kuntoutetaan luonto- tai viherympäristössä. Mukana on myös eri alojen tutkijoiden mielenkiintoisia näkemyksiä siitä, mitä länsimaisessa yhteiskunnassa voidaan tehdä, jotta ihmiset voisivat paremmin. Lähdeluettelo/kirjallisuutta: von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T (2011) Natural immunity: biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. EMBO Rep 12: 1089−1093 10.1038/ embor.2011.195 Liisa Tyrväinen, Timo Lanki, Raija Sipilä ja Jorma Komulainen: Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Duodecim 2018; 134:1396-1403 Florence Williams: Metsän parantava voima. Minervakustannus 2017. ISBN 978-952-312-422-6 Luonto tekee hyvää Teksti: Sirkka Pyhälä Biodiversiteettihypoteesi tarkoittaa oletusta, että ihmisen elimistön pinnoille (iho, suolisto, hengitystiet) rakentuva monipuolinen mikrobifloora suojaa allergiasairauksilta ja saattaa vähentää myös autoimmuunisairauksia ja suolistotulehduksia. Aiemmin oletettiin, että liiallinen hygienia aiheuttaa alttiutta atopiaan ja allergisiin sairauksiin. Myöhemmin tultiin siihen johtopäätökseen, että mahdollisimman monipuolinen altistus erilaisille mikrobeille syntymästä lähtien on hyväksi elimistön kehittyvälle immuunivasteelle. Metsämikrobit on todettu niin hyödyllisiksi, että niitä nykyään myydään voiteiden aineosana ihoterveyttä edistämään. Lasten ihon ja suoliston mikrobiomin on todettu muuttuvan suotuisaan suuntaan, jos esim. päiväkodin pihassa on mahdollisuus möyriä mullassa ja/tai tehdään metsäretkiä. Suomalaiset tiedehenkilöt kuten allergologian erikoislääkäri Tari Haahtela ja edesmennyt biologi Ilkka Hanski ovat olleet kansainvälisiä uranuurtajia näissä kysymyksissä. Myönteiset vaikutukset verenpaineeseen, koettuun stressiin, veren valkosoluihin ja vastustuskykyyn: Aasian väkirikkaissa, kaupungistuneissa maissa on käytössä lääkärin määräämä metsäkylpy-resepti. Metsään mennään rauhallisesti käyskentelemään, havainnoimaan metsää kaikilla aisteilla, ja nauttimaan metsäympäristön parantavasta vaikutuksesta. Ei siis esim. askelmittarin kanssa keräämään maksimimäärä liikuntapisteitä! Lukuisissa koejärjestelyissä on havaittu stressihormonien laskua, verenpaineen normalisoitumista ja sydämen sykkeen rauhoittumista metsäelementissä. Vaikutus on voimakkain käsittelemättömässä luonnonympäristössä; puistoympäristökin käy mutta ei ole yhtä tehokas. Verenkuvaa tutkittaessa on todettu bakteereilta ja viruksilta suojaavien veren tekijöiden tehostuvan, ja myöskin kasvaimilta suojaavat elimistön puolustusmekanismit tehostuvat mitattavassa määrin. Suosittelen lämpimästi ottamaan iltalukemiseksi amerikkalaisen toimittajaperheenäiti Florence Williamsin kirjan Metsän parantava voima, josta löytyy mm. jälkimmäisen kappaleen metsäkylpy-asia niin tutkimustulosten valossa kuin myös itse metsäpolkua astellen koettuna. Kirjoittaja on alussa kokenut omakohtaisesti elämän kurjistumisen muutettaessa kauniista pikkukaupungista Washingtoniin. Tämän innoittamana hän on matkustanut Aasiaan, Skotlantiin, Ruotsiin ja myös Suomeen tutustumaan erilaisiin luonnossa liikkumisen kulttuureihin ja käytännön harjoituksiin, joilla mm. vapautuneita rikollisia, traumatisoituneita sotaveteraaneja, työssä uupuneita ja masennuspotilaita Riemua Ammejärven laavulla. Kuva: Teemu Hiltunen 49
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==