monissa erilaisissa biotoopeissa, mutta uhanalaiset lajit vaativat nimenomaan vanhan metsän elinympäristökseen, Helin kertoo. LemPi-metsässä on linnuston kannalta lukuisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, joista Helin mainitsee Lempäälän puolelta Piimäpolun metsän, Perimmäisen vanhan metsän, Multivuoren ja Kaitajärvenojan ympäristöt sekä Rajajärven seudun. Pirkkalan puolella tällaisia ovat ainakin Taaporinvuoren ja Pyramiitinnotkon alue sekä Pulkajärven Natura-alue. Edellisten lisäksi on otettava huomioon selkälokin ja kalasääsken pesimäpaikat. Poikkeuksellista on myös LemPi-metsän runsas petolintukanta. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen tietojen mukaan alueella on havaittu helmipöllö ja huuhkaja sekä pesivinä lajeina varpuspöllö, viirupöllö ja lehtopöllö. Päiväpetolintujakin on runsaasti. Kanahaukka on mainittu Sääksjärven osayleiskaavan linnustoselvityksessä, mutta Helinin mukaan sen lisäksi myös mehiläishaukka, hiirihaukka ja varpushaukka on havaittu alueella. Näistä kahden viimeisen on todettu myös pesivän siellä. Vaikka kaavoituksessa säästettäisiin arvokkaimmat alueet rakentamiselta, olisi muutos lintujen kannalta silti tuhoisa. - Metsien pirstoutumisesta kärsivät etenkin uhanalaiset lajit. Reunavaikutus on juuri niille kohtalokas. Reunavaikutuksella tarkoitetaan esimerkiksi avohakkuun tai rakentamisen vaikutusta jäljelle jäävän luontoalueen reuna-alueilla. Talousmetsä toimii suojavyöhykkeenä Väylähankkeet ja kuntien kaavoitus lisäisivät reunavaikutusta monilla arvokkaimmilla lintualueilla. Tällä hetkellä arvokkaimmat alueet ovat talousmetsän ympäröimiä. Ei siis voi puhua ”vain talousmetsästä”. Jukka T. Helin näkee myös talousmetsällä olevan tärkeän merkityksen: - Talousmetsäkin saattaa olla linnustoltaan monipuolinen ja sitä voidaan kehittää. Se toimii lisäksi erittäin tarpeellisena suojavyöhykkeenä. Lempäälän puolella Sääksjärven osayleiskaavan luontovaikutusten arviossa on laskettu, että noin 40% metsäalasta muuttuisi rakennetuksi ympäristöksi väylä- ja kaavoitushankkeiden myötä. Vaikka rakentaminen tai väylähanke ei suoraan kohdistuisi arvokkaimpiin pesimäalueisiin, ei pelkkä arvoalueiden säästäminen Jukka T. Helinin mukaan riitä turvaamaan uhanalaisten lajien säilymistä. Lajien elinalueet ovat usein laajempia kuin pelkät suojelualueet. Lisäksi häiriötekijät, kuten melu, lisääntyvät ja heikentävät lajien selviytymistä. 14 Ukkometso on komea näky. Kuva: Johanna Raivio
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==