hyvä kuolema Raskaassa tilanteessa vaikeat termit ja latautuneet sanat pelottavat ja huolestuttavat. Käsitteiden ytimessä on kuitenkin parhaimmillaan sama asia: ihmisen kaunis ja arvokas saattaminen sekä mahdollisimman hyvä elämä loppuun asti. Palliatiivinen hoito Palliatiivinen hoito alkaa, kun parantavaa hoitoa ei enää ole mahdollista antaa tai se ei ole potilaan edun mukaista. Sen tavoitteena on oireiden lievittäminen ja elämänlaadun parantaminen, ei sairauden parantaminen. Palliatiiviseen hoitoon kuuluu esimerkiksi kivunhoito, hengenahdistuksen hallinta sekä psyykkinen ja sosiaalinen tuki. Palliatiivinen hoito ei tarkoita välitöntä kuoleman läheisyyttä, vaan potilaan ja hänen läheistensä tukemista sairauden loppuvaiheessa. Palliatiivinen hoito voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Saattohoito Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Se käynnistyy silloin, kun kuolema arvioidaan olevan lähellä, yleensä viikkojen tai korkeintaan muutamien kuukausien päässä. Saattohoidossa keskitytään erityisen tiiviisti oireiden hallintaan, rauhan ja turvallisuuden luomiseen sekä läheisten tukemiseen. Hoito voi tapahtua kotona, sairaalassa, hoivakodissa tai saattohoitokodissa. Lähtökohtana on kuolevan henkilön ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. DNR-päätös DNR tulee englannin sanoista Do Not Resuscitate – älä elvytä. DNR-päätös tarkoittaa, että potilasta Teksti Terhi Hyvärinen Palliatiivinen hoito, DNR ja saattohoito – mitä eroa niillä on? Kun vakava sairaus iskee kohdalle ja elämän loppuvaihe lähestyy, sairaanhoitajat ja lääkärit alkavat puhua palliatiivisesta hoidosta, DNR-päätöksestä ja saattohoidosta. ei elvytetä sydämen tai hengityksen pysähdyksen sattuessa. Lääkäri tekee päätöksen lääketieteellisin perustein, kun elvytys ei enää hyödyttäisi potilasta tai se päinvastoin aiheuttaisi kohtuutonta kärsimystä. DNR-päätöksestä pitää keskustella potilaan itsensä tai hänen omaisensa kanssa. Elvytyskielto herättää usein huolta DNR-päätös ei tarkoita hoidon lopettamista, vaikka moni niin harhautuu ajattelemaan. Kuulostaahan ”älä elvytä” kovin dramaattiselta ja lopulliselta. On hyvin ymmärrettävää, että läheisille pienikin mahdollisuus pelastumisesta on tärkeää ja lääkärin DNR-päätös tuntuu silloin vievän viimeisen toivon kipinän. DNR-päätös koskee vain yhtä asiaa eli sydämenpysähdyksen yhteydessä tehtävää elvytystä. Kaikki muu hoito, kuten kivunlievitys, lääkitys, hengityksen tukeminen, ravitsemus ja henkinen tuki, jatkuu entiseen tapaan. Keskustelun tärkeys Joskus omaisesta voi tuntua, että kaikki voitava läheisen hyväksi on tehty vasta silloin, kun kuolevaa elvytetään vielä viime hetkillä. Kuitenkin vakavasti sairaan potilaan kohdalla elvytys on usein tehotonta ja voi johtaa vaikeisiin vammoihin ja kärsimykseen. Silloin kuolema ilman rajua puhallus-painallus-elvytystä on parempi vaihtoehto. Kun näin lopullisista asioista on kyse, on äärimmäisen tärkeää, että läheiset saavat hoidon kaikissa vaiheissa keskustella rauhassa hoitohenkilökunnan kanssa. Kysyä ja tulla kuulluksi. ● 20 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==