Pitkäaikainen seuranta tuo tietoa mm. lintujen elinpiiristä ja muuttomatkoista. Pyrstötiaisia talviruokinnalla Pirkkalan Pehkusuolla. Kuva: Tuomo Hoikkala musaluetta ja seurattavia lajeja kertyi lisää. - Löysimme mm. lintuslangilla ilmaistuna niin sanotun ”pyhän kolminaisuuden” eli kanahaukan, pohjantikan ja varpuspöllön. Kanahaukan pesä oli yläpuolella ja vieressä oli pohjantikan kolo noin kahdessa metrissä. Pohjantikka tekee kolon aika alas. Siellä sitten pesi varpuspöllö, Laamanen kuvailee Pirkkalan puolen LemPi-metsässä tehtyä löytöä. Hän kertoo, että kanahaukka ei jostain syystä saalista aivan pesänsä lähellä, vaan tarjoaa sen sijaan suojan pohjantikalle ja varpuspöllölle. Kari Laamanen on harrastanut lintujen tutkimusta LemPi-metsän alueella pitkäjänteisesti ja on edelleen mukana petolinturyhmässä. Hänen lisäkseen LemPi-metsän alueella toimivia harrastajia on muutamia muita. - Enää en etsi uusia pesiä vaan tarkistan vanhoja. Pirkanmaan lintutieteelliseen yhdistykseen on pyydetty minulta lajitietoja mm. yhdistyksen antamiin lausuntoihin. Lisäksi minulla on toiminimi ja olen tehnyt luontokartoituksia. Tilaajana on ollut kuka milloinkin. Maakunnallisesti arvokas alue Kokenut harrastaja osaa kertoa mm. kanalintujen määrät ilman muistiinpanoja. Pyypareja on parikymmentä, teeriä ainakin kymmenen ja metsoja ainakin viisi, ehkä seitsemänkin. - LemPi-metsä on Tampereen lähin metson pesimäalue. Kyllä se on maakunnallisen tason arvoinen kohde. Myös linnuston muutoksista Laamanen osaa kertoa. Lempäälän puolella muutokset ovat suuria, koska siellä on ollut laajoja avohakkuita. Niiden vuoksi mm. mehiläishaukan kanta on vähentynyt. Rengastuksen ja pesintätietojen keruun lisäksi lintuharrastajat tekevät linnustoseurantaa. Myös se tuottaa tietoa tutkimuksen tarpeisiin ja on avainasemassa suojelupäätöksiä tehtäessä. Aineiston keruun hoitavat lähes täysin vapaaehtoiset harrastajat. Pönttöjen avulla voidaan sekä helpottaa lintujen pesäpulaa että saada tietoa tutkimuksen tarpeisiin. Pöllönpönttö Pirkkalan Karhunkorvessa. Kuva: Johanna Raivio Lähteet: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen museo Luomus. https://www.helsinki.fi/fi/luomus/havainnot-jaseurannat/linnustonseuranta-ja-rengastus/lintujenrengastus, Luettu 8.7.2025. 17 Kuva: Johanna Raivio
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==