Romaanin ja metsän poluilla Tein ensimmäinen retkeni Pirkkalan ja Lempäälän väliselle metsäalueelle parikymmentä vuotta sitten. Pyöräilin Ylöjärveltä Pirkkalaan, jatkoin Ylä-Haikan kioskin ohi metsän reunaan ja taivalsin IsoNaistenjärvelle. Retkeltä jäi hyviä muistoja ja myös jälki esikoisromaaniini Kultarintaan, joka ilmestyi vuonna 2014. Romaanin päähenkilö päätyy ottolapseksi perheeseen, jonka sukunimi on Pirkkalan tapausta hieman soveltaen Yli-Haikka. Tämä on esimerkki siitä, miten monin tavoin metsäretkeily ihmiseen vaikuttaa; matkan varrelta voi saada apua vaikkapa tarinan kirjoittamiseen. Tutkimusten mukaan metsässä käveleminen laskee verenpainetta ja vihreä ympäristö suojaa masennukselta. Metsä vaikuttaa meihin monin tavoin, mikä on pohjimmiltaan hyvin ymmärrettävää. Nykyihminen syntyi noin 300¬000 vuotta sitten. Siitä ajasta olemme eläneet kaupungeissa enimmilläänkin vain noin 10¬000 vuotta, muutaman prosentin koko olemassaolostamme. Ei ihme, jos alitajuisesti koemme metsät yhä kotoisiksi. Kirjailijan kannalta kiinnostavampia ovat metsät, joissa merkkejä ihmisen toimista näkyy mahdollisimman vähän. Pitkään rauhassa olleessa metsässä kasvaa kaikenkokoisia puita pienistä taimista ikivanhoihin. Teksti: Anni Kytömäki 4 Marko Ojala
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==