peräisin kasvillisuudesta, ja vesihöyry on tärkeä ilmaston lämpöön vaikuttava tekijä. Koska vesihöyry viipyy ilmassa hyvin lyhyen ajan, kasvillisuuden haihduttaman höyryn osuus vaihtelee alueellisesti. Kasvit erittävät erilaisia hiilivetyjä, terpeenejä, joista muodostuu aerosolihiukkasia niiden reagoidessa otsonin kanssa. Terpeenit toimivat pilvien muodostumisessa pisaroiden tiivistymisalustoina. Kasvien tuottamilla pienhiukkasilla on etenkin pohjoisilla alueilla merkittävä osuus pienhiukkasten ilmastovaikutuksissa, mutta maailmanlaajuisesti lämpenemistä hillitsevä vaikutus on pieni. Puiden varjostava vaikutus voi merkittävästi alentaa maanpinnan ja ilman lämpötilaa varjostetuilla alueilla. Varjostus vähentää suoraa auringon säteilyä ja siten hidastaa varjostetulla alueella veden haihtumista maanpinnalta ja maanpinnan kasveista. Viilentävä vaikutus voi olla paikallisesti jopa 8–12 astetta. Kasvien viilentävä vaikutus näkyy mittaamalla ja vertailemalla lämpötiloja rakennettujen ja kasvillisuuden peittämien alueiden kesken. Lehtialaindeksi kertoo puuston lehtipintaalan suhteen metsikön pinta-alaan. Siitä käytetään lyhennettä LAI. Lehtialaindeksi vaikuttaa hiilensidontaan, sillä suuremman lehtimassan omaava metsä pystyy yhteyttämään enemmän. Lisäksi lehtialaindeksi vaikuttaa suoraan veden- ja kaasujenvaihtoon maan ja ilmakehän välillä ja tätä kautta edelleen esimerkiksi pilvien muodostukseen. Lehtialaindeksin onkin sanottu kuvaavan kasvillisuuden keuhkojen kokoa. Lehtialaindeksi vaikuttaa myös pinnan heijastavuuteen. Mitä harvempi metsälehvästö, sitä enemmän maasta pääsee heijastumaan auringon säteilyä takaisin ilmakehään. Säteilyn heijastumisella on viilentävä vaikutus. Lehtialaindeksillä on talvisin suuri merkitys lumipeitteisillä alueilla. Talvella lehtipuiden lehtialaindeksi putoaa ja varsinkin lumisesta maasta heijastuu takaisin paljon säteilyä. Havupuut sen sijaan yleensä vähentävät heijastavuutta eli albedoa. Kuitenkin havupuiden ollessa lumipeitteisiä heijastavuus jälleen kasvaa ja lehtialaindeksin merkitys vuorostaan vähenee. Metsärajan siirtyessä pohjoisemmaksi pohjoisten alueiden heijastus voi vähentyä, millä on talvella lämmittävä vaikutus.¬¬ Lehtialaindeksiä mitataan nykyään parhaiten optisesti ilmasta käsin esimerkiksi helikoptereilla ja drooneilla tai korkean erotuskyvyn satelliittikuvien avulla. Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat Tuulia Aho, Tiina Jalonen, Kati Hannula, Sara Käkelä, Johanna Pihlaja, Matilda Sokka Kasvillisuus vaikuttaa ilmastoon monin tavoin etenkin paikallisesti, mutta myös maailmanlaajuisesti, esimerkiksi muokkaamalla maaperän koostumusta, mikroilmaston lämpötiloja ja kosteusoloja, sitomalla hiiltä ja heijastamalla auringonvaloa. Näin kasvillisuus sekä tuottaa palauteilmiöitä että osallistuu niihin. 41 Lisätietoja: Elovainio, M. & Ovaska, L. (16.2.2015). Video: Lehtialaindeksillä on suuri vaikutus maanpinnan heijastavuuteen. Suomen ympäristökeskus. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/videolehtialaindeksilla-on-suuri-vaikutusmaanpinnan-heijastavuuteen Yli-Juuti, T., Mielonen, T., Heikkinen, L. et al. (2021). Significance of the organic aerosol driven climate feedback in the boreal area. Nat Commun 12, 5637. https://www.nature.com/ articles/s41467-021-25850-7
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==