yhdessä enemmän 29 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025 mahdollisuutta päästä vaikkapa ympärivuorokautisen hoivan piiriin.” ”On hassua puhua taakasta, kun läheisistä ihmisistä on kyse. Mutta jos auttaminen kasautuu yksittäisille henkilöille, auttaja uupuu raskaan taakan alle. Auttamisen jakautuminen useammalle ihmiselle on kestävämpää.” ”Toki ymmärrän sen, että julkiset varat tulevat vastaan jossain vaiheessa, mutta ihmisten hyvinvoinnin kannalta tämä on tutkimuksissa osoittautunut parhaaksi ratkaisuksi.” Suomalaisilla yllättävän laajat verkostot Kansainvälisissä vertailuissa varsinkin ikääntyvillä suomalaisilla on poikkeuksellisen laajat sosiaaliset verkostot. ”Yli 65-vuotiailla suomalaisilla on lähes eniten läheisiä koko Euroopassa. Läheisiin kuuluu puolison ja lasten lisäksi sisarukset, ystävät ja paljon erityyppisiä tuttavia.”, tutkija kertoo. ”Jos sukua on, sen kesken apua sekä saadaan että annetaan eniten. Mutta erityisesti suurilla ikäluokilla on ystäviä ja tuttavia, jotka auttavat.” Tutkija arvioi, että ystävät auttavat toisiaan yhä enemmän osittain siksi, että sukulaisverkostojen rakenne on muuttumassa. ”Seuraavien 25 vuoden aikana kasvava epävirallisen hoivan tarve tulee näkymään ihmisten arjessa. Kun ihmisillä on vähemmän lapsia, sisaruksia on vähemmän. Mitä vähemmän on samanikäisiä tai nuorempia sukulaisia, sitä vähemmän on potentiaalisia hoivaajia”, Danielsbacka sanoo. Apua pitäisi pyytää ja tarjota Viimeistään nyt siis suomalaisten pitäisi opetella pyytämään apua, vaikka vaikeaa se tuntuu olevan. ”Se on ehkä kulttuurinen piirre. Suomessa on individualistinen ajatus siitä, että kukin vastaa omasta elämästään. Moni vanhempi ajattelee itsekin, ettei lasten tai muiden sukulaisten kuulu olla vastuussa hänestä.” ”Tämä johtaa siihen, että ollaan vähän huonoja pyytämään apua silloin, kun sitä tarvitaan. Moni puolestaan varoo tuputtamasta apuaan, jos pelkää tulevansa torjutuksi. Auttaminen tekee hyvää auttajallekin Sosiologi muistuttaa tutkimusten osoittavan, että auttaminen ei ole pelkästään kuormittavaa. Se myös palkitsee. Apua voi siis pyytää hyvällä omallatunnolla. ”Tutkitusti ihmisten hyvinvointia lisää, kun he pääsevät auttamaan. Varsinkin, jos apu ei ole liian kuormittavaa, se tuo auttajalle itselleen hyvinvointia.” Danielsbacka kannustaa omaishoitajia katsomaan ympärilleen ja pyytämään apua, kun omat voimat ovat vähissä. ”Rohkaisisin pyytämään apua lähipiiriltä, koska olen varma, että monissa tapauksissa sitä auttamispotentiaalia kyllä on.” ● LIIS TAMRA
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==