Vesilaki suojelee pienvesiä - silti väylähanke uhkaa niitä Pikku Rajajärvi Vesilain mukainen alle hehtaarin kokoinen luonnontilainen lampi. Suo- ja metsälammet ovat Syke:n pienvesioppaan mukaan Etelä-Suomessa vaarantuneita. Laskee vetensä Sääksjärveen, josta edelleen Peltolammiin ja Härmälänojan kautta Pyhäjärveen. Ns. latvalampi, mikä tarkoittaa sitä, että järvi sijaitsee valuma-alueen yläosassa. Tämä lisää lammen herkkyyttä. Mahdolliset vaikutukset latvalampeen ulottuvat koko sen alapuoliseen valuma-alueeseen. Valuma-alue on pieni ja siksi herkkä kuormitukselle. Tielinjaus pienentäisi valuma-aluetta edelleen 25%, mikä voi lisääntyvän kuormituksen kanssa nopeuttaa esim umpeenkasvua. (YVA). Tunnistettu väylähankkeen YVA:ssa herkäksi kloridikuormitukselle. Tieltä valuisi lampeen puhdistamattomia hulevesiä, jotka voivat sisältää esim raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä, kloridia, natriumia ja mikromuovia. Rakentamisen aikaiset vaikutukset esimerkiksi tulvien yhteydessä voivat olla suuria (kiintoaineksen valuminen lampeen). Veden laatua ja kalastoa ei ole tutkittu. Kehätien linjaus tulisi alle 50 m päähän järvestä. Maisema muuttuisi täysin, mikäli väylähankkeet toteutuvat. Virkistysarvot menetettäisiin. LemPi-metsän alueella on lukuisia vesilain suojelemia pienvesiä, joita ovat purot, norot, lähteet ja pienet lammet. Nämä ovat erittäin tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle. Väylähankkeiden toteutuessa pintavalunta lisääntyisi, jolloin pienten järvien vedenlaatu heikkenisi hulevesien myötä. Väylähankkeilla olisi suuria vaikutuksia myös virtavesiin kuten noroihin, puroihin ja lähteisiin, jotka ovat kaikki uhanalaisia Etelä-Suomessa. Esimerkkejä väylähankkeiden uhkaamista pienvesistä ovat Pikku Rajajärvi ja Matojärvi. 42 Teemu Hiltunen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==