”Minua harmittaa se, miten hitaasti asiat ovat edenneet sekä valtionhallinnossa että hyvinvointialueilla. Meillä on paljon terveydenhuoltoon liittyviä normeja, mutta niiltä osin, joissa tarkkaa sääntelyä ei ole, hyvinvointialueet ovat kyllä keksineet eri säästökohteita myös omaishoitajien toimintaan tai tukipalveluihin.” Omaishoito tuo säästöä hyvinvointialueelle Raassina toivoo, että omaishoitajuus otettaisiin aidosti osaksi hyvinvointialueiden talouden budjetointia. ”Eli nähtäisiin, kuinka paljon omaishoito loppupeleissä vähentää kuluja, joita hyvinvointialueella muuten syntyisi. Väitän, että jos kaikki se työ, jota läheis- ja omaishoitajat tekevät vaikkapa ikääntyvien tai mielenterveyskuntoutujien hyväksi, olisi yhtäkkiä yhteiskunnan vastuulla, niin resurssit loppuisivat aika nopeasti. Toivoisin, että tämä tiedostettaisiin hyvinvointialueilla.” Raassinan mielestä omaishoitajia tukevista palveluista ei kannata niistää, koska omaishoitajien tukeminen päinvastoin säästää hyvinvointialueen kustannuksia. ”Kyse on ihan puhtaasti myös raOmaishoitajaliiton väistyvä puheenjohtaja Sari Raassina: ”Minuun jää valtava lämpö omaishoitajia kohtaan” Teksti ja kuva Terhi Hyvärinen Sari Raassina sanoo olevansa vähän kiukkuinen. Kaikesta kuuden vuoden aikana tehdystä työstä huolimatta moni asia yhteiskunnassa tuntuu edelleen ohittavan omaishoidon tärkeydessä. Raassinan tehtävä Omaishoitajaliiton hallituksen puheenjohtajana päättyy vuoden lopussa, koska kaudet tulevat täyteen. hasta. Vaikka omaishoitoon annettaisiin maksimaalinen tuki, niin puhutaan aina dramaattisesti halvemmasta ratkaisusta kuin omaishoidettavan sijoittamisesta 24/7-laitospalveluun.” Omaishoito ei koske vain ikäihmisiä Kun Sari Raassina, koulutukseltaan syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, valittiin vuonna 2018 Omaishoitajaliiton hallituksen puheenjohtajaksi, hän oli kuopiolainen kokoomuksen kansanedustaja. Nyt Raassina työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä korkean tason asiantuntijana, lääkintöneuvoksena. ”Tämä on ollut valtavan hieno matka omaishoidon moninaiseen maailmaan. Jälki, joka minuun jää, on iso lämpö ja empatia omaishoitajia kohtaan. Työni omaishoidon eteen ei tule koskaan loppumaan, niin kauan kuin minussa vähänkin henki pihisee, vaikka en sitten enää liiton luottamustehtävässä toimikaan.” Omaishoidon kirjavuus tunnistetaan Raassina muistelee, että hänen aloittaessaan puheenjohtajana, omaishoito miellettiin vain ikäihmisten toisilleen antamaksi hoivaksi. Nyt nähdään jo omaishoidon moninaisuus. Oma ajankohtainen kokonaisuutensa on se, voivatko työssäkäyvät saada ikääntyviä vanhempiaan hoitaessaan vastaavia vapaita kuin sairaasta lapsesta huolehtiessaan. ”Meillä on tällä hetkellä aitoja hankkeita sovittaa yhteen työelämää ja omaishoitoa. Pirstaleisessa sosiaaliturvajärjestelmässämme on vaikea löytää hokkuspokkustemppua, jolla hyvin eri elämänvaiheissa olevien ihmisten sosiaaliturvaa voitaisiin edistää. Tahtotilaa kuitenkin löytyy.” Iäkkäät omaishoitajat vaarassa Raassina haluaa nostaa esiin erityisesti hyvin iäkkäiden omaishoitajien ja heidän vähintään yhtä vanhojen hoidettaviensa surullisen tilanteen. Hän toivoo hyvinvointialueiden kehittävän tukea, jota annettaisiin molemmille. ”Iäkäs omaishoitaja on usein todella uupunut. Hän pyrkii vain jaksamaan tehtävässään, vaikka on itsekin huonossa kunnossa, ja molemmat tarvitsisivat kipeästi apua arkeensa.” Raassinan mielestä omaishoitajan ”Tämä on ollut valtavan hieno matka omaishoidon moninaiseen maailmaan." 6 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==