Häiriöksi on laskettava myös lisääntyvä virkistyskäyttö. Jos kaavoitussuunnitelmat toteutuvat, pakkautuu kasvavan asukasmäärän virkistyskäyttö entistä pienemmille alueille, toisin sanoen juuri mainituille uhanalaisten lajien pesimäalueille. - Virkistysreitit kulkevat usein juuri kaikkein arvokkaimpien alueiden läpi, Helin harmittelee. Reittien uudelleenlinjaukselle olisi hänen mukaansa tarvetta ja suunnitellut hankkeet kärjistäisivät tilannetta entisestään. Jos metsä pirstoutuu kaavoituksen myötä, sen elinkelpoisuus lajien säilymisen kannalta riippuu myös ns. ekologisten käytävien laadusta. Ekologinen käytävä yhdistää erillisiä laajempia metsäalueita toisiinsa. Toimivan ekologisen käytävän minimileveys on 300 metriä. Helin näkee ongelmia mm. Sääksjärven osayleiskaavan ekologisissa käytävissä. - Sääksjärven osayleiskaavassa TP-5-teollisuusalueet pitäisi poistaa, koska ekologiset käytävät jäävät liian kapeiksi. Lainsäädäntöä tulisi tiukentaa LemPi-metsässä on Sääksjärven osayleiskaavan linnustoselvityksessä havaittu 28 uhanalaisuusluokituksiin tai EU:n lintudirektiiviin kuuluvaa lintulajia. EU:n lintudirektiivi on luontodirektiivin ohella unionin tärkein luonnonsuojelusäädös. Lintudirektiivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja. Se on säädetty, jotta tietyt lintukannat säilyisivät sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia. Direktiivin mukaan tiukan suojelun piiriin kuuluvien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Jukka T. Helin näkee lainsäädännössä tiukentamisen varaa. - Lain tulkinnassa on Suomessa paljon väljyyttä. Meillä tulkitaan lakia eri tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa, Helin toteaa. Ruotsissa on asennoiduttu melko tiukasti pesimäaikaisiin hakkuisiin pesimäalueen tahallisena heikentämisenä. Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisussa C-473/19 ja C-474/19 katsottiin avohakkuu metson pesimäalueen tahalliseksi heikentämiseksi, vaikka toiminnan ensisijainen tarkoitus oli muu. Tämän tulkinnan mukaan muukin maankäyttö, kuten väylä- ja rakennushankkeet voidaan katsoa tällaiseksi. Suomessa lakia ei tulkita näin, siksi meillä väylä- ja kaavoitushankkeissa jopa EU-direktiivissä tiuk15 LemPi-metsässä elää koko maassa erittäin uhanalaiseksi taantunut hömötiainen. Kuva: Tuulia Aho
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==