”Tarvittaisiin hoivaherätys työmarkkinoilla. Asia koskettaa kaikkia ja tilannetta voitaisiin parantaa yhteistyöllä, johon kuuluu myös lainsäädännön uudistaminen”, Mäkelä sanoo. Maltilliset kustannukset Suomessa saattokotihoito kestää keskimäärin vain 12–28 päivää. Kustannukset saattohoitovapaasta näyttävät yleensäkin jäävän alhaisiksi. Esimerkiksi Norjassa ne olivat vuonna 2018 noin 30 miljoonaa Norjan kruunua eli nykyisellä kurssilla noin 2,5 miljoonaa euroa. Seminaarissa mukana olleen työministeri Arto Satosen mukaan hallitus suhtautuu myönteisesti omaisten aseman parantamiseen saattohoidossa, onhan hallitusohjelmassakin sitouduttu edistämään asiaa ja esimerkiksi tilapäisen hoivavapaan mahdollisuutta. ”Yhteiskunnan näkökulmasta varsinkin kotihoidosta tulee suoraa taloudellista säästöä. Tarvitaan kuitenkin eri malleja vapaan järjestämiseen, erityisesti suurten yritysten kannalta katsoen. On hyvä hakea vaihtoehtoja”, Satonen mainitsi. Arvokas tehtävä ”Lohdun tuominen rakkaan viimeisellä matkalla on elämän arvokkaimpia tehtäviä. Yhteiskunnan pitää taata jokaiselle siihen tosiasiallinen mahdollisuus”, tilaisuuden järjestäjiin kuulunut kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) painotti. Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen huomautti, että työssäkäyvä ei voi tällaisessa tapauksessa olla työnantajan hyvän tahdon varassa. “Työntekijällä pitää olla asianmukaisia vaihtoehtoja osallistua läheisensä saattohoitoon. Sairausloma ei ole sellainen”, Tervonen korosti. Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha toivoi, että kriteerit olisivat selkeät ja esimerkiksi korvauksen saaminen varmaa. Malleina voisivat olla esimerkiksi sairausvakuutuslakiin perustuva päiväraha tai kaikille sama kertakorvaus. Kalliomaa-Puha arvioi, että saattohoitovapaan kustannukset olisivat meillä ylipäänsä maltilliset. Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha. Järjestöjen kannanotolle kannatusta Muistiliitto, Omaishoitajaliitto, Suomen Syöpäpotilaat ja Syöpäjärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan, että korvauksellisen saattohoitovapaan valmistelu ja säätäminen tehdään jo kuluvalla hallituskaudella. ”Kustannukset saattohoitovapaan korvauksista on jaettava yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden kesken, kuten pienten lasten hoidossa on tehty”, järjestöt painottivat. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoi SuPerin kannattavan lämpimästi järjestöjen tulevaisuuteen katsovaa kannanottoa. Inberg on nähnyt käytännössä, miten merkittävä asia läsnäolo saattohoidossa on. ”Ihmiset haluavat olla saattamassa lähiomaistaan viimeiselle matkalle. Kun olin pääluottamusmiehenä, myös jäsenistöltä tuli kysymyksiä, miten lähiomaisen saattohoitoon pystyy osallistumaan tarvittavan ajan talouden kaatumatta. Saattohoitovapaata pitää uudistaa niin, että se on joustavampi aikajanaltaan ja huomioi eri tilanteet ja tarpeet”, Inberg sanoi. Lakialoitetta saattohoidettavan läheisen oikeudesta vapaaseen ja korvaukseen valmistellaan Oras Tynkkysen johdolla. Tavoitteena on yli sadan kansanedustajan allekirjoitus aloitteelle ensi kevään kuluessa. ● Tietopaketti Omaishoitajaliiton sivustolla Työntekijän saattohoitovapaa - Omaishoitajat ry ”Lohdun tuominen rakkaan viimeisellä matkalla on elämän arvokkaimpia tehtäviä. Yhteiskunnan pitää taata jokaiselle siihen tosiasiallinen mahdollisuus” 13 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==