yhdessä enemmän 28 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI Turun yliopistossa työskentelevän Danielsbackan mukaan epävirallinen apu kulkee suomalaisten välillä yllättävän vilkkaasti. “Tyypillisesti vastuuta jaetaan useamman läheisen kesken. Auttaminen ei ole kovin tiivistä. Apua annetaan silloin, kun sitä tarvitaan. Ei välttämättä edes viikoittain, mutta säännöllisesti.” Hän muistuttaa, ettei puhu nyt omaishoidosta: “Se on aivan eri mittaluokassa.” Kansainvälisesti vertailtuna Suomen tilanne on hyvä ”Julkisen vallan viimesijainen vastuu on toiminut meillä pitkään hyvin. Kun peruspalvelut ovat kunnossa, läheisverkosto voi tukea ja auttaa sen, minkä pystyy.” ”Toivoisin tutkijana, että tämä malli säilyisi, vaikka julkinen puoli on viime aikoina enimmäkseen vain vetäytynyt hoivavastuusta. Ihmisten kannalta näyttäisi olevan paras ratkaisu, että auttaminen ei ole liian kuormittavaa kenellekään, mutta useat ihmiset ovat valmiudessa auttamaan.” ”Sen sijaan niissä maissa, joissa julkiset palvelut ovat heikkoja, hoito kasautuu tyypillisesti muutaman sukulaisen harteille. Perheen on pakko auttaa, koska vanhuksella ei ole mitään Teksti Terhi Hyvärinen Sosiologi: “Suomalaiset auttavat yhdessä” Vaikka joskus muuta väitetään, suomalaiset auttavat toisiaan paljon, erityisesti sukulaiset. Suku on yhä monelle tärkein turvaverkko. Avun pyytäminen sen sijaan on meille kovin vaikeaa, vahvistaa sosiologian professori Mirkka Danielsbacka, joka on tutkinut pitkään perheiden ja sukulaisten välisiä suhteita. Sosiologian professori Mirkka Danielsbacka "Kun peruspalvelut ovat kunnossa, läheisverkosto voi tukea ja auttaa sen, minkä pystyy.”
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==