Pulkajärven Natura-alue Luontotyyppi heikkenee, kun se menettää osan lajistostaan Pulkajärven Natura-alueella esiintyvät lajit, helmipöllö, huuhkaja, varpuspöllö, palokärki, pohjantikka, metso ja pyy ovat kiistattomasti boreaalisen luonnonmetsän lajeja, keskeinen osa tämän luontotyypin eliölajistoa. Siksi lintulajeihin kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat väistämättä myös boreaalisen luonnonmetsän luontotyyppiin, jonka eliöyhteisön osia nämä lintulajit ovat. Luontotyyppi heikkenee, kun se menettää osan lajistostaan. Pulkajärven Natura-alueella esiintyvien lintudirektiivin 1-liitteen metsälintulajien elinpiirien koot ovat selvästi Pulkajärven Natura-aluetta (pinta-ala 49 ha) laajemmat. Näin ollen niiden elinpiirit ulottuvat myös Natura-alueen rajojen ulkopuolelle. Pohjantikan elinpiirin koko on 65–90 hehtaaria. Palokärjen elinpiiri on satojen hehtaarien kokoluokkaa. Varpuspöllön elinpiirin koko vaihtelee välillä 40–600 hehtaaria, mediaanin ollessa 230 hehtaaria (Strøm & Sonerud 2001). Helmipöllön elinpiiri on samaa kokoluokkaa, suomalaisen tutkimuksen mukaan 41–293 hehtaaria, keskiarvon ollessa 114 hehtaaria (Santagnelli ym. 2012). Pulkajärven alueella esiintyy myös pyitä, ainakin Pulkajärven rantametsässä ja järven itäpäädyn ja kaasulinjan välissä olevan korven ympäristössä. Pyystä on oma varma havaintoni, jota ei ole mainittu ympäristöhallinnon tiedoissa. Pulkajärvellä esiintyy myös useita muita vanhojen metsien lajeja, kuten kanahaukka, puukiipijä ja idänuunilintu. Kanahaukan elinpiirit ovat useiden tuhansien hehtaarien kokoisia. Pulkajärven, Kaitajärven ja Rajajärven alueella esiintyy lisäksi metsoja. Havaintoja metsoista on tehty myös kaasulinjan ja Pirkkalan Kaitajärven välisellä metsäalueella. On selvää, että alueella on elinvoimainen metsopopulaatio, eikä sellaista esiinny ilman soidinpaikkaa. Alueella on siksi sijainniltaan toistaiseksi tuntematon ja selvittämätön soidinpaikka, joka tulee paikantaa ja arvioida tiehankkeiden vaikutukset soidinpaikkaan ja sillä käyvän paikallisen metsopopulaation elinvoimaisuuteen. Metsokukkojen elinpiirit ovat kymmenien hehtaarien laajuisia ja ne sijaitsevat kakunviipaleiden tavoin 1– 1,5 kilometrin säteellä soidinpaikan ympärillä. Metson soidinaikaan soidinpaikan ympäristössä suositellaan vältettävän kaikkia häiriötä 15.3.–20.5. eikä niiden läheisyyteen suositella rakennettavan metsäautoteitä, saati sitten moottoriteitä. Yli 45 dB:n ylittävät melutasot alentavat YVA-selonteon mukaan lintujen pesimätiheyttä ja heikentävät pesimämenestystä. Tällaiset melutasot ulottuvat YVA-selonteon mukaan moottoritien osalta enimmillään 500–800 metrin päähän, 2-kehätien osalta enintään 400 metrin päähän. Puskiaisten moottoritie, sen ja 2-kehätien liittymäalue ja 2-kehätien linjaus ulottuvat niin lähelle Pulkajärven Natura-aluetta, että lintujen pesimämenestystä heikentäviä ja lintujen pesimätiheyttä alentavia vaikutuksia väistämättä syntyy. 2-kehätien linjaus kulkee noin 100 metrin päässä Pulkajärven Natura-alueen rajasta. Tästä huolimatta melun vaikutuksia Pulkajärven linnustoon ei ole otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa. Suunniteltujen tie- ja rakennushankkeiden aiheuttaman häirinnän ja pirstoutumisen seurauksena koko paikallinen metsokanta on vaarassa hävitä. Tämä vaikutus ulottuu myös Pulkajärven Natura-alueella eläviin metsoihin, jotka ovat osa tätä paikallista populaatiota ja riippuvaisia sen soitimesta ja populaation jatkuvuudesta. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten ympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat Pulkajärven Natura-alueen lajistoon, vaikka itse Natura-alueen rajojen sisälle ei tie- ja rakennushankkeilla kajota. Petri Keto-Tokoi 33
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==