Omaishoitajat kaipaavat enemmän vapaata Kyselyssä tuli esille, että hyvinvointialueiden kanssa sopimuksen tehneistä omaishoitajista 60 prosentilla oli pitämättä lakisääteisiä vapaita. Vapaiden käyttämistä estää se, ettei vapaiden ajaksi ole riittävästi sopivia hoitopaikkoja. Lisäksi tarvittaisiin monipuolisia vaihtoehtoja hoitoon. Toisinaan hoidettava on haluton lähtemään muiden hoidettavaksi – varsinkaan vieraaseen paikkaan. Palvelusetelin avulla vapaan järjestäminen on joustavaa, mutta sen arvo ei aina kata vapaan kustannuksia. Puolison omaishoitaja: ”Paikkakunnalla on huono saada päivähoitajaa kotiin, ja hoidettava ei halua lähteä kodista mihinkään vieraaseen paikkaan. Niinpä en ole voinut käyttää hoitovapaata ollenkaan.” Parhaimmillaan omaishoitajan vapaan järjestäminen palvelee myös hoivaa tarvitsevaa henkilöä. Omaishoitaja: ”Erinomaista tukea ja palvelua. Omaishoitajan vapailla ratkaiseva merkitys hoitajan jaksamiselle, hoidettava nauttii suuresti sijaishoidon tuomasta vaihtelusta välillä puuduttavaan arkeen.” Lapsensa omaishoitaja: ”Säännölliset vapaat hoidettavasta auttavat jaksamaan arjessa, ja omaishoidon palkkio vähentää rahallisia huolia, jolloin stressi on pienempää.” Sopimuksettomista omaishoitajista vain neljä prosenttia vastasi saaneensa sosiaalihuoltolain mukaisia vapaita. Puolet heistä ei ollut saanut mitään tietoa tästä mahdollisuudesta, vaikka monet heistä ovat sitovassa hoitovastuussa. “Eri mahdollisuuksia toteuttaa omaishoitajan lakisääteinen vapaa pitää kehittää esimerkiksi lisäämällä kotiin tuotavaa hoitoa. Tähänhän myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alueiden ohjauksessa kiinnittänyt huomiota”, sanoo Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen. Kyselyn mukaan suuri osa omaishoitajista ei tiennyt, kuka hänen läheistään hoitaisi, jos hän itse olisi estynyt esimerkiksi sairastumisensa vuoksi. Hoidettavan läheisen hoito- ja palvelusuunnitelmassa pitäisi olla kirjattuna toimet äkillisten tilanteiden varalta. Kirjaus puuttui 75 prosentilla hoidettavista. Omaishoitajien valtaosa arvioi omaishoidon heikentäneen terveyttään Puolison omaishoitaja: ”On tosi rankkaa sekä henkisesti että fyysisesti. Nukun huonosti ja koko ajan on pelko ja huoli hoidettavasta.” Omaishoidon sitovuus sekä henkinen ja fyysinen kuormittavuus heikentävät omaishoitajien vastausten mukaan heidän terveyttään. Myös mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnista vähenevät. Vastaajista valtaosa, 80 prosenttia, arvioi omaishoidon vaikuttaneen omaan terveyteensä kielteisesti. Sopimukseton omaishoitaja: ”Stressannut, ku yksin hoitanut. Muistisairaan kaa meinaa mennä välillä hermo, ku jankkaa samoja ja joka paikkaan pitää mennä yhdessä. Apuja kaipaisi vaikka puoli pvää/vko.” Hyvinvointialueiden omaishoitajia tukevia palveluita, kuten neuvontaa ja ohjausta, on liian vähän. Kolmannes vastaajista ei ollut saanut hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tai valmennusta omaishoitoon. ”Tarkastuksia pitäisi olla kattavasti. Alueilla tulee myös kehittää malli, miten toimia erityisesti silloin, kun omaishoitajan uupumus ja kuormitus antavat merkkejään”, painottaa Tervonen. Lapsiperheiden asema on vaikea Lasten omaishoitajat kokivat hoitotehtävää tukevien palveluiden toteutuneen erityisen huonosti. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että palvelut on usein suunniteltu ikäihmisten lähtökodista. Lapsensa omaishoitaja: ”Palveluohjaus on riittämätöntä. Elämä on kuormittavaa muutenkin eikä jaksa joka asiasta enää tapella ja ottaa itse selvää. Kaikki palvelut myös pitää hakea eikä niiden saaminen ole itsestään selvää.” Meeri Virtamo antaa tunnustusta vastaajille siitä, että he halusivat kertoa kyselyssä perusteellisesti kokemuksistaan. “Moni kertoi avoimestikin elämäntilanteestaan, ja osa jopa kiitti, että tällainen kysely tehdään, ja tulee kuulluksi.” Sari Tervonen sanoo, että kyselystä on paljon hyötyä jatkossa. ”Hyvinvointialueet ja THL sekä yksityiset palvelujen tuottajat keräävät tietoa palveluiden käytöstä. Niissä käyttäjien kokemukset eivät kuitenkaan nouse mielestämme riittävästi esille. Kun yhdistämme kyselymme tuloksia, akateemista tutkimustietoa ja viranomaistietoa, saamme kehittämisehdotuksistamme ja kannanotoistamme kokonaisvaltaisia ja myös vakuuttavia. Kiitos omaishoitajayhdistyksille ja ennen muuta vastaajille!” ● 10 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==