nalliseen lehteen”, Tukkikoski kertoo. ”Media on ollut Satakunnassa erittäin kiinnostunut omaishoidosta. Lehtien lisäksi Yleisradio ja paikallisradiot ovat olleet meihin yhteydessä.” Satakunnassa on toiminut omaishoidon verkosto yli kymmenen vuotta. Omaishoitajayhdistysten lisäksi siihen kuuluu Satakunnan hyvinvointialueen edustajia eri puolilta maakuntaa, seurakuntia sekä järjestöjä, jotka tekevät työtä omaishoitoperheiden parissa. Vaalien alla verkosto on muun muassa järjestänyt paneelikeskusteluja ehdokkaille. ”Me Satakunnan Omaishoitajat ry:ssä olemme puolestamme kutsuneet ehdokkaita yhdistyksen toimistolle kuulemaan omaishoitajille tärkeistä asioista”, Tukkikoski kertoo. ”Olemme keskustelleet tulevista alue- ja kuntavaaleista ja millä kokoonpanolla vaalivaikuttamista tehtäisiin. Osallistuuko verkosto siihen, vai osallistutaanko koko järjestökentän voimin? Tällä hetkellähän on iso huoli järjestöjen selviytymisestä ja siitä, miten hyvinvointialue tukee niitä.” Suoraa vaikuttamista Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimivalla Kauhajoenseudun omaishoitajat ry:llä on 87 jäsentä. Yhdistys toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Hallituksen puheenjohtaja Tarja Tapanainen kertoo, että yhdistyksen hallituksen jäsenet tuntevat lähes kaikki alueen päättäjät. ”Voimme vaikka soittaa ja kertoa, mitä haluamme päättäjille tiedoksi ennen päätöksentekoa”, Tapanainen sanoo. ”Meillä on suora yhteys hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaan. Oman alueen kansanedustajat ovat tuttuja vuosien varrelta, ja voimme myös tarvittaessa ottaa yhteyden oman kaupunginvaltuustomme puheenjohtajistoon, kaupunginjohtajaan ja Ikäluotsin omaishoidosta vastaaviin.” Tapanainen toivoisi kuitenkin, että omaishoitajien kokemustietoa käytettäisiin enemmän päätöksenteossa. ”Muutosvastarintaa voi esiintyä, mutta muutoksetkin voisivat sujua helpommin, jos omaishoitajat saisivat alusta lähtien kuulla uusista suunnitelmista ja kertoa omat mielipiteensä. Omaishoitajien tietomäärä ja kokemusasiantuntemus on valtava”, Tapanainen sanoo. ”On kuitenkin surullista, että vain ne, jotka jaksavat puhua ja tiedottaa omista asioistaan, voivat saada asiansa kuuluville. Hiljaisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisemmät. Me yhdistyksen hallituksen jäseninä toimimme yhteyshenkilöinä viemässä omaishoitajien viestiä eteenpäin.” Kauhajoenseudun omaishoitajat ry:llä ei ole edustajaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimielimissä, mutta he vaikuttavat yhdessä Etelä-Pohjanmaan alueen omaishoitajajärjestöjen vaikuttamisryhmä ÄMYRIssä. ”Olen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yksilöjaoksen varajäsen, ja pariin kokoukseenkin olen päässyt osallistumaan”, Tapanainen kertoo. ”Asiat siellä ovat kuitenkin hyvin pitkälle päätettyjä, joten niihin ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon – jos ollenkaan.” ● Syksyllä 2023 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) esitti talouden tasapainotusehdotuksessaan, että omaishoidon tukea leikattaisiin toisessa palkkioluokassa 35 prosenttia. Omaishoitajiin kohdistuvat säästöt olisivat olleet noin 1,5 miljoonaa euroa. Tehokasta vaikuttamistyötä Omaishoitajaliitto varoitti tuolloin yhdessä hyvinvointialueella toimivien jäsenyhdistystensä kanssa, että säästöt johtaisivat vain suurempiin kuluihin vaihtoehtoisten palveluiden käytön lisääntyessä. Kannanoton julkaisun jälkeen hyvinvointialue päätti perua leikkaukset. Omaishoitoyhteisö pystyy vaikuttamaan päätöksiin. "Omaishoitajien tietomäärä ja kokemusasiantuntemus on valtava" 21 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==