OMAISHOITAJALIITON LEHTI Hyvä kuolema Tuntematon perhehoito Yhdessä enemmän 4/2025
5 Pääkirjoitus 7 Vieraskynä 8 Ajankohtaista 30 Omalla ajalla 31 Kolumni Lakialoite saattohoitovapaasta ja -korvauksesta etenee. Mitä lakialoitteen toteutuminen tarkoittaisi? Taru Tuononen pyörittää miehensä Timon kanssa perhekotia Joensuun lähellä. Mitä perhehoito on ja kenelle se sopii? Miten kuoleman kohtaamiseen voi valmistautua? 12 8 18 32 Ristikko 33 Juristin silmin 34 Omaishoitoyhteisö toimii 36 Aivojumppaa 40 Jäsenyhdistykset VAKIOPALSTAT 4/2025 Hyvä kuolema 18 Kuolema kuuluu elämään 20 Palliatiivinen hoito, DNR ja saattohoito – mitä eroa niillä on? 22 Huono kuolema – ikääntyneiden saattohoito ei ole itsestäänselvyys Yhdessä enemmän 24 Yhdessä arjessa – läheiset omaishoidon tukena 27 Puhumalla paras – yhteydenpito tuo iloa omaishoitajalle ja läheisille 28 Sosiologi: “Suomalaiset auttavat yhdessä” JULKAISIJA Omaishoitajaliitto ry Närståendevårdarnas förbund rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari-Minna Tervonen sari.tervonen@omaishoitajat.fi TOIMITUS Terhi Hyvärinen toimitussihteeri 020 7806 533 terhi.hyvarinen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Kristiina Hellsten, puheenjohtaja, Terhi Hyvärinen, Johanna Nikonen, Aira Korhonen, Mailis Linnola, Suvi Mansukoski-Mustonen, Kaisa Parviainen ja Sari-Minna Tervonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu Omaishoitajaliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Mikäli haluat paperisen lehden kotiisi, sinun tulee liittyä jäseneksi. Myös kannattajajäsenet saavat lehden. Osoitteenmuutokset jasenasiat@omaishoitajat.fi, 020 7806 500. ULKOASU PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere KANNEN KUVA Liis Tamra ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy 044 752 0320, 044 768 6009 ILMOITUSAINEISTOT 22.1.2026 mennessä viestinta@omaishoitajat.fi Mediakortti: omaishoitajat.fi/lahella-lehti SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 19.2.2026. Aikakausmedia ry:n jäsen, 34. vuosikerta ISSN 1235-8431 (painettu) ISSN 2242-380X (verkkojulkaisu) Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 3 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
4 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
LÄHEIS- JA OMAISHOIDON SUURTA KUVAA ei hahmoteta ja kehittämistoimet ovat jääneet pirstaleisiksi. Hoito- ja hoivastrategiat puuttuvat kansallisesti ja hyvinvointialueilta. Omaishoitoyhteisönä vaikutamme strategioiden aikaansaamiseksi. Bruttokansantuote ei mittaa läheis- ja omaishoidon arvoa, vaikka mikään sote-järjestelmä tai yhteiskunta ei toimi ilman läheisten ja omaisten panosta. Talousmittarit tavoittavat kapeasti hoidon vaihtoehtoiskustannukset, mutta päättäjät eivät aina niitäkään ymmärrä. Omaishoitoyhteisönä välitämme tietoa vaihtoehtoiskustannuksista. Suuri osa läheis- ja omaishoidon kustannuksista on epäsuoria. Ne iskevät rankimmin pienituloisiin erityislasten vanhempiin tai työikäisiin hoivavastuita ottaviin silloin, kun työura hoivan vuoksi kapenee tai katkeaa ja ansiotulot pienenevät tai jäävät saamatta. Osa ajautuu suoranaiseen köyhyyteen, joka jatkuu vielä eläkeiässäkin. Omaishoitoyhteisönä ajamme muutoksia työlainsäädäntöön sekä ansiomenetysten kompensointia ja eläketurvan varmistamista. HOIVA ON MITÄ SUURIMMASSA MÄÄRIN tasa-arvon kysymys, koska naiset ottavat miehiä useammin läheis- ja omaishoitotehtäviä. Omaishoitoyhteisönä korostamme sukupuolten taloudellista tasa-arvoa. Osa – naisista ja miehistä – ei voi valita omaishoitajuutta, vaan joutuu siihen. Yhä useammin syynä on se, että sopivia – julkisen järjestämiä ja kohtuuhintaisia – palveluita ei ole tarjolla tai niiden saatavuus on heikentynyt. Monilla ei ole varaa ostaa yksityisiä palveluita. Omaishoitoyhteisönä painotamme omaishoidon olevan sosiaalinen riski. Tarvitaan tässä ajassa toimivia sosiaaliturva- ja työlainsäädäntöuudistuksia. PUHUMME USEIN LÄHEIS- JA OMAISHOIDON ONGELMISTA – palveluvajeista, hoitajan terveyshaasteista ja uupumisesta, vaikka valtaosa kokee myös myönteisiä tunteita ja merkityksellisyyttä tehtävässään. Omaishoitoyhteisönä teemme näkyväksi ongelmia, koska se on edunvalvontatehtävämme. Mutta olemme mukana myös kehittämässä ratkaisuja. Ongelmia on runsaasti: muun muassa taistelu asiakasmaksujen kohtuullistamiseksi tai ikäväksi koettu viranhaltijoiden käytös. Omaishoidon edellytyksiä heikentävät erityisesti puuttuvat palvelut läheiselle ja omaishoitajan riittämätön ohjaus palveluiden käyttöön. Vapaapäivien järjestymisessä on haasteita. Ongelmat heikentävät läheis- ja omaishoitajien hyvinvointia, joka on kuitenkin edellytys omaishoidon jatkumiselle pidempään. Kukaan ei saa kaatua hoivataakan alle. Kysymys on arvovalinnoista. Omaishoitajalla on itsemääräämisoikeus, jota tulee kunnioittaa. Omaishoitajaa pitää tukea vaikeissa tilanteissa– esimerkiksi silloin, kun omaishoito ei enää onnistu kotona tai kun omaishoitaja on luopumisen äärellä saattohoitamassa läheistään. Usein kuulemme, että omaishoitaja jää sivuun. Yleensä tarkastellaan hoidettavan henkilön tarpeita. Meillä omaishoitoyhteisössä omaishoitaja on keskiössä. Näin pitää olla muutoinkin. Yhdessä olemme enemmän! ● Läheis- ja omaishoitajien tukeminen on arvovalinta Sari-Minna Tervonen Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja pääkirjoitus 5 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
Peurunka, Peurungantie 85, 41340 Laukaa Voit myös olla yhteydessä Peurunkaan! Johanna Helkala Peurunka, kuntoutuskoordinaattori 020 751 6712 ma-pe 8-13, kuntoutus@peurunka.fi Omaishoitaja, muista huolehtia myös itsestäsi! Hae Kelan maksuttomalle kuntoutuskurssille Peurunkaan! Järjestämme Peurungassa: • omaishoitajien kursseja (vain omaishoitaja osallistuu) • omaishoitajien parikursseja (myös läheinen osallistuu) • kursseja järjestetään kuukausittain! Mitä saan Peurungan kursseilta? · Ohjausta ja tukea terveyden- ja hyvinvoinnin ammattilaisilta · Vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta · Sijaintimme kauniin luonnon keskellä auttaa virkistymään ja palautumaan arjesta. Kylpylämme on myös käytössäsi. Miten kurssille haetaan? Haku tapahtuu Kelan kautta, et tarvitse lääkärin lähetettä, hakulomakkeen KU132 täyttö riittää. Spa & Resort Omaishoitajalle tukea Digihappy videopuheluista Digihappy Miten omaishoitaja uskaltaa jättää hoidettavan yksin? Digihappy on tabletti- tai puhelinpalvelu, jolla yhteyden saa aina. Videopuhelu voi avautua hoidettavalle ilman kosketusta ja soittaminen onnistuu painamalla läheisen kuvaa. Saat kaiken valmiina: helppokäyttöiseksi muokattu laadukas tabletti tai puhelin, jalusta, liittymä, videopuhelut ja jatkuva it-tuki. Valinnan mukaan parhaat ja testatut apit, kuten maksuttomat äänikirjat, Digihappy muistipeli ja YleAreena. Digihappyn käyttö onnistuu edullisemmalla hinnalla kuin mitä moni maksaa pelkästä 5G-liittymästä. Ota yhteyttä www.digihappy.fi | 010 517 2070 “On helpottavaa, että voin aina varmistaa, että äidillä on kaikki hyvin” 6 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Jokaiselle mahdollisuus tukea läheistä saattohoidossa Oras Tynkkynen kansanedustaja (vihr.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja vieraskynä ÄITINI NUKKUI POIS aamuyöllä kello 03.05. Silittelin hänen hentoa tukkaansa, joka oli alkanut kasvaa takaisin syöpähoitojen päätyttyä. Kolme viikkoa aiemmin olin saanut äitini lääkäriltä puhelun, jossa hän kertoi saattohoitopäätöksestä. Matkustin sairaalaan suoraan Brysselistä, jossa minun piti osallistua konferenssiin. Saattohoito-osastolla viettämäni kolme viikkoa olivat elämäni raskainta aikaa. Ne olivat myös elämäni merkityksellisintä aikaa. Onnekseni pystyin viettämään äitini sairaalassa kolme viikkoa. Valitettavasti kaikki eivät ole samassa tilanteessa. EI OLE ITSESTÄÄN SELVÄÄ, että työnantaja antaa luvan jäädä pois töistä. Vaikka luvan saisikin, ei kaikilla ole varaa ottaa pitkää palkatonta vapaata. Tämä pitää korjata. Jokaisella pitää olla oikeus jäädä pois töistä läheisen saattohoitoa varten. Sen pitää olla myös taloudellisesti mahdollista. Siksi olen laatinut Omaishoitajaliiton kanssa lakialoitteen saattohoitovapaasta ja -korvauksesta. Aloitteella pyritään takaamaan kaikille oikeus ja myös mahdollisuus jäädä tukemaan saattohoidossa olevaa läheistä. Aloitteessa ehdotetaan työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muuttamista niin, että työssäkäyville taataan oikeus vapaaseen läheisen saattohoidon ajan. Vapaasta myös maksettaisiin korvaus enintään 20 päivän ajalta. Vaikeina taloudellisina aikoina julkisten menojen lisäämiseen pitää suhtautua harkiten. Aloitteessa kuitenkin arvioimme, että kustannus valtiolle voisi jäädä vain joihinkin miljooniin euroihin vuodessa. Toisaalta hyödytkin olisivat merkittäviä. Saattohoitovapaa voisi auttaa vähentämään potilaan sairaudesta ja kuolemasta johtuvia sairauslomia läheisille. Se voisi myös tukea työssä jaksamista ja vähentää mielenterveyteen liittyviä sairauspoissaoloja. Vapaa voisi osaltaan keventää hoitajien työkuormaa saattohoidossa, kun läheiset voisivat esimerkiksi syöttää potilasta ja pitää hänelle seuraa. Ainakin joissakin tilanteissa se voisi myös mahdollistaa kotisaattohoidon, mikä voisi tuoda kustannussäästöjä. ALOITE ON SAANUT ilahduttavan laajan tuen. Sen on allekirjoittanut enemmistö eduskunnasta, ja mukana on kansanedustajia kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä. Seuraavaksi aloite etenee eduskunnan valiokunnan käsittelyyn. Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus olla läheisensä rinnalla elämän loppusuoralla. Kuolevan tulee voida saada lohtua ja tukea läheisiltään viimeisinä hetkinä, kun tarve on suurin. Minulle se oli mahdollista. Politiikkaa pitää muuttaa niin, että se on mahdollista kaikille. ● Kuolevan tulee voida saada lohtua ja tukea läheisiltään viimeisinä hetkinä, kun tarve on suurin. 7 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
ajankohtaista Rouvien mielestä ruoka on parasta silloin, kun se on toisen tekemää. Kuvassa vasemmalta: Anneli Peltonen, Taru Tuononen, Martta Manninen ja Ritva Karvinen. 8 LÄHELLÄ 4/2025 Teksti ja kuvat Kukka-Maaria Maunula Perhehoito - Suomen tuntemattomin palvelu? Joensuun lähellä, kauniin harjun rinteellä toimii perhekoti Harjun hoiva. Se tarjoaa ikääntyville lyhytaikaista perhehoitoa, jota Taru ja Timo Tuononen ovat järjestäneet jo yli kolme vuotta. Hyvinvointialue myöntää perhekotiin omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä, ja yhä useammin perhehoitoon ohjataan myös yksinäisiä vanhuksia.
ajankohtaista Pöydän ääressä pelataan paljon korttia. Taru Tuononen kertoo, että eräs asukas nimitti paikkaa peliluolaksi. Kuvassa vasemmalta: Martta Manninen, Ritva Karvinen, Anneli Peltonen, Martti Muranen, Timo Tuononen ja Taru Tuononen. Perhehoito Henkilöä hoidetaan perhehoitajan kodissa osana perhettä. Hoito voi olla: • Pitkäaikaista: henkilö muuttaa pysyvästi perhehoitajan kotiin. • Lyhytaikaista: henkilö on hoidossa perheessä jaksoittain. Lisäksi perhehoito voi olla kiertävää: perhehoitaja käy hoidettavan omassa kodissa hoitamassa. Perhehoitoa järjestetään kaikenikäisille, ja sen myöntää hyvinvointialue. Perhekodissa Martta Manninen, Ritva Karvinen ja Anneli Peltonen pelaavat Timon kanssa muistipeliä. Rouvakolmikko on yhtä mieltä siitä, että perhekodissa on mukava olla. Ritva on perhehoitojaksolla ensimmäistä kertaa. Hän asuu yksin omassa kodissaan, lapsi ja muu suku asuvat kauempana. Perhekoti tuo helpotusta yksinäisyyteen. ”Täällä on paljon mielekästä tekemistä, saapi kahtoa telkkaria, mennä ulos, pelata korttia. Olen hirveän tyytyväinen”, Ritva kertoo. Myös Martta asuu yksin. Poika asuu lähellä ja käy auttamassa Marttaa säännöllisesti. ”Täällä on muita ihmisiä, saa seurustella, eikä tarvitse yksin olla”, Martta lisää. Anneli on siirtynyt toisesta perhekodista Harjun hoivan asukkaaksi. Annelin puoliso on hänen omaishoitajansa. Perhekoti on Tarun mukaan monille lomakoti tai parhaimmillaan toinen koti, joka tukee hoidettavan läheisen lisäksi myös omaista. Ulkoilua ja askareita autotallissa Rouvien ollessa syömässä omaishoitaja Kaija Muranen tuo paikalle puolisonsa Martti Murasen. Omaishoito alkoi perheessä useita vuosia sitten, mutta omaishoitosopimus on ollut voimassa vasta vuoden ajan. Hyvinvointialueen työntekijä suositteli perhekotia omaishoidon vapaisiin heti, kun omaishoitosopimus solmittiin. Martti on viihtynyt hyvin perhekodissa. Martti on entinen timpuri ja edelleen erinäiset askareet autotallissa ja ulkona Timon kaverina kiinnostavat. Kaija halusi Martin viettävän vapaansa perhekodissa, jotta Martille tärkeä ulkoilu pysyisi osana arkea. 9 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
ajankohtaista Nousussa: • Päivystyksellinen perhehoito: akuuteissa tilanteissa asiakkaalle järjestetään paikka perhekodista nopealla aikataululla. • Hybridimalli: perhekodin perhehoitaja toimii myös kiertävänä perhehoitajana asiakkaan kotona. Lisätietoa: Perhehoitoliitto.fi Martin toimintakyky on pysynyt hyvänä ja hän on käynyt säännöllisesti Harjun hoivassa. Ongelmia kotiin palaamisessa ja sopeutumisessa omaan arkeen ei ole ilmaantunut jaksojen jälkeen. Tiedon puute perhehoidon haasteena Tarun ja Timon mukaan perhekodin pitämisessä parasta on työn merkityksellisyys ja asukkailta saatu kiitos. ”Voimme auttaa omalta osaltamme omaishoitajien jaksamista”, Taru lisää. Haasteena on toimeentulon epävarmuus. ”Tuleeko tarpeeksi asukkaita. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin hyvä”, Timo lisää. Perhehoitoliiton Sanna Kososen mukaan perhehoitoa tulisi tehdä tunnetummaksi, myös ammattilaisille. ”Kerran eräältä perhehoitajalta kysyttiin, onko kyseessä Suomen salatuin palvelu, koska sitä ei tarjota”, Sanna kertoo. Oikea-aikaisuus hyödyttää myös yhteiskuntaa Sanna sanoo, että perhehoitoa tarjotaan entistä paremmin oikeaan aikaan, eli silloin, kun sen avulla voidaan ylläpitää toimintakykyä. Tarun mukaan perhehoito tulisikin ottaa mukaan heti, kun omaishoitosopimus solmitaan. ”Muistiystävällinen ympäristö, säännöllinen ravitsemus, sosiaaliset suhteet ja ulkoilu tukevat toimintakykyä. Lisäksi ihminen on ympäristössä, joka ei sekoita häntä”, Sanna lisää. Taru kertoo, että perhekodin asukkaan toimintakyvyn tulisi olla sellainen, että jatkuvaa apua ei tarvita ja yöt tulisi nukkua. Fyysistä avun tarvetta saa olla, mutta pääsääntöisesti apu on ohjaamista. Esimerkiksi jatkuva tarve lähteä ulos on esteenä asiakkuudelle. Sanna sanoo, että perhehoitaja on myös omaishoitajan tukihenkilö. Omaishoitaja saa jakaa hänelle arkeaan ja puhua läheisen tilanteesta. ”Omaishoito voi jatkua pidempään, kun perhehoito otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan. Sillä siirretään raskaampien palveluiden tarvetta", Sanna kertoo. Perhehoitoa ei kannata lykätä Perhehoidon mahdollisuuksista tulisi kertoa enemmän jo omaishoitosopimusta tehdessä. Myös tutustumiskäynnit perhekodeissa ovat tärkeitä. ”Monet omaishoitajat ovat sanoneet, että vielä ei ole ajankohtaista tai läheinen ei halua lähteä. Meillä on kuitenkin hyviä kokemuksia siitä, että vaikka läheinen ei alkuun haluaisi lähteä kotoaan, hän palaa tänne todella mielellään”, Taru kertoo. ”Suomalaisilla on tuo sisu kaverina ja sitä sinnitellään niin pitkään kuin vaan suinkin pystyy. Ei ole luovuttamista tai epäonnistumista ottaa apua vastaan. Kyse on tärkeän tehtävän tukemisesta”, Sanna muistuttaa. ● Vaikuttavia sote-palveluja Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rinnekodit on myös vastuullinen työpaikka noin 3 200:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana. rinnekodit.fi 10 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ajankohtaista Omaishoitaja, Jaksamista arkeesi! Lisätietoja: 010 525 8801 | coronaria.fi kuntoutus@coronaria.fi Omaishoitajien kuntoutuskurssilta saat ohjausta, vertaistukea ja keinoja hyvinvointisi vahvistamiseen. Samalla voit nauttia hotellimajoituksesta lähellä kaunista luontoa! • Parikurssille osallistut aikuisen omaishoidettavasi kanssa (Espoo, Hyvinkää ja Oulainen). • Yksilökurssille osallistut ilman omaishoidettavaa (Kempele, Kuusamo, Nokia, Oulainen ja Turku). Maksuton Kelan kuntoutus LIIS TAMRA 11 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025 Tämä selviää Omaishoitajaliiton vuoden 2024 kyselystä, jota käytin pohjana pro gradu -tutkielmassani Sosiaali- ja terveyspalvelut lastaan omaishoivaavien näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 437 alaikäisen lapsen omaishoitajavanhempaa eri puolilta Suomea. Aineiston avovastaukset analysoin laadullisesti ja määrälliset tiedot ristiintaulukoin. Omia oikeuksiaan joutuu puolustamaan Vanhemmat kuvasivat, että palveluiden hakeminen ja saaminen vaatii valtavasti tietoa, työtä ja usein myös omien oikeuksien aktiivista puolustamista. Sekä tilastot että avovastaukset toivat esiin vaikeuden löytää tietoa, ohjausta ja neuvontaa. “Palveluita saa vain, jos niitä osaa itse vaatia ja perustella oikein. Ensimmäinen päätös on aina kielteinen, ja siitä pitää osata valittaa.” Sopivia palveluja on niukasti Palvelut eivät aina vastaa perheiden tarpeita, ja sujuvaa palvelunkäyttöä estävät järjestelmätason tekijät. Sopivia tukimuotoja on niukasti, ja joissain tapauksissa niitä ei ole lainkaan. Erityisesti nepsy-lasten ja -nuorten tuen puutteet korostuivat. Taustalla vaikuttavat muun muassa palvelujen siiloutuminen, työntekijöiden vaihtuvuus ja henkilökohtaisten miesavustajien puute. “Palveluverkosto on rikkonainen; tukea saisi sinne, mihin sitä ei välttämättä tarvita (koti), ja ei sinne, mihin sitä tarvittaisiin (koulu).” Monet toivoivat yksilöllisempiä ratkaisuja, kuten palveluseteleitä ja joustavampia omaishoidon vapaita. Sosiaalihuollon uudistuksissa on tärkeää varmistaa, ettei perheitä putoa tuen väliin. Sattumanvaraisuutta ja eriarvoisuutta Puuttuva palveluohjaus johtaa siihen, että omaishoitajat hakevat tietoa toisilta omaishoitajilta tai järjestöiltä. Hyvinvointialueilla tulisi vahvistaa ohjausta, sillä monimutkainen järjestelmä ja riittämätön neuvonta lisäävät sattumanvaraisuutta ja eriarvoisuutta. Teksti Milja Raippalinna Palveluiden hakemiseen ja käyttöön liittyy monia vaikeuksia Kaikilla ei ole samoja valmiuksia selvittää oikeuksiaan. Hyvinvointivaltiossa palvelujen tulisi olla saavutettavissa ilman, että jokaisen täytyy perehtyä perin pohjin sosiaaliturvajärjestelmään. ● Kirjoittaja on vastavalmistunut sosiaalityöntekijä. Alaikäisiä lapsiaan hoitavat omaishoitajavanhemmat joutuvat ponnistelemaan saadakseen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Omaishoitajakysely 2024
ajankohtaista KUVA: LIIS TAMRA 12 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI Lakialoitteesta poimittua • Jos työssäkäyvä ihminen haluaa osallistua läheisensä saattohoitoon, hänelle turvattaisiin oikeus jäädä pois töistä (saattohoitovapaa), ja hänelle maksettaisiin korvausta menetetystä palkasta (saattohoitoraha). • Vapaan saaminen edellyttäisi, että jälkeenpäin toimitetaan lääkärintodistus siitä, että kyseessä on saattohoito tai vastaava tilanne, vaikka virallista saattohoitopäätöstä ei olisikaan. Vapaan voisi pitää riippumatta siitä, onko läheinen kotona, jonkun toisen kotona, sairaalassa vai hoitokodissa. Vapaa jatkuisi vielä kaksi päivää läheisen kuoleman jälkeen. • Saattohoitovapaan voisi pitää pätkissä, oman elämäntilanteen ja työn mukaan. Sen voisi myös jakaa useamman ihmisen kesken – esimerkiksi sisarukset voisivat vuorotella vanhemman saattohoidossa. • Saattohoitorahaa voisi saada neljän viikon ajalta eli enintään 24 arkipäivää per hoidettava, sairausvakuutuslain mukaan. • Korvausta maksettaisiin vain, jos hoidettava on Suomessa. Korvauksesta vastaisi Kela. Uusi laki toisi työntekijöille oikeuden tuettuun saattohoitovapaaseen Omaishoitajaliiton aktiivisesti edistämä lakialoite saattohoitovapaasta ja -rahasta etenee. Selvä enemmistö kansanedustajista allekirjoitti lakialoitteen saattohoitovapaan, saattohoitorahan ja lyhytaikaisen omaishoitorahan säätämisestä, ja seuraavaksi se siirtyy eduskunnan lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn. ”On korkea aika, että saattohoitovapaasta säädetään Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa työntekijälle myönnettävä saattohoitovapaa on 100 päivää ja Norjassa 60 päivää, korvattuna vähintään sairauspäivärahan tasoisesti”, toteaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen. Lakialoitteessa ehdotetaan työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muuttamista niin, että työssäkäyville taataan oikeus vapaaseen läheisen saattohoidon ajan. Vapaasta maksettaisiin korvaus enintään 20 päivän ajan. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan korvausta ansiotulojen menetyksiin muissa sitovissa hoitotilanteissa enintään viideltä työpäivältä kalenterivuoden aikana. ”Lohdun tuominen rakkaan viimeisellä matkalla on elämän arvokkaimpia tehtäviä. Yhteiskunnan pitää taata jokaiselle siihen tosiasiallinen mahdollisuus tulotasosta riippumatta. Tähän nyt jätetty lakialoite pyrkii”, toteaa aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.). Suomessa voi tällä hetkellä saada enintään viisi työpäivää omaishoitovapaata omaisen joutuessa saattohoitoon. Työsopimuslaki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta, eikä omaishoitovapaaseen saa Kela-korvausta. ”Kaikilla on oltava taloudellinen mahdollisuus halutessaan olla läheisensä rinnalla elämän viimeisinä päivinä. Saattohoitovapaasta syntyvät kustannukset on reilua jakaa yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden kesken”, sanoo Tervonen. ●
ajankohtaista Omaishoitajaliiton kanssa omaishoitajien tukena 13 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025 Aution tutkimus tuo esiin, että omaishoitoon sisältyvät vahvat tunteet – ilo, suru, viha, pelko ja syyllisyys – voivat olla kasvun käynnistäjiä. Ne avaavat mahdollisuuden tarkastella omaa elämää uudella tavalla, löytää merkitystä ja voimaa. “Kasvu ei ole paluuta entiseen, vaan uudenlaisen, usein syvemmän tilan saavuttamista”, Autio kuvaa. Elämän merkitys kirkastuu Kasvun myötä moni omaishoitaja kertoo itsetuntemuksen vahvistumisesta, elämän merkityksen syvenemisestä ja ihmissuhteiden arvon kirkastumisesta. Toiset alkavat arvostaa omaa hyvinvointiaan, ottavat apua vastaan ja löytävät toivon näkökulman, jopa hengellisyyttä. Tutkimuksessa nousi esiin kaksi erityisen tärkeää kasvua tukevaa tekijää: sosiaalinen tuki ja itsestä huolehtiminen. Vertaisryhmät, ammattilaisten ohjaus ja läheisten tuki auttavat omaishoitajaa käsittelemään vaikeita tunteita ja löytämään myönteisiä selviytymisen tapoja. Samalla pienet omat hyvinvointiteot – lepo, liikkuminen, mielekäs tekeminen – vahvistavat voimavaroja ja toivoa. Riittävä tuki on välttämätöntä Autio muistuttaa, että omaishoitajan kasvu ei synny yksin. “Palvelujärjestelmän tulisi tunnistaa omaishoitajien henkiset ja emotionaaliset tarpeet yhtä lailla kuin käytännön avun tarve.” Hän painottaa myös koulutuksen merkitystä. Ammattilaisten tulisi saada enemmän keinoja tukea kasvua ja tunnistaa tunteiden rooli hoivan arjessa. YTT Tiina Autio esitteli järjestöpäivillä tutkimustaan omaishoitajan henkisestä kasvusta. LISSU KIVINIEMI Tunteet avaavat tietä Omaishoitajuudesta puhutaan usein uupumuksen ja menetyksen näkökulmasta. Itä-Suomen yliopistossa väitelleen Tiina Aution tutkimus Tunteet ja henkilökohtainen kasvu puolison omaishoivassa (2025) osoittaa, että raskaan elämäntilanteen sisällä voi syntyä jotakin syvällistä; henkilökohtaista kasvua. “Palvelujärjestelmän tulisi tunnistaa omaishoitajien henkiset ja emotionaaliset tarpeet yhtä lailla kuin käytännön avun tarve.” Aution kesäkuussa hyväksytty väitöstutkimus avaa uudenlaista näkökulmaa omaishoivaan. Se ei kiellä surua ja raskautta, mutta näyttää, että niiden rinnalla voi syntyä oivalluksia, selviytymiskykyä ja kiitollisuutta. Autio muistuttaa, että kasvun turvaaminen on yhteiskunnallinen tehtävä. Riittävät resurssit omaishoitajien sosiaaliseen ja henkiseen tukemiseen ovat välttämättömiä, jotta kukaan ei jäisi yksin hoivan tunteiden kanssa. ●
Kinestetiikasta apua arkeen Kinestetiikka on käytännössä toimiva tapa niin avustettavan kuin avustajankin voimavarojen edistämiseksi. Tule omaishoitajille tarkoitetulle kurssille! kinestetiikka.fi info@kinestetiikka.fi kurssikalenteri verkkosivullamme kurssivideo YouTubessa kurssiesittely verkkosivullamme KATSO LISÄÄ! Löydä voimaa ja vireyttä arkeen – Omaishoitajakurssit Ruissalon Kuntoutuskeskuksessa Kuntoutuskeskus Ruissalon omaishoitaja- kurssi on ainutlaatuinen mahdollisuus pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle rauhoittavassa saaristoluonnossa. Kurssi tarjoaa kokonaisvaltaista tukea omaishoitajien arjen haasteisiin. Kuntoutusjaksojen aloitusajankohdat: Ruissalon Kylpylä: 9.2.2026 / 7.9.2026 Kohderyhmä: Aikuista hoitavalle omaishoitajalle 20.4.2026 / 5.10.2026 Kohderyhmä: Alle 18–vuotiasta erityislasta tai -nuorta hoitavalle omaishoitajalle Naantalin Kylpylä: 12.1.2026 / 16.3.2026 / 31.8.2026 / 23.11.2026 Kohderyhmä: Alle 18-vuotiasta erityislasta tai -nuorta hoitavalle omaishoitajalle 8.6.2026 / 28.9.2026 Kohderyhmä: Aikuista hoitavalle omaishoitajalle VARAA PAIKKASI AJOISSA! kuntoutuskeskusruissalo.fi Kuntoutustoimisto p. (02) 445 4562 (arkisin klo 8–14) palveluvastaava@ruissalo.fi 14 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
ajankohtaista Hallituksen jäsenenä kaudella 2026–2027 jatkaa erovuorossa ollut hankekoordinaattori Petra Raudaskoski. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Outi Jolanki, Tampereen yliopiston tutkimuspäällikkö, Kati Kiljunen, Satakunnan Omaishoitajat ry:n puheenjohtaja ja Keliakialiiton varapuheenjohtaja sekä Markus Pietikäinen, sairaanhoitaja ja Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallituksen jäsen. Hallituksessa jatkavat Kristiina Hellsten, Sari Jokinen, Merja Kyllönen, Minna Martiskainen, Hanna-Leena Mattila, Tarja Tapanainen ja Ville Väyrynen. Omaishoitajaliitto kiittää hallitustyöstä pois jääviä Mia Heinosta, Laura Kalliomaa-Puhaa ja Eero-Veikko Niemeä sekä onnittelee uusia valittuja. Petra Raudaskoski Rovaniemeltä jatkaa hallituksessa. TERHI HYVÄRINEN Omaishoitajaliitolle uusi hallitus Omaishoitajaliiton syyskokous on valinnut liitolle uuden hallituksen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Lukupiiri kokoaa kuukausittain yhteen nykyisiä ja entisiä omais- ja läheishoitajia. Se tarjoaa vertaistukea, merkityksellistä tekemistä ja uuden roolin erityisesti entisille omaishoitajille. Toiminta vahvistaa koko yhteisön hyvinvointia. Lukupiiriä pyöritetään vapaaehtoisvoimin entisen omaishoitajan Tiina Saukkoinen-Ruskelan johdolla. Merkittävä teko -tunnustus myönnetään vuosittain omaishoitajayhdistykselle, joka on omalla alueellaan vahvistanut omaishoitoperheiden hyvinvointia, kehittänyt palveluja tai lisännyt omaishoidon näkyvyyttä. Teko voi olla yhdistyksen oma tai toteutettu yhteistyössä muiden kanssa. Tunnustus jaettiin järjestöpäivillä. Omaishoitoinnovaatio-tunnustus myönnetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Perusteluissa kiitetään sen antaneen kehittämisavustuksen Hiiden seudun omaishoitajat ry:lle ratkaisu- ja voimavaralähtöisen ammatillisen työnohjauksen järjestämiseksi omaishoitajille. Työnohjauksen aikana yhdistyksen vapaaehtoiset pitävät parkkitoimintaa hoidettaville läheisille. Lämpimät onnittelut ja suuri kiitos kaikille yhdistyksille ympäri Suomen tärkeästä työstänne läheistään tukevien hyväksi. LISSU KIVINIEMI Mikkelin omaishoitajien lukupiirille Merkittävä teko -tunnustus Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n lukupiiritoiminta on saanut Omaishoitoyhteisön Merkittävä teko -tunnustuksen. Lukupiirin ohjaaja Tiina Saukkoinen-Ruskela (vas.) ja toiminnanjohtaja Jenni Uusitaival Mikkelistä. 15 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
ajankohtaista Epävarmuus ja palvelujen puutteet kuormittavat omaishoitajia Keväällä järjestettiin 117 Kansallista dialogia, joihin osallistui yli 1200 ihmistä eri puolilta Suomea. Myös Omaishoitajaliitto kutsui keskusteluihin omaishoitajia ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Dialogien yhteenvetoraportissa omaishoitajien jaksaminen nousi vahvasti esiin. Mielen voimavaroja kuluttavat erityisesti maailmantilanteen epävarmuus, yksinäisyys, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen paine sekä voimistunut vastakkainasettelu. Palvelujärjestelmän puutteet, kuten leikkaukset palveluissa, hoitoon pääsyn vaikeus ja tuen vähyys kuormittavat monia. Ikääntyneiden omaishoitajien ohella erityislapsiperheet elävät usein jaksamisen äärirajoilla. Palveluihin toivottiin parannuksia, jotta lapsen yhdenvertaisuus toteutuu ja vanhemmat voisivat yhdistää omaishoidon ja työn. Voimaa tuovat sosiaalinen tuki, mielekäs tekeminen, taide, luonto, itsestä huolehtiminen ja armollisuus sekä usko siihen, että mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa yhdessä. Eeva-Liisa ”Lissu” Kiviniemi on Omaishoitajaliiton uusi viestinnän asiantuntijana. Kiviniemellä on yli 20 vuoden kokemus sanomalehtityöstä ja järjestöviestinnästä. Viimeksi hän on toiminut viestintäpäällikkönä Suomen CP-liitossa. Koulutustaustaan kuuluvat graafinen suunnittelu, viestintä sekä geronomin opinnot. “Olen kovin iloinen, että pääsen tuomaan omaishoitajien ääntä kuuluviin ja vahvistamaan heidän asemaansa. Omaishoito on koskettanut omaa elämääni eri tavoin jo yli 20 vuoden ajan”, Kiviniemi kertoo. Viestinnän asiantuntija vaihtuu ISTOCK Soita omaishoitajalle ystävänpäivänä Ystävänpäivänä 14.2.2026 kannustamme kaikkia tarttumaan puhelimeen ja soittamaan läheistään hoitavalle ystävälle. Kuulumisten kysyminen on pieni, mutta tärkeä ele. Kutsumme jäsenyhdistyksemme mukaan levittämään viestiä somekampanjalla. Muistutetaan yhdessä, kuinka tärkeää on osoittaa, että läheistään hoitavalla on ympärillään ihmisiä, jotka välittävät. Miten kommunikoida muistisairaan kanssa? Muistiliitto on julkaissut uutta aineistoa, joka auttaa läheisiä kommunikoimaan muistisairaan kanssa. Materiaalin kehittämisessä on ollut mukana useita omaishoitajayhdistyksiä ja omaisia. Mukana on käytännön vinkkejä, videoita ja esimerkkejä arjen tilanteisiin. Tavoitteena on tukea ymmärrystä ja yhteyttä muistisairauden eri vaiheissa. Tutustu aineistoon osoitteessa www.muistiliitto.fi/kommunikointi 16 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
Apuvälineet ammattilaiselta Arkeen, kotiin ja liikkumiseen. Yli 20 vuoden kokemuksella! Sisärollaattori Saljol Page www.apuvalineavux.fi avux@apuvalineavux.fi 499,00€ Tutustu kattavaan valikoimaan verkkokaupassa! Hoitosänky Dream Tim tammi 1490,00€ Ortobio erikoisjalkineet 119,00€ Toimitukset jopa seuraavana päivänä! Tutustu mallistoomme netissä tai tilaa ilmainen esite! Kyllästynyt kenkiin, jotka eivät sovi? Jalan erityispiirteet huomioivat Pirka-Kengät ovat silloin PARAS VALINTA. PIRKA-KENKÄ OY • 03 334 1951 • pirka-kenka.com Erikoisleveä PIRKAKÄVELYKENKÄ Erikoisleveä PIRKA-TALVIKENKÄ Hyvän elämän tukena. www.tukena.fi Teemme todeksi unelmia hyvästä elämästä ja laadukkaista palveluista. 17 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
hyvä kuolema Kun näkee läheisensä joko hiljalleen hiipuvan tai äkillisesti poistuvan, tunteiden kirjolta ei välty. ”Tunteet eivät tule yhdellä rytinällä, vaan niiden käsittely voi viedä pidemmän ajan. Toipumisaikaa tarvitaan”, miettii Espoon piispa Kaisa- mari Hintikka. Pitkään kotona hoidettu puoliso saattaa siirtyä jossain vaiheessa palve- lutaloon, jolloin luopuminen alkaa. Omaishoitajan ympärivuorokautinen hoiva on voinut johtaa jo aikaisemmin uupumiseen, josta on ollut vaikeaa puhua. Toipumisprosessi alkaa kuitenkin siitä, että myöntää itselleen erilaisten tunteiden olemassaolon ja antaa niille luvan ilmaantua. ”Tunteet kannattaa kohdata, eikä koteloida niitä, etteivät ne muutu katkeruudeksi. Läheisen kuolema on iso muutos ja murros. Olisi hyvä, jos rinnalla olisi muita ihmisiä tukemassa, kuten läheinen ystävä. Joskus tarvitaan terapiaa, jolloin ammattilainen auttaa. Yksin ei saisi jäädä.” Kanssakulkijasta saa tukea silloinkin, jos tuntee kokevansa syyllisyyttä. Syyllisyyden tilalle olisi hyvä löytää armollisuutta. Toiveet kannattaa kertoa ajoissa Puolisoilla voi olla takanaan pitkä avioliitto, ja vuosien saatossa ystäväpiirikin on hävinnyt. Kun puolisot ovat vielä toimintakykyisiä, Hintikka Teksti Tarja Västilä Kuolema kuuluu elämään Kuolema herättää ristiriitaisia tunteita: surun ja ikävän lisäksi joskus pettymystä ja kiukkua sekä myös helpotusta ja kiitollisuutta. Piispa Kaisamari Hintikan mukaan yhdessä sureminen helpottaisi kuoleman kohtaamista. 18 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
hyvä kuolema kehottaa valmistautumaan tulevaan keskustelemalla: miten huolehdimme toisistamme tai itsestämme, jos jotain tapahtuisi ja tilanne muuttuisi. ”Kyseessä voi olla myös lapsi, joka tarvitsee huolenpitoa nyt ja jatkossa. Kun etukäteen selvitetään toiveita, kulloinenkin muutos on helpompi kohdata.” Omat hautajaisensakin voi suunnitella etukäteen: millaiset toivoisi niiden olevan ja mitä virsiä laulettavan. ”Hautajaiset liittyvät elettyyn elämään. Kun puhuu omasta kuolemastaan, toisellakin on siitä lupa puhua. Lapset on hyvä ottaa keskusteluun ja pienetkin lapset myös hautajaisiin mukaan. Heiltä ei saa kuolemaa eikä surua piilottaa.” Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa siinä, miten lapsen surulle annetaan tilaa ja miten kuolemasta kerrotaan hänelle kehitystasoonsa nähden. Perheen ulkopuolinen aikuinen voi olla vastaamassa lasten kysymyksiin. Tukiverkkoja tarvitaan kannattelemaan silloin, jos perheestä kuolee toinen vanhempi: arjen on jatkuttava, pyykit on pestävä ja ruokaa on saatava. Kuolema on yhteisöllinen kokemus Hintikan mukaan kuolemasta on tullut meille tabu verrattain lyhyen ajan sisällä. ”Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten osasimme suhtautua sekä läheisten että omaan kuolemaan osana elämää. On surullista, että kuolema on vieraannutettu elämästä.” Kuolema on ollut ihmiskunnan historiassa yhteisöllinen asia. Hintikka toteaa, että tilanne on muuttunut minäkeskeisessä maailmassa, jossa asiat hahmotetaan yksilöstä käsin. Vahvan yksityisyyden lisäksi vallalla on ikuisen nuoruuden kulttuuri. ”Kuoleva ihminen on ollut osa yhteisöä, joka on kannatellut kuoleman hetkellä. Yhdessä sureminen on ollut luonnollista.” Usein käytännön syistä sairas läheinen siirretään arjen piiristä esimerkiksi sairaalaan – harvoin enää kuollaan kotona eikä läheisen vierellä olla kuoleman hetkellä. Näitä mahdollisuuksia olisi hyvä vaalia. Siksi hautajaiset ovat tärkeitä: tiedostamattomat tunteetkin voi kokea yhdessä saattoväen kanssa. Hintikan mukaan tunteiden kirjo yltää surusta ja ikävästä jopa kiukkuun ja raivoon sekä toisaalta helpotukseen ja kiitollisuuteen siitä, että läheinen on saanut levon eikä enää joudu kärsimään. Hautajaisissa poismennyttä muistetaan ja kiitetään yhdessä. Samalla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja käsitellään surua yhdessä. Hautajaiset taitekohtana suruprosessissa Oman toiminnan kautta voi muuttaa minäkeskeistä, nuoruutta ihannoivaa kulttuuria. Kuolleita läheisiä voi muistella ja siten tuoda kuolemaa lähemmäksi nykyelämää. ”Kuolemaan liittyviä ajatuksia ei kannata työntää syrjään, etteivät ne pysy suurena tuntemattomana. Kuolemaa voi miettiä pitkin elämän matkaa, ennen kuin totaalisen luopumisen hetki koittaa.” Joissakin kulttuureissa vainaja haudataan jopa kolmen päivän sisällä ja omaisten muut menot väistyvät. Meillä puolestaan on tapana etsiä kaikille sopiva siunauspäivä. Lisäksi esimerkiksi muslimihautajaisissa mukana on suuri saattajajoukko. Hintikka toteaa, että hautajaiset jäävät usein alisteisiksi muille elämän kiireille. ”Jälkeenjääneiden tulisi priorisoida ja kunnioittaa vainajaa järjestämällä hautajaiset mahdollisimman pian. Se on tärkeä taitekohta suruprosessissa, kun läheiset saattavat yhteisesti vainajan viimeiselle matkalle.” ● Piispa Kaisamari Hintikan mielestä omaishoitajan ei pidä koteloida tunteitaan, koska ne voivat muuttua silloin katkeruudeksi. KIRKON VIESTINTÄ KUVA: LISSU KIVINIEMI 19 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
hyvä kuolema Raskaassa tilanteessa vaikeat termit ja latautuneet sanat pelottavat ja huolestuttavat. Käsitteiden ytimessä on kuitenkin parhaimmillaan sama asia: ihmisen kaunis ja arvokas saattaminen sekä mahdollisimman hyvä elämä loppuun asti. Palliatiivinen hoito Palliatiivinen hoito alkaa, kun parantavaa hoitoa ei enää ole mahdollista antaa tai se ei ole potilaan edun mukaista. Sen tavoitteena on oireiden lievittäminen ja elämänlaadun parantaminen, ei sairauden parantaminen. Palliatiiviseen hoitoon kuuluu esimerkiksi kivunhoito, hengenahdistuksen hallinta sekä psyykkinen ja sosiaalinen tuki. Palliatiivinen hoito ei tarkoita välitöntä kuoleman läheisyyttä, vaan potilaan ja hänen läheistensä tukemista sairauden loppuvaiheessa. Palliatiivinen hoito voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Saattohoito Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Se käynnistyy silloin, kun kuolema arvioidaan olevan lähellä, yleensä viikkojen tai korkeintaan muutamien kuukausien päässä. Saattohoidossa keskitytään erityisen tiiviisti oireiden hallintaan, rauhan ja turvallisuuden luomiseen sekä läheisten tukemiseen. Hoito voi tapahtua kotona, sairaalassa, hoivakodissa tai saattohoitokodissa. Lähtökohtana on kuolevan henkilön ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. DNR-päätös DNR tulee englannin sanoista Do Not Resuscitate – älä elvytä. DNR-päätös tarkoittaa, että potilasta Teksti Terhi Hyvärinen Palliatiivinen hoito, DNR ja saattohoito – mitä eroa niillä on? Kun vakava sairaus iskee kohdalle ja elämän loppuvaihe lähestyy, sairaanhoitajat ja lääkärit alkavat puhua palliatiivisesta hoidosta, DNR-päätöksestä ja saattohoidosta. ei elvytetä sydämen tai hengityksen pysähdyksen sattuessa. Lääkäri tekee päätöksen lääketieteellisin perustein, kun elvytys ei enää hyödyttäisi potilasta tai se päinvastoin aiheuttaisi kohtuutonta kärsimystä. DNR-päätöksestä pitää keskustella potilaan itsensä tai hänen omaisensa kanssa. Elvytyskielto herättää usein huolta DNR-päätös ei tarkoita hoidon lopettamista, vaikka moni niin harhautuu ajattelemaan. Kuulostaahan ”älä elvytä” kovin dramaattiselta ja lopulliselta. On hyvin ymmärrettävää, että läheisille pienikin mahdollisuus pelastumisesta on tärkeää ja lääkärin DNR-päätös tuntuu silloin vievän viimeisen toivon kipinän. DNR-päätös koskee vain yhtä asiaa eli sydämenpysähdyksen yhteydessä tehtävää elvytystä. Kaikki muu hoito, kuten kivunlievitys, lääkitys, hengityksen tukeminen, ravitsemus ja henkinen tuki, jatkuu entiseen tapaan. Keskustelun tärkeys Joskus omaisesta voi tuntua, että kaikki voitava läheisen hyväksi on tehty vasta silloin, kun kuolevaa elvytetään vielä viime hetkillä. Kuitenkin vakavasti sairaan potilaan kohdalla elvytys on usein tehotonta ja voi johtaa vaikeisiin vammoihin ja kärsimykseen. Silloin kuolema ilman rajua puhallus-painallus-elvytystä on parempi vaihtoehto. Kun näin lopullisista asioista on kyse, on äärimmäisen tärkeää, että läheiset saavat hoidon kaikissa vaiheissa keskustella rauhassa hoitohenkilökunnan kanssa. Kysyä ja tulla kuulluksi. ● 20 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI
hyvä kuolema Elämän loppuvaiheeseen varautuminen helpottaa sekä omaishoitajan että läheisen arkea. Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan siihen, että luotettu läheinen voi hoitaa taloudellisia ja muita asioita valtuuttajan puolesta, jos hän itse ei niitä enää pysty hoitamaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta Digi- ja väestötietoviraston vahvistuksella, kun henkilöllä on lääkärintodistus siitä, että hän ei kykene enää huolehtimaan asioistaan terveydentilansa vuoksi. Hoitotahto Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa siltä varalta, että hän ei enää itse kykene päätöksentekoon esimerkiksi sairauden tai onnettomuudessa vammautumisen vuoksi. Tahdonilmaisut koskevat usein elämän loppuvaiheen hoitopäätöksiä, kuten hoidon jatkamista tai hoidon lopettamista. Hoitotahdon voi antaa säilytettäväksi lähiomaisilleen, mutta suositeltavinta on tallentaa Ennakointi ja varautuminen helpottavat elämää Edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja hoivatahto antavat mahdollisuuden ilmaista omat toiveet ja turvata päätöksenteko silloinkin, kun voimat tai kyky siihen heikkenevät. Saattajana-opas “Saattajana – ennakoiva saattohoito-opas omaishoitajan tueksi” on ladattavissa maksutta Omaishoitajaliiton sivuilta. Opas auttaa ennakoimaan saattohoitoa ja selviytymään siitä kotona. (Hänninen J, Hänninen P, Stryman T. 2021) Kun läheinen kuolee -opas neuvoo, mistä saada tukea suruun ja auttaa omaisia hautajaisten, perunkirjoituksen ja muiden kuolemaan liittyvien asioiden hoitamisessa: suomi.fi se OmaKantaan, jossa se on käytettävissä kaikkialla terveydenhuollossa: omakanta.fi Malleja hoitotahtoon muun muassa: muistiliitto.fi tai terveyskirjasto.fi Hoivatahto Hoivatahto täydentää hoitotahtoa. Siinä keskitytään arkeen ja elämänlaatuun. Hoivatahto on asiakirja, jossa ihminen ilmaisee toiveensa ja periaatteensa omasta hoidosta ja hoivastaan siltä varalta, että ei itse pysty niitä myöhemmin kertomaan. Kuolinpesien paperisota loppuu Vuodesta 2027 alkaen kuolinpesien asiointi sujuu digitaalisesti. Sukuselvityksiä ei enää tarvita, sillä ne korvataan kuolinpesän osakasrekisterillä. Tavoitteena on keventää omaisten asiointitaakkaa. Rekisteriin kootaan automaattisesti tiedot kuolinpesän osakkaista, mikä korvaa nykyisen tavan tilata sukuselvityksiä useista eri rekistereistä. LISSU KIVINIEMI 21 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025
hyvä kuolema 22 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI MEILLÄ ON MELKO YHTENEVÄINEN käsitys hyvästä kuolemasta. Jokainen toivoo, että läheisen lähtö tapahtuisi mahdollisimman kauniisti ja kivuttomasti. Omaishoitaja joutuu usein miettimään näitä asioita tavallista enemmän hoitaessaan – usein vuosiakin –vakavasti sairasta tai vammaista läheistä. Kuolema on mysteeri eikä sitä voi hallita, mutta juuri siksi on ensiarvoisen tärkeää, että voi luottaa viimeisten päivien hoitopäätöksissä ammattilaisiin. Liian moni ikääntynyt kuolee ilman asianmukaista saattohoitoa tai kivunlievitystä, eikä kysymys ole aina rahasta, vaan toimintatavoista, Teksti Kristiina Hanhirova Huono kuolema – ikääntyneiden saattohoito ei ole itsestäänselvyys sairaalahierarkiasta ja kommunikaation puutteesta. Katsotaan päivä kerrallaan ja “kuntoutetaan”, eivätkä omaiset aina edes ymmärrä läheisensä tekevän kuolemaa. Kirjoitan paitsi toimittajana, myös omasta kokemuksestani. Olen kolumnissani kertonut muistisairaan äitini kuolemasta (Lähellä 3/2024). Huonokuntoinen äiti oli taas kerran siirretty kuntoutumaan. Vielä edellisenä päivänä meille selitettiin, että tavoitteena on kotiuttaminen, vaikka jokainen näki, että hän oli lopussa. Aamuyöllä sitten istuimme sisarusteni kanssa kylmenevän äitimme luona ja yritimme jättää LISSU KIVINIEMI
puheenvuoro Kristiina Hanhirova 23 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025 kauniita hyvästejä, mutta hoitaja halusi välttämättä laittaa happiviikset aina uudelleen. Ilmeisesti siksi, että paikalla ei ollut lääkäriä, joka olisi voinut todeta kuoleman. Piti odottaa aamuun. Mieheni sairasti lähes kaksi vuosikymmentä. Kun hän tapaturman seurauksena kaatui, loukkaantui pahasti ja sai vakavan aivovamman, en saanut suoria vastauksia kyselyistäni huolimatta. Parin päivän kuluttua hänet siirrettiin yliopistosairaalasta toisen sairaalan kuntoutusosastolle. Tajunnantaso heitteli eikä hän pystynyt nielemään. Kuntoutusosastolla nesteytys oli lopetettu. Osaston lääkäri kertoi, että he eivät pysty tekemään enempää ja sisäisiä verenvuotoja on tullut lisää. Kysyin, tarkoittaako tämä nyt saattohoitoa. Hämmentyneenä lääkäri kiersi asian ja totesi, että tämä ei ole sellainen osasto. Eikä totisesti ollut. Seurasi tuskaisia päiviä ja öitä puutteellisen kipulääkityksen vuoksi. Ei otettu huomioon sairaushistoriaa esimerkiksi kipu- klinikan potilaana. Piti aina erikseen taivutella hoitajia soittamaan päivystävälle lääkärille. Kaksi viikkoa tapaturman jälkeen mieheni sai rauhan. Omaiset eivät. En syytä osaston lääkäreitä tai hoitajia. Heillä ei ollut resursseja eikä osaamista tällaiseen. Heidän työnsä on saada mummot jalkeille. Tilanne oli kaikille ikävä. Syytän käytäntöä. Oli väärin siirtää kuoleva potilas ihan väärään paikkaan. Suurin virhe tapahtui siinä, että ei osattu tai uskallettu puhua kuolemasta, vaikka toivoa ei ollut. Yksittäisten hoitajien kanssa se onnistui pitkinä öinä, mutta ei juurikaan vaikuttanut hoitoprotokollaan. Sen sijaan, että meitä olisi valmisteltu ja tuettu raastavassa tilanteessa, toimittiin ikään kuin eri todellisuudessa. Jos on työikäinen parantumattomasti sairas, saattohoito järjestetään useimmiten ihan mallikkaasti. Tai jos pitkän sairastamisen jälkeen elämä hiipuu ennusteiden mukaisesti. Mutta kun vanha monisairas ihminen esimerkiksi kaatuu pahasti tai heikentyy infektion vuoksi, ei hänelle tai omaisille välttämättä kerrota, että tämä on nyt menoa, vaan jatketaan “kuntoutusta” kuolemaan asti. Katsaus aiheesta tehtyyn kansainväliseen tutkimusmateriaaliin osoittaa, että kipu ja palliatiivinen tarve iäkkäillä potilailla tunnistetaan usein huonosti ja riippuu paikasta. Suomessa meillä on palvelujärjestelmässä rakenteet saattohoitoon, mutta käytännössä toteutus vaihtelee. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että usein palliatiivinen tarve tulee esiin vasta hyvin lähellä kuolemaa, jolloin pitäisi pystyä tekemään joustavasti hoitopäätöksiä. Suomen ehkä tunnetuin saattohoidon asiantuntija, Terhokodin entinen johtaja Juha Hänninen on puhunut aiheesta eläkkeelle jäämisensä jälkeen. Apu-lehden haastattelussa (26.2.2018) hän piti kroonisesti sairaiden siirtämistä kuntoutusosastoille terveydenhoidon huijauksena. “Ne ovat osastoja, joissa ei ole aikomustakaan tehdä kuntoutusta. On kuitenkin kivempi sanoa niin, kuin että potilaat siirretään odottamaan kuolemaa.” Hännisen mukaan kysymys on lääkäreiden osaamisesta, asenteista ja kulttuuristamme. Toisessa haastattelussa (Seura 8.11.2020) hän näkee saattohoidon ennen kaikkea vanhustenhuollon ongelmana, koska saattohoito ei Suomessa tavoita kuin osan kuolevista. Asioiden muuttaminen ei voi olla rahasta kiinni. Päinvastoin, kun ei tarvitsisi tehdä turhia toimenpiteitä tai lääkitä turhaan, säästyisi työtä ja rahaa. Yleinen vastaus hoitohenkilökunnalta on, että omaiset vaativat hoitoa eivätkä ymmärrä tosiasioita. Entä jos käytettäisiin vähän aikaa asian selittämiseen ja kerrottaisiin, miten prosessi menee? Eli miksi ei pidä enää syöttää tai nesteyttää, antaa antibiootteja, elvyttää tai siirtyä tehohoitoon. Omaishoitajat ovat tavallista enemmän perillä asioista ja osaavat myös kyseenalaistaa hoitoa, mutta on kohtuutonta jättää vastuu saattohoidon järjestämisestä omaisille. On voitava luottaa järjestelmään ja siihen, että asiat menevät oikein. Loppupeleissä tarvitaan vain asianmukainen ympäristö ja rauha keskittyä yhteen elämän tärkeimpään tapahtumaan. ● Kirjoittaja on journalisti, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja entinen omaishoitaja.
24 LÄHELLÄ 4/2025 OMAISHOITAJAT.FI yhdessä enemmän Teksti Meeri Virtamo Kuvat Liis Tamra Yhdessä arjessa – läheiset omaishoidon tukena “Kannustan äitiä, sparraan isää osallistumaan päivätoimintaan, kuuntelen molempia.” Lähipiiri voi olla monin tavoin puolisoomaishoitajan apuna ja tukena.
yhdessä enemmän 25 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2025 Puolison tarvitsema hoito ja hoiva voi joskus kasaantua liiaksi vain omaishoitajan harteille. Usein pariskunnan elämässä on myös muita tärkeitä ihmisiä, kuten heidän lapsiaan, sukulaisia, ystäviä, naapureita ja joskus vapaaehtoisia. Heidän tukensa voi olla ratkaisevaa, jotta arki sujuu ja omaishoitaja voi hyvin. Sairastuminen ja omaishoito heijastuvat ihmissuhteisiin Omaishoito haastaa ihmissuhteita. Elämä keskittyy helposti hoidon ympärille ja sairaus voi muuttaa vuorovaikutusta läheisten kanssa. Omaishoitopariskunnan läheisiä voi mietityttää, miten kohdata sairastunut tai kuinka tukea omaishoitajaa. ”Vakavasti vammautuneen vanhemman kanssa on tuntunut vaikealta löytää uusi tapa olla, hoitaminen on vastuullista ja jopa pelottavaa.” ”On löydettävä uusia keinoja olla yhteydessä, esim. mennä kylään omien tarjottavien kanssa ja leikata samalla ruohot yms. pientä auttamista.” Monelle pienimuotoinen auttaminen ja tukena oleminen on luonteva osa elämää ja ihmissuhdetta silloin, kun läheinen sairastaa. Auttaminen tuo merkitystä myös auttajalle, ja voi syventää ihmissuhdetta. ”Huolista puhutaan avoimemmin, joskus myös kuolemasta, omaishoitajan (äitini) kanssa. Myös läheisyyttä on enemmän molempien kanssa silloin kun nähdään, halauksia ja kädestä kiinni pitämistä.” Arjen apua ja läsnäoloa Läheisten apu ei aina tarkoita hoitotyötä, vaan apua esimerkiksi viranomais- ja digiasioissa tai kotitöissä. Läheiset voivat tukea lakisääteisten vapaiden pitämisessä ja tarjota hengähdystaukoja omaishoidon arjesta. ”Välillä päästän isoäidin nukkumaan ja olen isoisän seurana. Soitellaan päivittäin, onko kaikki hyvin.” “Kotityöt nostaa nyt suurimmaksi osaksi päätään: omakotitalon huolto, nurmen leikkaus, lumen luonti, tuki ja apu hoitajalle.” Omaishoitajaliitto kartoitti elokuussa 2025 nettikyselyllä omaishoitajien lähipiirin kokemuksia siitä, kuinka omaishoito on vaikuttanut ihmissuhteeseen. Kyselyyn vastasivat omaishoitajien ja hoidettavien lapset, lapsenlapset ja sisarukset. Tässä artikkelissa on mukana otteita vastauksista. ”Autan tekniikan (tietokone, puhelin ym.) kanssa, käytän digitaalisia palveluita suomi.fi valtuutuksella, varmistan, että saavat heille kuuluvat tuet ja avun.” Jo kokemus siitä, että tarvittaessa on mahdollista saada apua, voi joskus riittää. Olennaista on, ettei omaishoitaja jää vaikeassa tilanteessa yksin. Läheiset voivat kuunnella ja kannustaa, osoittaa arvostusta ja ymmärrystä. ”Keksin aktiviteetteja ja yritän kannustaa käymään ulkona syömässä. Näemme joka viikko, ja se tuntuu enemmän olevan hetki, jolloin omaishoitaja pääsee jakamaan tuntemuksiaan.” On tavallista, että esimerkiksi aikuistuneet lapset asuvat kaukana omista vanhemmistaan. Etäältäkin voi kuitenkin osallistua. ”Pääsen vain lomilla käymään, tuolloin auttelen monissa kodin ja mökin ylläpitoasioissa sekä omaishoidettavan ostosasioissa. Muulloin puhelimen päässä sekä omaishoidettavan laskujen maksajana.” Avoimuus auttaa puolin ja toisin Joskus voi tuntua, että läheiset auttavat ihan ”luonnostaan”, pyytämättä ja itsestään selvästi. Usein lähipiirin osallistuminen kuitenkin vaatii niin omaishoitajalta kuin läheisiltäkin puheeksi ottamista ja avointa keskustelua toiveista ja tarpeista. Läheiset yleensä haluavat auttaa, vaikka hyvin tiivis auttaminen voikin olla välillä raskasta. ”Se on rikkaus olla vanhempien kanssa ja auttaa vastavuoroisesti, mutta on päiviä, jolloin taakka tuntuu lähes mahdottomalta kantaa.” “Yleensä ihan mukavaa. Välillä väsyttää. Sitoo minuakin.”
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==