Olemme oppineet ajattelemaan, että Suomessa on paljon metsää ja meillä ympäristöasiat ovat paremmalla tolalla kuin muualla. Tämä kuva ei ole kuitenkaan enää totta. Sen lisäksi, että Suomi on jo 10–15 vuoden ajan enemmänkin jarrutellut kuin edistänyt ympäristö- ja vastuullisuuslainsäädännön kehittämistä EU:ssa, meidän metsäluontomme voi todella huonosti. Aivan tavallisetkin metsälajit, kuten orava, metsäjänis, kettu ja hömötiainen ovat hälyttävästi vähentyneet, ja myös monet tutut metsälajit ovat jo uhanalaisiksi luokiteltuja. "Tavallisten lajien väheneminen on erityisen huolestuttava hälytysmerkki" – se kertoo, että koko metsäekosysteemien pohja on romahtamassa. Metsäluontokadon suurin aiheuttaja on tehometsätalous, mutta luontokadon ongelma on kuitenkin laajempi. Ilmastokriisi aiheuttaa pohjoisten metsien luonnolle suurta stressiä ja liittyy osaltaan esimerkiksi metsäjäniksen vähenemiseen. Meidän oma suomalainen luontomme ei enää pärjää vanhoilla keinoilla, vaan niiden lisäksi tarvitaan uudenlaisia aktiivisia suojelukeinoja (kuten EU:n ennallistamisasetuksessakin on säädetty) ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Ei siis riitä, että keskitytään suojelemaan luonnonsuojelualueita ja väistelemään tärkeimpiä kohteita, kuten yleensä maankäytön suunnittelussa, vaan myös tavalliset virkistysmetsät ovat tärkeitä suomalaisen luonnon säilyttämiseksi. Kaupungistuminen etenee Suomessa edelleen ja aiheuttaa paineita kasvavien kaupunkiseutujen luonnolle. Aiemmin kaupungistumista toteutettiin niin, että luonto jätettiin surutta asfaltin ja betonin alle. Nyt on huomattu, että luonnonsuojelu ja luonnon kanssa eläminen on tärkeää myös kaupungeissa. Tästä kertovat mm. seudun kaupunkien ja Pirkanmaan luonnon monimuotoisuusohjelmat sekä asukaskyselyt, joissa lähiluonto on tärkeää kaupunkiseudun asukkaille. Lähiluonto on välttämätöntä paitsi muunlajiselle luonnolle, myös ihmiseläimille, joiden hyvinvoinnille kaupunki- ja lähiluonto tarjoaa monenlaista tukea. Lähiluonto parantaa asukkaiden elämänlaatua ja kiinnittymistä kotipaikkaan, se luo pitovoimaa. Suomessa ja Tampereen kaupunkiseudulla on sitouduttu eri tasoilla ilmastotavoitteisiin ja päästöjen vähentämiseen. Päästöjen vähentämisessä on joltain osin Suomessa onnistuttu, mutta erityisesti liikenteen päästöjä on ollut vaikeaa vähentää tarpeeksi nopeasti. Esimerkiksi Tampereella on todettu, että pelkkä kevyen ja julkisen liikenteen edistäminen ei näytä riittävän. Sähköautotkaan eivät tuo ratkaisua siihen, että henkilöautoliikenteeseen perustuva Markus Laine (vas.) ja Nina V. Nygren peräänkuuluttavat virkistysalueita myös Tampereen kaupunkiseudun eteläpuolelle. Puskiaisten oikaisu ei kirjoittajien mielestä ole kestävää kaupunkisuunnittelua. Kuva: Nina V. Nygren. Tampereen seudun lähiluonto on vetovoimatekijä, joka luo pitovoimaa 24
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==