keutuu korkealle kuuseen. Se tuijottaa minua, minä tuijotan sitä. Hivutan kiikarit esiin repusta ja kohtaan tuikean silmäkulmajuovan ja terävän katseen. Muuttolintujen kevät -sovellus ilmoittaa minulle, että varoitusääni kuuluu varpushaukalle. Harppaan puron yli ja ryhdyn nousemaan pois laaksosta. Silloin haukka saa tarpeekseen ja heittäytyy liitoon suoraan kohti. Ymmärrän eleen ja tihennän askelta. Olen loukannut toisen pesimärauhaa. Sydän pamppailee kipuamisesta, mutta myös sykähdyttävästä kohtaamisesta. Lähellä Taaporinvuorelle haarautuvan polun risteystä tapaan korean närhen. Se lennähtää lähemmäs, kallistelee päätään ja pyrähtää vielä lähemmäs. Näyttää siltä, kuin lintu tutkailisi minua yhtä uteliaana kuin minä sitä. Luonnontarkkailijoita olemme kumpikin. Taaporinvuoreen rinne on pitkä ja jyrkkä. Laella on nuotiopaikka, mutta puut pitää tuoda itse. Tällä retkellä tyydyn voileipiin ja termospullokahviin. Silmäilen kuivaa kalliolakea, jäkälien, niukkaan maaperään sopeutuneiden heinien, kanervien ja katajien valtakuntaa. Tauon jälkeen matka jatkuu alas vuoren vastakkaista puolta. Rinteen alla lyhyt pistopolku poikkeaa hiukan syrjään. Se sukeltaa nuoren metsän keskeltä lähes kirjaimellisesti päin seinää: Pirunkiven kokoa on vaikea kuvata, niin valtavana ja yllättävänä se paljastuu polun käänteestä! Lasken kämmeneni kylmän kivipaaden sivuun. Sen pinnassa erottuu erivärisiä kerrostumia. Tähän on jääkausi siirtolohkareen tuonut yli 10 000 vuotta sitten. Massiivisen järkäleen varjoon unohdan mielessä kaihertaneet huoleni. Metsäjärvellä kuuluu kurnutus Pirunkiveltä on vain kilometrin matka IsoNaistenjärvelle. Suositun retkipaikan varustukseen kuuluvat laavu ja kaksi tulipaikkaa. Huussi ja puukatos löytyvät muutaman sadan metrin päästä. Rantaan on rakennettu myös laituri, josta pääsee pulahtamaan tummaan veteen. Vanha puuvaja toimii pukukoppina. 55
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==