Yhdistysten avulla omaishoitajat pystyvät pitämään parempaa huolta omasta hyvinvoinnistaan ja selviytymään arjen tuomista haasteista. Toiminta koetaan tarpeellisena ja hyödyllisenä. Omaishoitajat kuvaavat vertaistuen hyötyjä muun muassa seuraavasti: “Vertaisille on helppo puhua vaikeistakin asioista, tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Vertaisyhteisössä voi tutustua uusiin ihmisiin ja luoda parhaimmillaan elinikäisiä ystävyyssuhteita. Vertaisilta saa käytännönläheistä tietoa asioista. Kokemustieto auttaa arjessa pärjäämisessä.” “Vertaistuki ja vertaisyhteisön toimintaan osallistuminen lisäävät merkityksellisyyttä vaikuttava omaishoitoyhteisö Omaishoitajien henkireikänä arjessa Teksti Juha Timoskainen ja Sari Tervonen Vuosittain useita kymmeniä tuhansia omaishoitajia osallistuu omaishoitajayhdistysten tukitoimintoihin. Yhdistykset jakavat tietoa omaishoidosta ja järjestävät monenlaista toimintaa sekä vertaistukea. elämään. Toimintaan osallistuminen on monille tärkeä henkireikä. Vertaisilta saa paljon, ja omalla kokemuksellaan voi auttaa muita.” Vaiheikas matka omaishoitajien tukena Omaishoitajayhdistyksiä perustettiin eri puolille maata jo 1990-luvulla. Yhdistyksiä syntyi edelleen 2000-luvun alkupuolella, kun Raha-automaattiyhdistys jakoi niille projektiavustuksia lisääntyvässä määrin myös omaishoidon tukitoimintaan. Enimmillään omaishoitajayhdistyksiä oli 70, mutta monet täysin vapaaehtoispohjaiset, pienemmät paikalliset yhdistykset ovat purkautuneet. Vuonna 1991 perustettuun Omaishoitajaliittoon kuuluu nykyisin 60 jäsenyhdistystä ja 1990-luku Toiminnan muotoutuminen Liiton hankkeet, joiden myötä perustoimintojen muodostuminen (omaishoitajien tukitoiminnot: vertaistuki, neuvonta ja ohjaus, lomitustoiminta). Jäsenyhdistyksiä aletaan perustaa. 2000-luku Toiminnan kehittyminen Projektien kulta-aikaa (esim. vuonna 2007 63 hanketta). Vuonna 2007 päättyville hankkeille ja projekteille ei saatu jatkorahoitusta. Hankkeiden määrän laskun syinä esim. lomitushankkeiden loppuminen (kunnan järjestämisvastuu) ja rahoittajan toimintalinjausten muutokset. Jäsenyhdistyksien määrä lisääntyy vauhdilla. 2010-luku Toiminnan vakiintuminen OmaisOiva-toiminnan käynnistyminen 2014. Rahoitusta eri kohderyhmiin keskittyville hankkeille esim. työssäkäyvät omaishoitajat, erityislasten vanhemmat ja nuoret hoivaajat. Jäsenyhdistyksiä n. 70. 2020-luku Miten jatkossa? Kehittämisprojekteja vähän. Tuloksellisuuden osoittaminen entistä tärkeämpää. Vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä aikaisempaa vähemmän. Jäsenyhdistyksiä n. 60. Omaishoitajaliiton ja paikallisyhdistysten kehitysvaiheita 24 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==