nympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys. Toisin sanoen Pulkajärven alueella esiintyvien lajien ja niiden elinympäristöjen tilan säilyttämisvelvoite sisältyy suojelun perusteisiin. Tämän vuoksi Pulkajärven Natura-alueelle on välttämätöntä tehdä luonnonsuojelulain 65§:n mukainen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi. Edellä mainittujen syiden vuoksi arvioin, että sekä Puskiaisten moottoritiellä, että 2kehätiellä on erittäin suuri haitallinen vaikutus Pulkajärven Natura-alueen linnustoon. Pidän YVA-selonteossa esitettyä näkemystä, ettei tiehankkeista aiheudu haitallisia vaikutuksia Pulkajärven Naturaalueeseen, karkeasti virheellisenä, harhaanjohtavana ja perusteiltaan kestämättömänä. Samanlainen vaikutusten arvion harhaanjohtavuus koskee myös Perimmäisen luonnonarvoaluetta ja Leppäperkiön luonnonsuojelualuetta (ks. tietolaatikko). Pulkajärven, Perimmäisen ja Leppäperkiön alueilla esiintyvien lintu- ja nisäkäslajien todelliset elinpiirit tulee varmentaa maastossa ja muutosvaikutusten suuruudet tulee arvioida vasta sen jälkeen uudelleen paremmin tiedoin. "Kartalle piirrellyt ”ekologisten yhteyksien” vihreät juovat ovat vain väriä paperilla, eikä niiden todellisesta toimivuudesta eri eläinlajien kannalta ole riittävää näyttöä." Vankileirien saaristo Puskiaisen moottoritien ja siitä riippuvien kaavoituksen ja ratapihahankkeiden toteuttamisen seurauksena noin 2000 hehtaarin laajuinen alue jäisi niiden vaikutusalueiden saartamaksi - ”eläinten vankileiriksi” - vailla toimivia ekologisia yhteyksiä. Kartalle piirrellyt ”ekologisten yhteyksien” vihreät juovat ovat vain väriä paperilla, eikä niiden todellisesta toimivuudesta eri eläinlajien kannalta ole riittävää näyttöä. Moottoriteiden saartamalla aluVaikutukset Leppäperkiön luonnonsuojelualueeseen Leppäperkiön suojelualueen pinta-ala on 12 hehtaaria. Alue on lintulajistoltaan monipuolinen ja siellä on myös liito-oravan elinpiiri. Lintudirektiiviin I-liitteen lintulajeista alueella on havaittu pesivän ainakin pyy, mehiläishaukka, varpuspöllö ja palokärki. Mehiläishaukka suosii laajoja metsäalueita ja sen elinpiiri on suuri, yli 1000 hehtaaria. Leppäperkiössä luonnonsuojelualue voi tarjota edellä mainituille lajeille vain ydinalueen eli ne ovat riippuvaisia luonnonsuojelualuetta ympäröivästä laajemmasta metsäalueesta. 2-kehätien linjauksista valittu eteläinen vaihtoehto on Leppäperkiön kannalta vähemmän haitallinen (samalla kuitenkin Pulkajärven-Kaitajärven alueen kannalta haitallisempi), mutta lopputulos riippuu myös muusta rakentamisesta ja siitä mihin mm. teollisuustontit sijoittuvat. Todellisten vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan yhteinen YVA alueen hankkeista. Lisääntyvän melun vaikutuksia Leppäperkiön linnustoon ja liito-oravaan ei ole otettu lainkaan huomioon vaikutusten arvioinnissa. Melun lisäksi liikenne lisää lintujen ja nisäkkäiden kuolleisuutta autojen törmätessä niihin, mikä heikentää paikallisia populaatioita. Oletus siitä, että 2-kehätiestä ei olisi haittaa Leppäperkiön luonnonsuojelualueen eläimistölle on siksi virheellinen ja perustuu puutteellisiin selvityksiin. 30
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==