Omaishoitajaliitto toivoo etenkin alimpien palkkioluokkien kriteerien yhtenäistämistä, sillä näiden myöntämisperusteissa alueellinen eriarvoisuus näkyy kaikkein räikeimmin. Alimmissa palkkioluokissa on noin 70 prosenttia tuen saajista. Omaishoitaja säästää sote-kuluja Omaishoito lykkää tai korvaa raskasta hoitoa. Alimmassa hoitopalkkioluokassa hoidettava saisi tyypillisimmin kaksi käyntiä vuorokaudessa, mikäli omaishoitajaa ei olisi. Keskimmäisessä luokassa kotihoidon käyntejä olisi vähintään kolme, ja ylimmässä korvaava hoito olisi ympärivuorokautista. Jos omaishoitajaa ei ole, tai hän ei halua jatkaa, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää hoito muutoin. Raportin mukaan omaishoitoa korvaavan vaihtoehtoisen hoidon menot olisivat aikuisilla hoidettavilla 1,25 miljardia euroa vuodessa. Hyvinvointialueilla kuluu nyt aikuisten omaishoidettavien hoitoon 418 miljoonaa euroa vuodessa. Käytännöt vaihtelevat reippaasti Raportti osoittaa, että alle kolmasosalla alueista omaishoidon kriteerit ovat lähellä THL:n vuonna 2022 suosittamia kansallisia myöntämisperusteita (ns. Omakari-ehdotus). Reilu kolmasosa hyvinvointialueista poikkeaa ehdotuksesta monelta osin ja vajaa kolmasosa poikkeaa niistä paljon. Tuen myöntämiseen vaadittujen auttamiskertojen määrä vaihtelee alueittain. Samoin se, voiko tukea saada, jos tehtävänä on esimerkiksi muistisairaan vaativa valvonta. THL:n kansallisessa suositusehdotuksessa omaishoitajien palkkioille on vain kolme luokkaa, ja niiden mukaan omaishoitajan tuki luokiteltaisiin hänen antamansa hoidon määrän – ei hoidettavan tarpeiden perusteella. Noin puolet pitää vapaata Omaishoitajien vapaiden alikäyttö näyttää olevan ikuisuusongelma. Tämänkin raportin mukaan vain 55 prosenttia omaishoitajista pitää vapaansa. Suurin osa hyvinvointialueista myöntää kaikille omaishoitajille kolme vapaapäivää kuukaudessa. Osalla hyvinvointialueista vapaiden määrä vaihtelee kahdesta neljään hoitoluokan mukaan. Eniten vapaita käyttivät Etelä-Karjalan omaishoitajat, joista 90 prosenttia piti säännöllisesti vapaata. Tulosta selittää, että alueella on käytössä palveluseteli. Sillä voidaan ostaa kotiin paitsi vapaiden aikaista hoitoa, myös palveluita, kuten siivousta, joka luetaan vapaapäivän pitämiseksi. Vähiten vapaapäiviä käytettiin Lapissa, jossa niitä käytti 25 prosenttia omaishoitajista. Erikoistutkija Katja Ilmarinen sanoo THL:n jatkavan kehittämistyötä hyvinvointialueiden kanssa, jotta vapaiden järjestämisen vaihtoehdot monipuolistuvat. Omaishoitajaliiton neuvontaan tulleiden yhteydenottojen mukaan matkat hoitopaikkoihin ovat joillakin hyvinvointialueilla entistä pidemmät. Se lisää kustannuksia ja hankaluuksia sekä siten haluttomuutta pitää vapaita. Omaishoitajat eivät myöskään saa riittävästi apua ja ohjausta vapaiden käyttöön. Raportin mukaan sopimuksen tehneitä omaishoitajia on 50 500. Eniten omaishoitoa saavat iäkkäät. Omaishoitajaliitto pitää tärkeänä, että lasten omaishoidon tuen myöntämisperusteista ja erityiskysymyksistä tehdään erillinen selvitys. Omaishoitajaliitto kiittää ja kritisoi Omaishoitajaliiton mukaan raportti antaa selkeää ja ajankohtaista tietoa sopimusomaishoidon tilasta eri hyvinvointialueilla. THL:n kriteerien lähtökohtana on kuitenkin omaishoidon tuen nykyinen lainsäädäntö, jossa ei huomioida ansionmenetyksiä. Omaishoitajaliiton mielestä eläkeläisten ja työikäisten erilaiset lähtökohdat tulisi muistaa. Tarkennuksia pitäisi tehdä hallitusohjelmaan kirjatun omaishoitolain uudistuksessa puoliväliriiheen mennessä. Sitä ei kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Sanna Ahosen mukaan olla nyt tekemässä. Myös järjestöjen merkittävä rooli esimerkiksi vertaistuen tarjoamisessa jää raportissa näkymättömäksi. ● Omaishoitajaliiton kanssa omaishoitajien tukena 15 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==