Luonnon ja metsien ihmiskeskeinen hyväksikäyttö saattaa tuntua niin itsestään selvältä ja normaalilta, että voi olla vaikeaa ajatella, miten muuten voisimme suhtautua luontoon ja muunlajisiin eläimiin. Meillehän on lapsesta lähtien annettu ymmärtää, että esimerkiksi muunlajiset eläimet ovat tervetulleita omalle tontille, kun ne eivät häiritse tai kun ne ovat riittävän söpöjä. Koulut ovat myös omalta osaltaan vahvistaneet ristiriitaista luontosuhdetta, koska esimerkiksi oppikirjojen lause ”Suomi elää metsästä” tarkoittaa lähinnä sellun keittoa ja paperin vientiä. Luontosuhteemme vaikuttaakin kaipaavan muutosta, ja tässäkin luonto voi meitä auttaa. Tunnepitoinen luontoyhteys muutoksen tukena Eko- ja ympäristöpsykologiset teoriat ja tutkimukset osoittavat, että luontokokemuksia voi olla erilaisia sen mukaan, miten laajasti ne meihin vaikuttavat. Luontokokemus voi olla piipahdus puustoisessa pihapiirissä, jolloin elvyttävät vaikutukset mahdollistuvat tarkkaavuuden ja stressitilan palautumisesta (Kaplan & Kaplan, 1989; Ulrich ym., 1991). Tutkimukset (Korpela ym., 2018; Salonen, 2020) kuitenkin osoittavat, että luontokokemus voi olla myös kokonaisvaltaisempi, jolloin myös vaikutukset ovat laajemmat. Erityisesti tunnepitoisen luontoyhteyden vahvistuminen vaikuttaa tuottavan kokonaisvaltaisempia mahdollisuuksia sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin että luontosuhteeseen (Capaldi et al., 2014; Whitburn et al., 2020). Painotus on siis tunteissa, eikä pelkästään ajattelussa tai toiminnassa. Tunnepitoinen (emotionaalinen) luontoyhteys tarkoittaa henkilökohtaista, läheistä samuuden tai yhteyden kokemusta, jossa henkilöstä tuntuu siltä, että itse on luontoa ja luonto on itseä. Tällöin se ei ole pelkkä abstrakti ajatus, vaan henkilökohtainen ja tunnepitoinen kokemus samuudesta luontoon. Tunnepitoisen luontoyhteyden vahvistuminen mahdollistaa myös empatiaa luontoa ja muunlajisia kohtaan, jolloin niiden ihmiskeskeinen hyväksikäyttö tulee yhä vaikeammaksi; se yksinkertaisesti tuntuu liian pahalta. Tällöin perusta aidolle kumppa- "Metsien ihmiskeskeinen hyväksikäyttö tuntuu monesti itsestään selvältä ja normaalilta." Kuva: Tuulia Aho 51
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==