”Jos toiveikkuus pikkuhiljaa katoaa, niin voi tulla muita tunteita kuten syyllisyyttä ja joskus vihaankin. Se vain pahentaa tilannetta.” ”Eivät ammattilaisetkaan välttämättä ota huomioon omaishoitajan tunnekokemuksia. He eivät ehkä ota niitä edes puheeksi. On helpompi kysellä, miten teillä arkiset asiat sujuvat, kuin kysellä tunteista.” Psykologian tohtori pitääkin vertaistukea aivan ylivertaisena. ”Minusta mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi on tosi tärkeätä. Vaikka asiat ei juurikaan edes muuttuisi, niin sekin jo helpottaa, että saa puhua. Se luo toiveikkuutta ja luottamusta, että kyllä tässä pärjätään.” Jokaisella tulee raja vastaan jossain Nordling arvelee, että kynnys hakea ammattilaisapua voi olla edelleen aika kova, ainakin ikääntyneillä. ”Ajatellaan, että en minä minnekään mene. Kyllä tässä muuten pitää pärjätä.” ”Jokaisella on kuitenkin oma murtumispisteensä. Jokainen meistä saa psyykkisiä oireita, kun stressikertymä ylittää oman haavoittuvuusrajan. Ei ole ihmistä, joka kestäisi loputtomiin.” ”Haavoittuvuusrajaan vaikuttaa perimämme, lapsuudenkokemukset, elämänkokemukset ja tämän tyyppiset jutut.” ”Mutta murtumispisteeseen ei ajauduta ykskaks. Tyypillisesti ihmiset saavat ennakko-oireita. Psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. Tulee unettomuutta ja ahdistusta. Ei voi keskittyä oikein mihinkään tai tulee mielialan laskua, joka kestää viikkoja.” ”On helppo sanoa, että saat voimavaroja luonnossa liikkumisesta, mutta jos ei ole siihen mahdollisuutta, niin se ei paljon lohduta.” ”Kun meille tulee tämän tyyppisiä oireita, jotka eivät ole itselle tyypillisiä, niin tietysti hälytyskellojen pitäisi soida. Silloin täytyisi yrittää muuttaa niitä oloja sellaisiksi, että stressinhallinta paranee tai voimavarat lisääntyvät, kaikista elämää rajoittavista tekijöistä huolimatta.” Nordling haluaa antaa omaishoitajille vielä yhden vinkin. Sen merkityksen hän ymmärsi katsellessaan omaa äitiään isän omaishoitajana. ”Yksi tärkeä asia oman jaksamisen kannalta on se, että on armollinen itselleen. Ei pidä pyrkiä täydellisyyteen. Voi vähän laistaa semmoisista asioista, jotka aikaisemmin ovat olleet hyvin tärkeitä.” ”Esimerkiksi huushollin ei tarvitse olla tiptop-kunnossa. Minusta on tärkeätä, että antaa pikkaisen periksi ja toteaa, että minä teen nyt tätä omaishoitajan hommaa. Se on nyt pääasia, eikä se, onko minulla imuri keskellä lattiaa joka päivä.” ● Matalan kynnyksen keskusteluapua MIELI Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa maksuttomaan palveluun nimettömästi ja luottamuksellisesti. Voit myös varata keskusteluajan kriisityöntekijälle oman alueesi kriisikeskukseen tai etävastaanotolle. Jos koet kirjoittamisen sinulle luontevaksi tavaksi käsitellä vaikeaa elämäntilannettasi, voit kirjoittaa MIELI Kriisichatiin. Mikä auttaa vaikeuksien yli? • puhuminen ja kuulluksi tuleminen • hetken irtiotto • huumorilla suhtautuminen • lepohetkien hyödyntäminen • hankalien tilanteiden ennakointi ja reaktion miettiminen ennakkoon • päiväkirjan pitäminen • mielimusiikin kuuntelu • lastenlapset • omat tutut selviytymiskeinot Lähde: Esa Nordling 28 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==