Jaksamisestaan pariskunta huolehtii
myös syömällä hyvin, mausta tinki-
mättä. Ruoka on molemmille nykyisin
enemmän kuin vain polttoainetta –
siitä pitää myös voida nauttia. Mutta
tietyistä ravitsemuksellisista suunta-
viivoista pariskunta pyrkii pitämään
arjessaan kiinni, ja varsinkin Kaisan
kokatessa noudatetaan niin sanotun
optimaalisen ravinnon periaatteita.
–
Ruoka ei ole ruokaa, ellei lautasella
ole kasviksia ja proteiinia. Huolehdin
myös hyvien rasvojen saannista ja syön
jonkin verran hiilihydraattejakin. Ruo-
kavalintani ovat jo tavallaan automaat-
tisia. Koostan ateriat lähes alitajuisesti
siten, että mukana on mahdollisim-
man paljon eri värisiä kasviksia, Kaisa
kertoo.
HE KOROSTAVATKIN
hyvien tapojen mer-
kitystä: kun on juurruttanut jonkin toi-
mintatavan, fiksut valinnat tapahtuvat
helposti ja sen enempää miettimättä.
–
Meille myös liikkuminen on syväl-
le juurtunut tapa. Lajilla tai treenimuo-
dolla ei ole niin väliä, mutta liikkeelle
on päästävä vähintään kolmesti
viikossa.
Hyvien tapojen juurruttamista
pariskunta on opettanut muillekin
muun muassa Taikinasta teräkseksi
-
nettivalmennustempauksen kautta, jo-
hon osallistui yli 16 000 henkilöä. He
lupaavat, että syksyllä Optimal Perfor-
mance järjestää toisen valmennuksen.
–
Haluamme, että mahdollisimman
moni pääsee käsiksi tietoon, jonka
koemme tärkeäksi, he painottavat ja
kertovat olevansa tyytyväisiä saades-
saan tehdä yhdessä työtä, jonka ovat
voineet itse valita ja jonka kokevat
merkitykselliseksi.
–
Tietysti on joskus hassua, kun
vaikka ravintolassa käydessäkin tulee
puhuttua työasioista. Mutta yrittäjyys
on elämäntapa, Joni naurahtaa.
Näin treenaamme
Karin Elise Fossen
Ikä:
23.
Laji:
Ralli
Asuu:
Tønsbergissa.
Seuraava tavoite:
Rallicrossin
maailmanmestaruus.
En ole koskaan ymmär-
tänyt, miksi rallin pitäisi
olla vain miesten juttu.
Rallissa on kyse pään pitämisestä kylmänä,
rautaisesta keskittymisestä ja kyvystä tehdä
nopeita päätöksiä – samalla kun ajetaan ko-
vaa. Itse en ole koskaan katunut omistautu-
mistani autourheilulle. Mitä muuta minun
sitten pitäisi tehdä?
Karin Elise kasvoi Krøderen-järven ran-
nalla Norjassa autourheilun parissa. Hänen
isoveljensä ajoi kartingia ja isä puolestaan
omisti jokamiesluokan radan.
Karin Elisen äiti kuoli, kun tytär oli vasta
kahden vuoden ikäinen, joten pienelle tytöl-
le oli itsestään selvää lähteä seuraamaan
isoveljen ja isän jalanjälkiä autourheiluhar-
rastuksen pariin. Ja hän rakastui lajiin!
–
En halunnut olla huonompi kuin iso-
veljeni, joten kun olin 4-vuotias, ”lainasin”
hänen mikroautoaan. No, se matka päättyi
talon seinään, mutta onneksi ilman suu-
rempia kolhuja, hän nauraa.
Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli
valmis uusiin haasteisiin. Ja siitä lähtien
hän on – kirjamellisestikin – ajanut rallia
koko rahan edestä.
–
Ralli on sekä kallista että aikaa aikaa-
vievää. Onneksi saan korjattua autoni pää-
osin itse, isäni avulla, Karin Elise kertoo.
Vaikka Karin Elise on kasvanut ympäris-
tössä, josta ei vauhtia eikä vaarallisia tilan-
teita puutu, hän vaikuttaa varsin rauhal-
liselta persoonalta. Siksi hän on varmasti
Hän rakastaa bensiinin tuoksua ja palaneen kumin hajua.
Rallikuski Karin Elise Fossen, joka kilpailee parhaidenmies-
ten kanssa, aloittaa päivänsä proteiinipirtelöllä ja kahvilla.
Kova kimma ratin
takana
KUVA: TOM KJELDSEN
TEKSTI
GØRIL EMILIE HELLEN
36
LiveLife•3/2014