pääkirjoitus Ei kuuta taivaalta, mutta konkreettista apua omaishoitajalle Sari-Minna Tervonen päätoimittaja toiminnanjohtaja OMAISHOITO ON TAAS KERRAN leikkausten kohteena. Olemme liittona ottaneet kantaa, kiristäneet äänenpainoamme yhdessä omaishoitajayhdistysten kanssa ja lähestyneet aluepäättäjiä hyvinvointialueilla myös tänä vuonna. Onneksemme myös media on kertonut kylmää kyytiä tarkoittavista taloussuunnitelmista ja perännyt vaikutusarviointeja. Entisestään tiukkojen kriteerien leikkaaminen ja valmiiksi niukoista omaishoitajille suunnatuista palveluista nipistäminen lisäävät tarvetta raskaampaan hoitoon. Mitä ja kuka siis maksaa silloin, kun omaishoitaja ei jaksakaan? Suurin osa läheistään hoitavista on ilman omaishoidon tukea ja saa niukasti palveluita jatkossakin. Ylipäätään palveluita saavat vain todella kuormittavissa ja sitovissa hoivavastuissa olevat erityislasten vanhemmat tai työikäisten ja ikääntyneiden läheistensä hoitoon ryhtyneet tai joutuneet. Omaishoitajat eivät vaadi kuuta taivaalta. He tarvitsevat konkreettista apua hankaliin ja vaativiin hoitotilanteisiin sekä vapaata ja hengähdystaukoja edes lain minimin verran toisinaan lähes ympärivuorokautisiin hoiva- ja hoitotehtäviinsä. Nyt monet hoitavat läheistään oman terveytensä kustannuksella. Omaishoidon toteuttamiseen tarvitaan rahaa ja ammattilaisia, mutta se on hyvinvointialueille erittäin kannattava investointi. Kun omaishoitaja jatkaa vuoden – kaksi kauemmin, on säästyvä summa mittava, ja toiset hoitavat jopa vuosikymmeniä. Omaishoito on tutkimusten mukaan vähintään kolme kertaa halvempi hoidon muoto kuin ammattilaisen tuottama, useamman kerran päivässä kotiin annettu kotihoito. Ympärivuorokautisessa hoidossa säästö on ainakin viisinkertainen. Miljardeista tässä puhutaan! Jätän avaamatta inhimillisyyden – sen kaikkein tärkeimmän. Monet teistä ymmärtävät sen muutenkin, omasta kokemuksesta. Kun hyvinvointialue tunnustaa ja tunnistaa läheis- ja omaishoidon strategisen merkityksen, se antaa toivoa huomiseen, nykyisille ja tuleville omaishoitajille eli melkein kaikille meille. Tunnustaminen ja tunnistaminen edellyttävät riittävää budjetointia omaishoidon tukeen ja palveluihin sekä ammattilaisten osoittamista omaishoidon ohjaus- ja tukityöhön, mutta myös kotihoitoon ja vapaan aikaisen hoidon järjestämiseen. *** JÄRJESTÖT OVAT RAKENTANEET suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa jo ennen kuin itsenäinen valtiomme oli olemassa. Haastavina aikoina, kuten toisen maailmansodan jälkeen tai 1990-luvun lamassa, järjestöt auttoivat vähäosaisia, kunnioittivat kaikkien kansalaisten ihmisarvoa. Ennen muuta järjestöt ovat varmistaneet eri kansanosien ja -ryhmien osallisuutta sekä tarpeiden kuulemista ja niihin vastaamista. Omaishoitajaliitto on tehnyt työtään omaishoitajayhdistysten kanssa yli 30 vuotta. Vaikka Orpon hallituksen valtionavustusleikkaukset pienentävät liiton yleisavustusta yli 127 000 euroa vuonna 2025, emme omaishoitoyhteisönä anna periksi. Vaikutamme entistä sinnikkäämmin omaishoitajien asemaan, jotta yksikään omaishoitaja ei jäisi kohtuuttoman taakan alle. Olennaisessa roolissa on myös omaishoitajayhdistystemme vertaistoiminta. 5 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==