antti Palola 3. Valion johtoryhmän jäsen ja tuotannosta vastaava johtaja Juha Penttilä Lämmin juhlapäivä paukkupakkasissa TEKSTI: Camilla Zewi-Kalliomaa KUVAT: Anssi Leppänen Pitkän linjan meijerialan konkarin Kari Harsian 70-vuotisjuhlia vietettiin Seinäjoella 10.1.2026. Kovan pakkasen saattelemana paikalle saapui 70 vierasta. Kari halusi koota yhteen ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä niin työelämässä, järjestöissä kuin luottamustehtävissä. Lämmin tunnelma ja vilkas keskustelu korostuivat. Kari sai erityiskiitosta tavastaan esitellä vieraat toisilleen. Hän toivoo tulevilta vuosilta terveyttä ja mahdollisuutta nauttia liikunnasta, mökkeilystä ja luonnosta. 4. Kari esitteli vieraat. Vierellä naisystävä Ritva Jykelä 5. Musiikista vastasi Ensti 6. KiiltoClean Oy:n myyntipäällikkö Jukka Rantala ja Seinäjoen MVL:n vaikuttaja Tuomas Latvala 7. Juhlapaikkana toimi Kihniänkylän nuorisoseura Juhlatalo Sampola 1 3 4 5 7 2 6 8 Maitotalous 1/2026
Vietä hauska kesäpäivä Särkänniemessä jäsenetuhintaan! MVL:n jäsenenä saat Särkänniemirannekkeet itsellesi ja perheellesi vain 35 € tai vielä edullisemmin, mikäli alueyhdistyksesi myöntää lisäalennuksen. Ranneke sisältää huvipuiston sisäänpääsyn, huvilaitteet, Koiramäen eläinpuiston, Akvaarion, Planetaarion ja Näsinneulan näkötornin. Rannekkeen voi käyttää yhtenä vierailupäivänä kesäkaudella 2026. Alle 3-vuotiaat huvittelevat Särkänniemessä ilmaiseksi. Tee ranneketilaus oman alueyhdistyksesi kautta 31.3.2026 mennessä. Löydät alueyhdistysten tiedot mvl.fi/alueyhdistykset. Huom! Opiskelija- ja eläkeläisjäsenet voivat tilata rannekkeita 31.3. mennessä liiton toimistosta, mvl@mvl.fi.
Esittelyssä Marko asuu Lapinlahdella Heli-vaimonsa ja kahden poikansa kanssa. Hän työskentelee tuotannonsuunnittelijana Valio Lapinlahden juustolassa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös alkutuotannon maidontuotantoennusteet. Marko ajautui meijerialalle hieman vahingossa. Armeijan jälkeen hän syksyllä 1993 löysi meijerikoulun ilmoituksen työvoimatoimiston ilmoitustaululta. Pian hän olikin Oulun meijerillä haastattelussa. Alalle hakeutumiseen vaikutti myös se, että hän kasvoi maatilalla ja työskenteli lomittajana niin kotitilalla kuin muuallakin. Sen verran kunnianhimoa hänestä löytyi, että hän halusi jatkaa kohti siistimpää sisätyötä maidon parissa, kuin kahlata aamuyön pimeinä tunteina auraamattomia teitä kohti uusia ja erilaisia lomituskohteita. Maidonkäsittelijästä hän opiskeli meijeriteknikoksi, jonka jälkeen työelämässä on kulunut reilut 30 vuotta. 2010-luvulla hän suoritti HAMKissa työnohessa bio- ja elintarviketekniikan insinöörin tutkinnon. Puheenjohtajaksi ryhtyminen tuntui helpolta, koska Marko oli ehtinyt kypsytellä ajatusta jonkun aikaa ja jutella asiasta läheistensä kanssa. Hän koki, että hänellä on paljon annettavaa tähän tehtävään. Mies Lapinlahden juustojen takana TEKSTI Camilla Zewi-Kalliomaa KUVAT Marko Pyykkönen MVL:n puheenjohtajana tammikuussa aloittanut Marko Pyykkönen näkee liiton roolin korostuvan ajassa, jossa työehdot, edunvalvonta ja jäsenistön äänen kuuluminen vaativat entistä vahvempaa vaikuttamista. Aika, joka pakottaa ottamaan kantaa ”Suomen hallituksen tekemät linjaukset viimeisten vuosien aikana ovat luoneet merkittävää painetta myös ammattiyhdistystoiminnalle ja työehtosopimuksien sisältöjen tärkeydelle. Taloudellisesti Suomi on ollut ja on edelleen haasteellisessa tilanteessa työllisyyden ja kasvaneiden kustannusten edessä. Viimeiset vuodet ovat näyttäneet sen, kuinka tätä yritetään korjata palkansaajien kukkarolla. Tämä koskee myös jäseniämme ja tästä syystä meidän pitää pystyä liittona, ja itse sen puheenjohtajana, vaikuttamaan päätöksentekoon liiton toimintaa kehitettäessä. Onneksi meillä on toimiva hallinto, ketterä ja ratkaisukeskeinen liitto ja halua saada asioita paremmaksi. Uskon, että saamme näistä haasteellisemmistakin ajoista voimaa ja tahtoa mennä kohti parempaa tulevaisuutta” Marko kertoo. Meijerialalle muutokset näkyvät ainakin kustannuspaineissa, kun raaka-aineet, materiaalit ja palvelut kallistuvat. Tämän myötä joudutaan entistä tarkemmin miettimään myytävistä lopputuotteista saatavaa katetta. Kaupan ala pyrkii omilla päätöksillään maksimoimaan katteensa. Tämä vaikuttaa sopimushintojen kautta meijereiden tuotteista saatavaan katteeseen. Maidonjalostuksen kustannusvaikutusten tehostamisessa on tärkeää ottaa huomioon, ettei säästöjä haeta ainoastaan henkilöstövähennyksien kautta. ”Liiton tehtävänä on varmistaa, että jäsenistön ääntä kuullaan ja pyritään vaikuttamaan erityisesti työssä jaksamiseen sekä varmistamaan se, että ihmisiä tarvitaan nyt ja jatkossa meijereiden toiminnan ylläpitämiseksi,” Marko kiteyttää. Kun kaikki ei mene kuin pitäisi Liiton pitää pystyä antamaan tukea ja turvaa silloin, kun sitä tarvitaan ja kyetä toiminnallaan luomaan edellytyksiä myös tulevaisuuden haasteiden varalle. Silloin kun kaikki on hyvin, liitosta pitäisi pystyä nauttimaan työn ja arjen ohella vaikkapa liiton etujen kautta ja kun tilanne vaatii, niin liitosta pitäisi uskaltaa pyytää apua. Kehittämistarpeena Marko haluaa lisätä näkyvyyttä työpaikoilla ja tukea entistä enemmän luottamusmiestoimintaa. Hänen mielestään on tärkeää turvata luottamusmiesten asema jatkossa, erityisesti nykyisen hallituksen tekemien muutosten vuoksi ja varmistaa, ettei järjestäytymistä missään vaiheessa uhata. 10 Maitotalous 1/2026
Saariselkä on tullut tutuksi Markolle monilta reissuilta. Marko vietti viime kesänä vauhdikkaan päivän Kalajoen Pakan seikkailupuistossa kiipeillen kymmenen metrin korkeudessa esteradalta toiselle. 11
Miksi jäsenyydestä ei kannata luopua? Markon mukaan liiton jäsenyydestä kannattaa pitää kiinni niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä ja muistaa, että työssä meitä kaikkia yhdistää tavalla tai toisella halu tehdä töitä maidon parissa, johon vain harvat ja valitut ovat päässeet vuosikymmenten saatossa mukaan. ”Ollaan ylpeitä omasta alasta ja omasta liitosta, ” Marko sanoo. Hän liittyi liittoon jo harjoitteluaikanaan Kouvolassa henkilöstökerhon aktiivisen toiminnan ja mukavien kesäretkien houkuttelemana sekä MVL:n aktiivisen luottamusmiehen kannustamana. Päätöstä hän ei ole katunut päivääkään. Elämää myös tehtaan ulkopuolella Marko pyrkii pitämään työpäivät kohtuullisina, etteivät ne venyisi eikä ylitöitä kertyisi. Etätöissä hän pystyy jonkin verran vaikuttamaan aikatauluihin. ”Vapaa-ajalla perhe ja lasten harrastukset ottavat oman osansa, mutta nyt lasten kasvaessa, myös omille harrastuksille on jäänyt enemmän aikaa. Crossfit-salilla tulee vietettyä aikaa useampana päivänä viikossa. Laji on monipuolinen ja siinä voi oppia uutta ja kehittyä paremmaksi. Liikunnan merkitys on kasvanut viimeisten vuosien aikana huomattavasti ja se näkyy parempana fyysisenä kuntona sekä henkisenä jaksamisena,” Marko kertoo. Loma-aikoina hän matkustaa perheensä kanssa asuntoautolla eri puolille Suomea tutustumaan uusiin kohteisiin ja nähtävyyksiin. Uteliaisuus vie eteenpäin Uusien asioiden oppiminen on aina innostanut Markoa, ja etenkin nuorempana hän osallistui moniin koulutuksiin ja kursseihin vapaa-ajallaan. Uuden oppiminen ravistelee rutiineja, tuulettaa ajattelua ja auttaa luopumaan vanhoista kaavoista. Mitä sanoisit itsellesi työurasi alussa? ”Sanoisin, että työelämässä kannattaa tavoitella uusia haasteita ja muistaa pitää itsestään hyvää huolta. Työn ei tarvitse määritellä sinua, vaan sinä itse luot sen minän, millaisena sinut tunnetaan ja miten sinä haluat elämääsi elää.” Mikä on lempimaitotuote? Markon lempituotteita ovat maitorahka ja Alppi Kreivi juusto. ▪ Marko ja hänen vaimonsa Heli Saariselällä. 12 Maitotalous 1/2026
Jäsenedut POLAR STAR APARTMENTS JA POLAR STAR ORIGO APARTMENTS Tiedustelut ja varaukset: Levillä majoittuvat MVL:n jäsenet saavat 45 %:n alennuksen jäsenetukohteiden ohjehinnoista. Polar Star Travel, puh. 010 325 4041 tai sales@polarstartravel.fi Levin kohteiden hinnat osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet
Maistuvia urapolkuja Hämeenlinnan HAMKissa 22.1.2026 järjestetty meijerialan urapäivä tarjosi opiskelijoille erinomaisen tilaisuuden tutustua alan mahdollisuuksiin ja verkostoitua työelämän asiantuntijoiden kanssa. Päivän aikana oli tarjolla paitsi mielenkiintoisia esityksiä ja uratarinoita, myös käytännönläheistä tietoa alan työtehtävistä ja tulevaisuuden trendeistä. TEKSTI JA KUVAT Camilla Zewi-Kalliomaa Päivä käynnistyi MVL:n järjestöpäällikkö Ilona Snellman vetämällä Kahoot-tietovisalla, jossa opiskelijat pääsivät testaamaan osaamistaan meijerialan eri osa-alueilla. Elintarviketeollisuusliiton Maiju Korhonen esitteli alan ajankohtaisia kuulumisia. Erityistä mielenkiintoa herättivät myös ammattilaisten uratarinat. Maitokolmion Asta Siermala, Petteri Pinola, Arlan Suvi Yrjänä ja Teemu Tiilikainen, sekä Valion Jussi Viitala ja Tiina Ahonen jakoivat kokemuksiaan urapoluistaan ja siitä, mitä meijerialalla työskentely todella tarkoittaa. He Meijerialasta opiskelijoille ja opettajille: Maitoa, mahdollisuuksia ja monta uratarinaa! Ilona Snellman (MVL) ja Ville Varila (Pro) esittelivät Maistuva ammatti -verkostoa opinto-ohjaajille Opopäivillä Dipolissa. 14 Maitotalous 1/2026
Maistuva Ammatti on ruoka-alan verkosto, jossa MVL on mukana yhdessä Ammattiliitto Pron, Elintarviketeollisuusliitto ETL:n, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Ruokatieto Yhdistyksen kanssa. Verkosto ylläpitää www.maistuvaammatti.fi -verkkosivustoa, josta löytyvät ruoka-alan ammatit aina pellolta pöytään. kertoivat omista matkoistaan kohti alaa ja siitä, kuinka monipuolisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä meijerialalla on tarjolla – aina tuotannosta tuotekehitykseen ja asiantuntijatehtäviin. Tapahtuma tarjosi opiskelijoille myös mahdollisuuden keskustella työnantajien kanssa ja kuulla esimerkiksi kesätyömahdollisuuksista sekä alan tulevaisuudennäkymistä. Tämä oli tärkeä tilaisuus nuorille tuleville meijerialan ammattilaisille saada arvokasta tietoa työmarkkinoista ja luoda yhteyksiä alan yrityksiin. Opettajat kuulemassa ruoka-alan tulevaisuudesta Ruoka-ala toi lämpimän tuulahduksen keskelle talvista Pasilaa, kun Maistuva ammatti -verkosto kutsui opettajia ja opoja kohtaamaan toisensa Educapäivän päätteeksi perjantaina 23.1.2026. Tilaisuudessa kuultiin ruoka-alan tulevaisuudesta – ja ennen kaikkea sen mahdollisuuksista. Illan aikana muistutettiin, että ala on keskeinen osa suomalaista huoltovarmuutta ja kasvava, jatkuvasti uudistuva toimiala. Ruoka koskettaa jokaista meistä niin arjessa kuin juhlassa. Alan osaajille onkin jatkuva tarve. Rennomman verkostoitumisen lomassa nautittiin kuohuvaa ja pientä purtavaa, ja keskustelu kävi vilkkaana koulutuspoluista, työllistymisnäkymistä sekä alan monipuolisista työtehtävistä. Illan pääpuhujana kuultiin elintarviketieteiden opiskelijaa ja tuotekehitysyrittäjää Kaisa Somerpaloa, joka on monelle tuttu myös Suomalainen menestysresepti -ohjelmasta. Hän kertoi omasta opinto- ja urapolustaan elintarvikekemian opinnoista laadun ja tuotekehityksen tehtäviin sekä lopulta yrittäjyyteen. Illan viesti olikin selkeä: ruoka-ala tarjoaa maistuvia ammatteja, joissa yhdistyvät osaaminen, luovuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Opot tutustuivat ammatteihin MVL oli Maistuva ammatti -verkoston kanssa Suomen Opinto-ohjaajien järjestämillä Opopäivillä Aalto-yliopistossa, Espoossa 6.2.2026. Päiville osallistui yli 800 opoa ympäri Suomen. Ruoka-ala kiinnosti ja se herätti mielenkiintoisia keskusteluja alan tulevaisuudesta. ▪ Maistuvat ammatit esittäytyivät opettajille ja opoille Educan jatkoilla. Opiskelijat tutustuivat Valion, Arlan ja Maitokolmion uramahdollisuuksiin HAMKin urapäivässä. 15
Alueilta MVL Häme Tervetuloa MVL Hämeen kevätkokoukseen perjantaina 24.4.2026 klo 18 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja se pidetään Teams-kokouksena. Ilmoittaudu 10.4.2026 mennessä Anu Rädylle, anu.raty@valio.fi. Hän lähettää sinulle Teams-linkin. MVL Eläkeryhmä Suunnittelemme Visby-risteilyä sunnuntaina 12.7.2026 Hinnat on laskettu 20 osallistujan mukaan. Kuljetukset ja ruokailut ovat lisämaksusta. Matkan hinta: • 209 euroa per henkilö/ kahden hengen B-luokan hytissä (ilman ikkunaa) • 299 euroa per henkilö/ kahden hengen A-luokan hytissä • 371 euroa per henkilö/ yhden hengen B-luokan hytissä Matkanjärjestäjänä toimii Ikaalisten Matkatoimisto, jonka kautta on mahdollista saada bussikuljetus useilta paikkakunnilta Helsingin satamaan. Ilmoittautumiset Pentti Virmavaaralle viimeistään 24.3.2026 pentti.virmavaara@outlook.com. Matkakorvaukset Toimikunta päätti 20.1.2026, että matkakorvaukset porrastetaan matkan hinnan mukaan. • Alle 500 euron matkasta, maksetaan 50 euron korvaus • 500–1 000 euron matkasta maksetaan 100 euron korvaus ja • yli 1 000 euron matkasta, maksetaan 150 euron korvaus 16 Maitotalous 1/2026
MVL Eläkeryhmä Vuosikokousetkot pidetään Joensuussa 2.–4.9.2026 Eläkeryhmäläisille järjestetään vuosikokousetkot Joensuussa ja sen ympäristössä ke–pe 2.–4.9.2026 ennen MVL:n liittokokousviikonloppua (4.–6.9.2026). Etkojen ohjelmaa suunnitellaan kevään aikana toimikunnassa ja se päivittyy kotisivulla olevaan tapahtumaan. Lue lisää mvl.fi/tapahtumat MVL Uusimaa MVL Uusimaan 80-vuotisjuhlat 26.9.2026 Lämpimästi tervetuloa viettämään MVL Uusimaan 80-vuotisjuhlia lauantaina 26.9.2026 Helsingissä. Juhlapaikka ja tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Merkitsethän päivän jo nyt kalenteriisi! – Save the date! JÄSENETU Saatko jäsenkirjeemme? Älä jää paitsi tärkeistä jäseneduista ja uutisista! Saatko MVL:n jäsenkirjeen sähköpostiisi tai viestejä omalta alueyhdistykseltäsi? Jos viestejä ei näy, kurkkaathan myös sähköpostisi roskapostikansioon. Haluamme varmistaa, että tärkeät tiedot ja jäsenedut löytävät perille. Ilmoita sähköpostiosoitteesi mvl@mvl.fi. 17
Esittelyssä 18 Maitotalous 1/2026
Huumori kantaa ja sydän näyttää suuntaa Meijeristi, fysioterapeutti ja laskentatoimen merkonomi Marika Hiltunen valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi Marko Pyykkösen siirryttyä puheenjohtajaksi. Marika on Valiolla tuotevalmistajana juuston keitolla. Hän asuu miehensä kanssa Joensuussa ja on kahden aikuisen pojan äiti ja kahden pienen pojan ”mummi”. TEKSTI JA KUVAT Marika Hiltunen Miten päädyit meijerialalle? Äitiysloman jälkeen olin valmis ottamaan ihan mitä tahansa työtä vastaan. Joensuun Valiolla oli tuolloin töitä tarjolla, kun pakkauskoneet olivat Jämsästä siirtymässä kohti Joensuuta. Ensin aloitin työt hetkellisesti siivoushommissa. Siitä hakeuduin töihin juustolan kypsytyspakkaamoon ja hetken päästä olinkin jo kuluttajapakkaamon henkilöstön rekrytointikoulutuksessa. Siitä se työura ylipäätään Joensuun Valiolla alkoi. Hauskin muisto työuralta? Muistoja on ehtinyt kertyä vuosien varrella paljonkin ja on hankala mainita niistä hauskinta. Tällä hetkellä on tärkeää ihanat työkaverit ympärillä, joiden kanssa on erittäin mukavaa ja hauskaa tehdä töitä yhdessä. Työkaverit ymmärtävät, vaikka suu sanoo toisin, mitä pää ajattelee. Huumorin kukka kukkii ja auttaa työssäjaksamisessa. Mikä sai sinut liittymään MVL:n jäseneksi? MVL:n jäseneksi liityin heti, kun työtehtävät ajan saatossa muuttuivat ja aloin työskennellä tuotevalmistajana MVL:n työehtosopimuksen alla. Halusin liittyä siihen liittoon, joka ajaa etujani ja neuvottelee työehtosopimuksestani. Liiton jäsenmaksuni kohdistuu myös tällöin oikein. Lisäksi on tärkeää, että tarvittaessa saan liitolta tukea ongelmiini ja liiton tarjoamat jäsenedut kiinnostivat. Miten päädyit MVL-aktiiviksi? Peruskouluajoista lähtien olen toiminut eri oppilasyhdistyksissä aktiivisena jäsenenä, sihteerinä ja rahastonhoitajana. Urheiluseurassa olen toiminut sekä hallituksen jäsenenä että sihteerinä oman aktiiviuran jälkeen. Kun mahdollisuutta alueyhdistyksen toimintaan tarjottiin, niin mielelläni siihen tartuin. Alkuun toimin alueyhdistyksen varajäsenenä, sitten sihteerinä ja nykyään puheenjohtajana. Erityisemmin en ole hakeutunut määrätietoisesti tehtäviin, vaan olen vastannut kysyntään. Lisäksi alueyhdistyksen hallituksessa on ollut hyvä ja rento yhteisöllinen henki. Kuopiossa oli ensimmäinen liitto- kokous, johon osallistuin ja aloitin heti kokouksen puheenjohtajan roolissa. Jännitin aivan valtavasti tuota puheenjohtajana toimimista, mutta Ilonan vierellä oli turvallista olla ja mieli rauhoittui. Kokouksesta jäi hyvä tunnelma. Väkeä oli runsaasti paikalla ja yhteisöllisyyden tunne välittyi hyvin. Mitkä asiat näet tällä hetkellä MVL:n toiminnassa erityisen tärkeinä? Koen entistäkin tärkeämpänä MVL:n toiminnan ja liiton näkyvyyden korostamisen ja tunnetuksi tekemisen. MVL on vakaa ammattiliitto ja se ajaa ainoana meijerialan ammattilaisten asioita. Liitto on pieni ja lämminhenkinen sekä perusluonteeltaan sovitteleva. Maailma muuttuu ja liiton toimet kehittyvät ja muuttuvat sen mukana. Mitä asioita haluat kehittää? Tasavertaisuus ja työssäjaksaminen ovat itsellä sydäntä lähellä. Parhaani mukaan koetan ajaa jäsenten etua ja asemaa. Missä näet MVL:n viiden vuoden päästä? MVL on vuonna 2031 entistä modernimpi, vahvasti erikoistunut ja kehi- tyshakuinen ammattiliitto. Jäsenmäärässä ei suuria muutoksia ja yhteistyö muiden liittojen kanssa lisääntyy. 19
Hyödynnä jäsenetusi. Riittää, että vakuutuksenottaja on jäsen: kalevavakuutus.fi/mvl HENKIVAKUUTUS sinulle ja puolisollesi HINTA KAHDELLE/KK 200 000 € korvaussumma 30-vuotiaat 40-vuotiaat 50-vuotiaat 32,10 € 47,20 € 98,30 € (50,10 €) (73,80 €) (153,60 €) Esimerkkihinta MVL:n jäsenedulla. Suluissa hinta ilman liiton alennusta. Pariturvassa esimerkkihinta kattaa molemmat vakuutetut. MVL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -36 % vakuutettua henkeä keskimääärinen säästö/v. 154 206 € Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun. PARITURVALLA LAITAT MYÖS PUOLISOSI HENKIVAKUUTUKSEN KUNTOON YHTEISTYÖSSÄ
Mitä haluaisit sanoa jäsenille, jotka eivät ole vielä aktiivisesti mukana liiton toiminnassa? Tuntuuko sinusta, että jokin asia työpaikalla kaipaisi muutosta? Passiivinen jäsenyys on hyvä tuki, mutta aktiivisena jäsenenä pääset itse vaikuttamaan asioihin. Tule mukaan toimintaan, niin varmistetaan yhdessä, että meidän kaikkien ääni kuuluu neuvotteluissa. Pienikin panos voi olla se puuttuva palanen, joka saa muutoksen aikaan. Mitä teet vapaa-aikana? Vapaa-aikana tykkään harrastaa terveysliikuntaa, penkkiurheilla ja haastaa välillä hieman itseänikin. Talvella hiihtelen ja laskettelen. Kesällä moottoripyöräilyn lisäksi pyöräilen metsässä ja maantiellä sekä juoksentelen pitkin metsiä ja polkuja rasteilla tai ilman. Uintia harrastan myös työparini innoittamana. Välillä koetan nähdä myös ystäviä, tuttuja ja sukulaisiakin. Matkustelu on myös mukavaa, mutta parasta vapaa-ajalla on kuitenkin lastenlasten kanssa vietetty yhteinen aika, jota koetan järjestää heille mahdollisimman paljon. Mitä sanoisit työurasi alussa olevalle nuorelle Marikalle? ”Kukaan ei ole seppä syntyessään”. Koulutuksesta ja perehdytyksestä saa ”ajokortin” työn tekemiselle, mutta ”ajotaito” karttuu ja kehittyy ajan myötä. Pidä mieli avoimena ja uteliaana, niin pysyt kehityksen mukana, sillä mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos. Muista myös levätä ja sanoa joskus ”EI”. Kerro jokin hauska tai yllättävä fakta itsestäsi? Ei varmaankaan ylitä uutiskynnystä tai yllätä ketään, jos sanon itseäni hieman yllytyshulluksi. Periksiantamattomuus voi myös ”joskus” näkyä tekemisissäni niin työssä kuin vapaa-ajalla. Mikä on lempimaitotuotteesi? Lempimaitotuotteet löytyvät juustoista ja rahkasta. Valion pehmeä vadelma- ja mangorahka löytyy aamupalapöydästä. Juustoista Salaneuvokset ja Arki Gouda ovat ne tuotteet Aura- ja Salaattijuuston lisäksi, mitkä meillä maistuu parhaiten. ▪ 21 MVL:n jäsenet voivat nauttia Hotelli PikkuSyötteestä 15 % alennuksella. Syöte, Suomen eteläisin tunturi, tarjoaa upeat puitteet unohtumattomalle lomalle. Lumiset rinteet, rauhalliset metsät ja puhdas ilma tekevät Syötteestä täydellisen kohteen niin perheille kuin ystäväporukoille. Hotelli tarjoaa viihtyisät huoneet, maukkaan ruokailun ja monipuoliset palvelut, jotka tekevät lomasta mukavan ja stressittömän. Syötteellä on myös runsaasti erilaisia aktiviteetteja: laskettelua, hiihtoa, lumikenkäilyä ja luonnossa liikkumista, joten tekemistä löytyy kaikenikäisille. VIIME HETKET HYÖDYNTÄÄ PIKKU-SYÖTTEEN ALENNUSTA Alennuksen tiedot: • Alennus: 15 % majoituksesta • Voimassa: 31.5.2026 saakka • Varaus: sähköpostitse sales@pikkusyote.fi • Varauskoodi: STTKVA Lähde nauttimaan talven kauneudesta ja hotellin mukavuuksista – Syöte tarjoaa täydellisen irtioton arjesta ja unohtumattomia elämyksiä koko perheelle.
Esittelyssä Tutustu MVL:n viestinnän osaajaan Camilla Zewi-Kalliomaahan, joka tuo mukanaan tuoreita näkökulmia ja kokemusta alan trendeistä. TEKSTI JA KUVAT Camilla Zewi-Kalliomaa Millainen on koulutustaustasi ja aiempi kokemuksesi viestinnästä? Koulutustaustani on varsin mielenkiintoinen. Valmistuin markkinoinnin Yo-merkonomiksi 90-luvulla. Jatkoin opintoja Yhdysvalloissa Milwaukeen yliopistossa 3 vuoden ajan, kun mieheni oli siellä työkomennuksella. Lopputodistusta en ehtinyt saada, kun jo muutimme takaisin Suomeen. Tarkoituksena oli jatkaa opintoja. Kuka olet ja mistä tulet? Olen espoolainen kahden ihanan nuoren aikuisen äiti. Kaksikieliseen perheeseemme kuuluu myös puolisoni Riku, jonka kanssa olen ollut naimisissa 25 vuoden ajan. Parhaat ideat syntyvät pyöräillessä 22 Maitotalous 1/2026
Suomessa minua odotti kuitenkin virka vakuutusyhtiössä, jonne palasin tiedottajan tehtäviin. Jonkin ajan päästä halusin vaihtelua vakuutusalaan ja siirryin tiedottajaksi ja webmasteriksi kansainväliseen pörssiyhtiöön Saga Fursiin vuonna 2001. Työtehtäviini kuului pörssitiedotteiden tekoa, kotisivu-uudistuksen läpivientiä, kotisivujen ylläpitoa kuudella kielellä sekä tuottajille suunnattujen uutiskirjeiden tekoa ja koordinoimista 13 kielelle. 17 vuoden jälkeen kaipasin jotain uutta ja hain Suomen Sairaanhoitajille (ent. Sairaanhoitajaliitto) viestintätehtäviin. Uudistin heidän kotisivunsa, tein monikanavaista jäsenviestintää, olin mukana kehittämässä digitaalisia jäsenpalveluita sekä vastasin ICT-asioista. Mikä herätti kiinnostuksesi tähän tehtävään MVL:ssä? Lapset ovat muuttaneet opiskelujen perässä omilleen, koti on tyhjentynyt, ja sen myötä itselle jäi enemmän aikaa miettiä omia tulevaisuuden suunnitelmia. Näin MVL:n rekryilmoituksen ja koin, että siinä on sopivasti tuttua ja jotain aivan uutta, kuten lehden toimitussihteerinä ja hallinnon sihteerinä toimiminen sekä sidosryhmävaikuttaminen. Millaisia tavoitteita olet asettanut ensimmäisille kuukausille? Ensimmäisten kuukausien aikana yritän saada luotua hyvän kokonaiskuvan alasta ja sidosryhmistä. Perehtyä olemassa oleviin materiaaleihin sekä selvittää mitä uutta tarvitaan. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni on ensimmäisen lehden koonti. Mitä toivot pääseväsi kehittämään MVL:n viestinnässä pitkällä aikavälillä? Toivon pääseväni kehittämään MVL:n viestintää niin, että se vahvistaa alan yhteistä ääntä. Tuo esille osaamisen, vastuullisen tuotannon ja työn merkityksen koko ruokaketjulle. Se olisi entistä näkyvämpää. Lisäksi kehittäisin viestinnän kanavia ja toimintatapoja, jotka tukevat aitoa vuoropuhelua: enemmän kokemusten jakamista, vertaisoppimista ja matalan kynnyksen osallistumista eri puolilta Suomea. Tavoitteena olisi ala, jolle halutaan tulla ja liitto, joka koetaan omaksi. Mitkä viestinnän trendit tai muutokset näet tällä hetkellä merkittävimpinä? Tekoäly, monikanavainen viestintä, visuaalinen viestintä, aito tarinankerronta ja dataan perustuvat päätökset ovat tällä hetkellä merkittäviä trendejä viestinnän kentällä. Enää ei riitä, että on esimerkiksi yhdessä sosiaalisen median kanavassa. Pitää olla aktiivinen, jotta kanavan algoritmit suosivat näkyvyyttä. Viestinnän linjaukset perustuvat pitkälti dataan. Esimerkiksi kotisivuilta saa tietoa, mitkä uutiset tai sivut kiinnostavat kävijöitä ja mitkä eivät. Osallistuit MVL:n talvi- karkeloihin Himoksella tammi–helmikuun taitteessa. Millainen kokemus se oli? Oli hienoa päästä tapaamaan jäseniä Himoksella. Kaikki olivat todella mukavia, rentoja ja ystävällisiä. Tunnelma oli hyvä ja välitön. On kunnia päästä osaksi MVL-perhettä. Millainen ensivaikutelma sinulle on syntynyt työyhteisöstä ja MVL:n jäsenistöstä? Työyhteisö on lämmin, välittävä ja erittäin asiantunteva. Tieto kulkee hyvin pienessä porukassa ja minut on otettu upeasti vastaan. Jäsenistö on hyvin asiantuntevaa, ystävällistä ja välitöntä. Miten tasapainotat työn ja vapaa-ajan? Arvostan vapaa-aikaa ja otan sille myös aikaa. Pidän luonnossa liikkumisesta ja pyöräilen ympäri vuoden. Käyn monta kertaa viikossa ryhmäliikuntatunneilla ja luen kirjoja. Parhaimmat ideat syntyvät yleensä työmatkalla pyöräillessä. Lomalla minut löytää aurinkoisesta paikasta veden äärestä. Kerro jokin hauska tai yllättävä fakta itsestäsi, joka ei liity viestintään. Asuimme kolme vuotta Milwaukeessa Wisconsinissa, joka tunnetaan Yhdysvaltojen meijeriosavaltiona. Tutustuimme siellä muihin työkomennuksella oleviin suomalaisiin ja vietimme yhdessä juhlia, kuten juhannusta ja vappua. Kun muutimme takaisin Suomeen, aloimme järjestää Moo-Waukee-tapaamisia. Ryhmään kuuluu 5 perhettä, ja kokoonnumme kerran vuodessa. Olemme nyt tavanneet yli 20 vuoden ajan. Lasten ollessa pieniä, järjestimme leikkimielisiä olympialaisia, joissa aina sattui ja tapahtui. Tapaamispaikkana oli usein jokin urheiluopisto eri puolella Suomea. Kun asuimme kaksi vuotta Irlannissa, järjestettiin tapaaminen siellä. Viime vuonna tapasimme Espanjassa, josta yksi perhe oli ostanut asunnon. Vuosien varrella olemme jakaneet toistemme ilot ja surut. Mikä on lempimaitotuotteesi? Minulla on kaksi lempimaitotuotetta, joita käytän päivittäin. Toinen on maustamaton jogurtti ja toinen vähälaktoosinen maito, mieluiten lämpimänä. ▪ 23
Asiantuntija Suomen talouden kasvu on ollut heikkoa pitkään, ja myös kansalaisten luottamus omaan talouteensa ja tulevaisuuteen on heikentynyt. Työttömyys on ennätyksellisen suurta. Hallitus on kiristänyt julkista taloutta leikkaamalla sosiaaliturvaa ja palveluja sekä heikentänyt työntekijöiden suojaa. Epävarmoina aikoina tarvitsisimme päinvastaista: yhteiskuntaa koossa pitäviä rakenteita, jotka luovat hyvinvointia, työrauhaa ja kasvun edellytyksiä. Kun luottamus rapautuu, kärsivät talous, työllisyys ja investointihalukkuus. KIRJOITTAJA Taina Vallander KUVAAJA Jukka Erätuli Huhtikuussa hallituksen kehysriihessä neuvotellaan julkisen talouden suunnitelmasta. Se on tämän hallituskauden viimeinen. Viimeistään nyt on käännettävä katse yksipuolisesta sopeuttamisesta kohti tulevaisuutta, jota rakennetaan yhteistyöllä – työntekijöitä kuunnellen ja kaikkien osallisuutta vahvistaen. Oikeudenmukainen työelämä on kasvun ehto. Suomi ei voi menestyä, jos työntekijöiden turvaa murennetaan ja epävarmuus lisääntyy. Esimerkiksi palkkatasa-arvon heikkeneminen tai perhevapaasyrjintä vaikuttavat suoraan tuottavuuteen, työvoiman saatavuuteen ja työuriin. Työelämää kehittämällä varmistetaan reilut työehdot kaikille. Julkiset palvelut ovat investointi, ei kuluerä Hyvinvointia turvaavat peruspalvelut ovat suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Kun sote-palvelut alibudjetoidaan, hoitoon ei pääse ajoissa ja henkilöstö uupuu. Lopulta lasku kasautuu koko kansantaloudelle. Rahoituksen on perustuttava toKasvu tehdään yhdessä – ei ketään pudottaen Huoltovarmuus luo kilpailukykyä Suomi tarvitsee pitkäjänteisen kasvuohjelman, joka yhdistää vihreän ja digitaalisen siirtymän osaamiseen, työllisyyteen ja infrastruktuuriin. Huoltovarmuus ei ole vain kriisiajan teema, vaan myös talouden kilpailukykykysymys. Siksi energiaomavaraisuuteen, liikenneverkkoihin ja tietoliikenteeseen on investoitava etupainotteisesti. Kasvuohjelman valmisteluun on otettava mukaan työmarkkinajärjestöt – yhdessä tekeminen ei ole iskulause, vaan välttämättömyys. Suomen kasvu syntyy vain, jos jokaisella on mahdollisuus osallistua siihen. Kehysriihen tärkein valinta on se, jatkammeko lyhytjänteistä leikkauslinjaa vai rakennammeko luottamusta, osaamista ja hyvinvointia, joihin kestävä kasvu todella nojaa. Kasvu tehdään yhdessä – tai sitä ei synny lainkaan. ▪ Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja delliseen palvelutarpeeseen. Julkiset palvelut eivät ole pelkkä kustannuserä, vaan investointi vakaaseen yhteiskuntaan, toimiviin työmarkkinoihin ja yritysten menestykseen. Talouspolitiikka on saatava tasapainoon. Jatkuvat leikkaukset heikentävät kotimaista kysyntää ja syventävät epävarmuutta. Työvoimapalveluiden resurssit ovat Suomessa muita Pohjoismaita alhaisemmat. Vajeen korjaaminen olisi aidosti kasvua luova teko. Pelkkä etuuksien karsiminen ei lisää työllisyyttä, vaan rinnalle tarvitaan aktiivisia toimia erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseksi. Sosiaaliturva on rakennettava kestävälle ja oikeudenmukaiselle pohjalle. Turvan tehtävä ei ole rangaista, vaan tukea tilanteissa, joissa työmarkkinat eivät kanna. Samalla koulutuksen merkitys kasvaa entisestään: osaaminen on Suomen tärkein kilpailukykytekijä. Koulutuksen maksuttomuutta ei saa murentaa ja työikäisten mahdollisuudet päivittää osaamistaan on turvattava. Aikuiskoulutustuen korvaava malli on luotava pikaisesti. 24 Maitotalous 1/2026
25
Rasvainen juusto ja kerma saattavat liittyä pienempään dementian kehittymisen riskiin, kertoo Lundin yliopiston joulukuussa julkaistu laaja väestötutkimus. Tulokset haastavat pitkään vallinneen käsityksen vähärasvaisen ruokavalion ensisijaisesta terveellisyydestä. Tutkijat keräsivät ruokavaliotietoja 27 670 ruotsalaiselta. Tutkimuksen alussa osallistujien keski-ikä oli 58 Voiko viisi juustoviipaletta päivässä suojata aivoja? Kanada ja Meksiko kääntyvät tanskalaisjuuston puoleen Bornholms Andelsmejeri on saanut uutta jalansijaa Pohjois-Amerikassa, kun ostajat Kanadassa ja Meksikossa hakevat vaihtoehtoja Yhdysvalloille. Taustalla on Yhdysvaltain kauppapoliittinen epävarmuus, joka on lisännyt kiinnostusta tanskalaisiin erikoisjuustoihin. Meijerin mukaan ravintolat ja vähittäiskauppa ovat aiempaa valmiimpia vaihtamaan toimittajaa, mikä on vahvistanut Bornholmin asemaa erityisesti sinihomejuustojen osalta. Toimitusjohtaja Per Olesenin mukaan kiinnostus näkyy selvästi kysynnän kasvuna. Vaikka noin neljännes meijerin liikevaihdosta tulee edelleen Yhdysvalloista, juuri naapurimaat osoittavat nyt suurinta halukkuutta vaihtaa toimittajaa. Monet ostajat ovat väsyneet Yhdysvaltoihin liittyvään epävarmuuteen, mikä heijastuu suoraan Bornholmin tuotteiden kysyntään. Uudet markkinaosuudet ovat meijerille strateginen voitto, mutta niihin liittyy myös riskejä. Epävakaa dollarikurssi on syönyt meijerin tulosta merkittävästi, ja valuuttatappioiden arvioidaan nousseen noin 14 prosenttiin. Samalla tullimuutokset ja poliittinen epävarmuus ovat vaikeuttaneet ennakointia ja heikensivät Yhdysvaltojen joulumyyntiä. Bornholms Andelsmejerin tilanne kuvastaa laajemmin meijeriviennin realiteetteja: korkea tuotelaatu ei yksin riitä turvaamaan kannattavuutta, jos makrotalous ja geopoliittinen ympäristö ovat epävakaita. KOONNUT Martin Virta LÄHDE mejerimedier.dk/nyheder Maailmalta vuotta, ja heitä seurattiin keskimäärin 25 vuotta. Kun elämäntapatekijät huomioitiin, havaittiin, että henkilöillä, jotka söivät päivittäin noin 50 grammaa täysrasvaista juustoa, dementiariski oli 13 prosenttia pienempi kuin niillä, jotka söivät juustoa alle 15 grammaa päivässä. 50 grammaa vastaa noin viittä tavallista juustoviipaletta. Erityisesti verisuoniperäisen dementian riski oli täysrasvaista juustoa enemmän käyttäneillä selvästi alhaisempi. Myös runsasrasvaisen kerman käyttö yhdistyi pienempään dementiariskiin. Sen sijaan muut maitotuotteet ja vähärasvaiset vaihtoehdot eivät osoittaneet vastaavaa yhteyttä. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, etteivät kaikki maitotuotteet ole aivoterveyden kannalta samanarvoisia, ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. 26 Maitotalous 1/2026
Uusiseelantilainen osuuskuntameijeri Fonterra laajentaa luomumaitoon perustuvaa toimintaansa Eteläsaarelle vastatakseen maailmanlaajuisesti kasvavaan luomumaitotuotteiden kysyntään. Tavoitteena on, että luomumaitoa aletaan jalostaa Eteläsaaren tehtaalla kaudesta 2028/29 alkaen. Fonterra laajentaa luomumaitotoimintaansa Eteläsaarelle Fonterra ryhtyy samalla rekrytoimaan luomutuottajia. Yhtiön nykyinen luomuohjelma kattaa jo yli 100 luomutilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjoissaarella. ja yhtiö avaa samalla luomutuottajien rekrytoinnin alueella. Yhtiö tarjoaa luomuun siirtymisestä kiinnostuneille tiloille neuvontaa ja taloudellisia kannustimia siirtymävaiheessa. Luomumaitoon maksettava hintalisä on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea, ja ennuste kaudelle 2025/26 viittaa edelleen vahvaan hintatasoon. Kiina on lieventänyt aiemmin kaavailemiaan tullikorotuksia EU:n meijerituotteille. Vielä aiemmin esillä olleet jopa 42,7 prosentin väliaikaiset tullit ovat vaihtuneet 11,7 prosenttiin, ja useille yritykselle sovelletaan tätäkin alempaa 9,5 prosentin tullia. Tullien tarkistus liittyy Kiinan elokuussa 2024 käynnistämään selvitykseen EU:n meijerisektorin maataloustuista. Selvityksessä arvioitiin, vääristävätkö tukijärjestelmät kilpailua kiinalaisten tuottajien vahingoksi. Kiina keventää EU:n meijerituotteille suunniteltuja tullikorotuksia Tutkintaa on laajalti pidetty vastatoimena EU:n Kiinan sähköautoille asettamille tulleille. European Dairy Associationin ja Eucolaitin mukaan valtaosa meijeriyrityksistä kuuluu 11,7 prosentin tulliluokkaan, mutta yli 50 yritykselle sovelletaan 9,5 prosentin tullitasoa. Alempaan ryhmään kuuluvat muun muassa tanskalainen Arla, ranskalainen Lactalis ja italialainen Zanetti. Vaikka tullit heikentävät edelleen EU-meijerien kilpailukykyä Kiinan markkinoilla, lopullinen taso on selvästi pelättyä matalampi. Tämän arvioidaan lieventävän vaikutuksia paitsi meijeriyrityksiin myös niiden raaka-aine- ja teknologiatoimittajiin koko arvoketjussa. Maatalouden eurooppalainen kattojärjestö CopaCogeca muistuttaa kuitenkin, että meijerituotteiden joutuminen kauppapoliittisten kiistojen välineiksi luo epävarmuutta ja korostaa tarvetta diplomaattisille ratkaisuille. 27
Lomaile etuhintaan Tule ihanan rentouttavalle lomalle Imatran kylpylään Saimaan rannalle. Kylpylä on vapaasti käytössäsi joka päivä klo 8–22. • 16 allasta ja vesiliu’ut • Erinomaiset ravintolat • Mahtavat ulkoilumaastot • Kuntosali ja ryhmäliikuntaa • Hemmotteluhoitoja Varaukset: imatrankylpyla.fi p. 0300 870 502 (Puhelun hinta +0,69 € / min + pvm/mpm) Katso lisätiedot eduistasi liittosi sivuilta: mvl.fi/palvelut-ja-edut/ lomakohteet/imatran-kylpyla -20% Jäsenetusi Hyödynnä etusi Naantalin ja Ruissalon Kylpylässä Edut MVL:n jäsenille 2026 ALLASOSASTON KÄYTTÖ -30 % MAJOITUSETU -15 % Majoitus sisältää aamiaiset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Varauskoodi: PROMVL. Edut voimassa 31.12.2026 saakka. Varaukset naantalispa.fi tai ruissalospa.fi 28 Maitotalous 1/2026
Lämpimästi tervetuloa iloisen pulinan pääkaupunkiin Joensuuhun 4.–6.9.2026 Liittokokous pidetään lauantaina 5.9.2026 klo 13 Joensuun Original Sokos Hotel Kimmelissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisätietoja juhlaviikonlopun ohjelmasta myöhemmin jäsenkirjeissä, seuraavassa Maitotaloudessa ja MVL:n nettisivulla mvl.fi/liittokokous Alue Jäsenet 31.12.2025 Valtuustopaikat 2026 Valtuustopaikat 2027 Etelä 578 5 4 Itä 299 3 2 Länsi 377 3 3 Pohjoinen 201 2 2 29
HERA – kaikkea muuta kuin sivuosassa Innovaatio TEKSTI Anni Alakotila, Valion tuotantopäällikkö KUVAT Markku Lempinen 30 Maitotalous 1/2026
Kaikkea juustonvalmistuksen sivutuotteena syntyvää heraa ei voida hyödyntää jauhevalmistuksessa, mutta se ei tarkoita, että se menisi hukkaan. AURA-juuston laktoositon hera löysi uuden käyttötarkoituksen vodkan raaka-aineena, kun sivuvirralle etsittiin rohkeasti lisäarvoa yhteistyön kautta. Mihin kaikkeen heraa käytetään? Juustonvalmistuksen sivutuotteena syntyvä hera jalostetaan pääosin jauheeksi. Sille heralle, mitä emme pysty hyödyntämään jauhevalmistuksessa, etsimme aktiivisesti uusia käyttökohteita. Mistä idea sai alkunsa? Yksi niistä sivuvirroista, joita emme voi hyödyntää jauhevalmistuksessa, on AURA-juuston valmistuksessa syntyvä hera. Tälle tuotannon sivuvirralle ja upealle raaka-aineelle on etsitty uusia käyttökohteita. Samanaikaisesti heratiivistettä testattiin ja tuotteistettiin sisäisesti eri tarkoituksiin, ja Äänekosken tehtaan henkilöstö kävi tutustumassa Turku Distilleryn prosesseihin. Tämän vierailun yhteydessä syntyi ajatus yhteistyöstä. Miten projekti eteni? Asiakkaalle toimitettiin useampia eriä heratiivistettä testeihin, kunnes optimaalinen heravodkan resepti löytyi. Mikä tekee Aurajuuston herasta ainutlaatuisen? Miksi tässä projektissa käytettiin juuri Aurajuuston heraa? Aurajuuston valmistuksessa syntyvä hera on laktoositonta ja soveltuu siten tähän käyttötarkoitukseen. Millainen on heran matka maidosta vodkan ainesosaksi? Heraa syntyy juustonvalmistuksessa, kun maito saostetaan juoksetteella. Jäljelle jää nestemäistä heraa, joka koostuu heraproteiineista, laktoosista sekä mineraaleista eli maitosuolasta. Herasta separoidaan rasva ja lingotaan kaseiini, jotta sitä olisi helpompi jatkokäsitellä. Tämän jälkeen hera tiivistetään haihduttamalla ja toimitetaan asiakkaalle. Onko tietoa, että onko ulkomailla tai muualla Suomessa tehty vastaavanlaista projektia? Tietääksemme Suomessa ei ole muita heravodkan valmistajia, mutta ulkomailta voi mahdollisesti löytyä. Miltä juoma maistuu? Voiko siitä tunnistaa jonkun meijeristä tutun aromin/maun? Emme ole havainneet tuotteessa juustonvalmistuksesta tuttua aromia. Kuvailisimme juomaa hedelmäiseksi ja aromikkaaksi. ▪ 31
Lähtö ulkomaille työnhakuun tai tilapäiseen työhön voi aiheuttaa muutoksia ansiopäivärahan maksamiseen ja sen saamisen edellytyksiin. Jos suunnittelet työnhakumatkaa tai tilapäiseen työhön lähtemistä ulkomaille, kannattaa selvittää tilannettasi sekä työvoimaviranomaisen että työttömyyskassan kanssa etukäteen ennen ulkomaille lähtöä. Töihin tai työnhakuun ulkomaille – näin se vaikuttaa ansiopäivärahaan Ulkomailla tehdyn työn vaikutukset ansiopäivärahaasi riippuvat siitä, missä päin maailmaa työskentelet. EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä sovelletaan yhteistä sosiaaliturvasopimusta, joka mahdollistaa työnhakumatkan EU:ssa siten, että ansiopäivärahaa voidaan maksaa Suomesta määräajaksi. Lisäksi EU-alueella kerryttämäsi työskentely- ja vakuutuskaudet voidaan tietyin edellytyksin lukea osaksi työssäoloehtoasi Suomessa. EU:n ulkopuolella työskentely Useimmissa EU-maissa kuulut automaattisesti työskentelymaasi sosiaalivakuutuksen piiriin, jolloin suomalaisen työttömyyskassan jäsenyys ei ole tarpeellinen ulkomaantyön aikana. Ruotsissa ja Tanskassa työskentelyn ajaksi suosittelemme liittymään paikalliseen työttömyyskassaan. Muissa EU-maissa kertyneet vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea hyväksi Suomessa. Jos jäät työttömäksi ennen kuin ansiopäivärahan saamiseksi vaadittu työssäolo- ja jäsenyysehto täyttyvät Suomessa tehdystä työstä, ansiopäivärahan edellytykset voivat täyttyä toisessa maassa tehdyn työn perusteella. Tanskasta voidaan lukea hyväksi vakuutus- ja työskentelykaudet vain paikallisen työttömyyskassan jäsenyyden ajalta. Pyydämme tiedot muissa EU-maissa kerryttämistäsi vakuutus- ja työskentelykausista työskentelymaan viranomaisilta EU-alueen yhteisen sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän kautta. Toisessa EU-maassa tehty työ otetaan huomioon työssäoloehtoon ainoastaan näiden viranomaiselta saatujen tietojen perusteella. EU-alueella kertyneiden työ- ja vakuutuskausien lukeminen työssäoloehtoon Suomessa Toisessa EU-maassa kertyneen työ- ja vakuutuskauden hyväksyminen ansiopäivärahan työssäoloehtoon edellyttää, että: • olet Suomeen palattuasi kerryttänyt Suomessa vähintään yhden työssäoloehtokuukauden tai toiminut Suomessa yrittäjänä vähintään neljä kuukautta välittömästi ennen työttömyyden alkamista • olet liittynyt suomalaiseen työttömyyskassaan yhden kuukauden kuluessa Suomeen muutostasi. EU-alueelta palatessasi voit liittyä työttömyyskassan jäseneksi myös työttömänä. Ansiopäivärahasi perustuu lähtökohtaisesti Suomeen muuton jälkeen kerryttämäsi yhden työssäoloehtokuukauden palkkaan. Työskentely EU-alueella ei puolestaan kerrytä työssäoloehtoasi Suomessa. Työnhaku EU-alueella Työnhaku toisessa EU-maassa voidaan järjestää kolmen kuukauden ajaksi siten, että ansiopäivärahaa maksetaan Suomesta omasta työttömyyskassastasi työnhaun ajalta. Työnhakumatka edellyttää, ettei sinulla ole voimassa olevaa työsuhdetta ja että olet ollut työttömänä työnhakijana kotimaan työvoimaviranomaisessa vähintään kuukauden ennen lähtöä. Työnhakumatkoja on mahdollista toteuttaa vain EU-alueella. Työvoimaviranomainen arvioi työnhakumatkan edellytykset ja toimittaa työttömyyskassalle lausunnon tilanteestasi. Pyydä työttömyyskassasta U2-lomake mukaan työnhakuun EU-maassa. Kohdemaassa sinun on rekisteröidyttävä työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa lähdöstäsi ja esitettävä paikalliselle viranomaiselle kassalta saatu U2-lomake. 32 Maitotalous 1/2026 TEKSTI Wilma Niemi, työttömyysturva-asiantuntija, Aaria Työttömyyskassa Työttömyyskassa
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==