OMAISHOITAJALIITON LEHTI 4/2024 Omaishoitoyhteisö vaikuttaa Mielen moninaiset voimavarat Omaishoitajakyselyn tulokset julkaistu
Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottavat nousemista AUTTAA YLÖS Vähentää virheellistä kuormitusta ja kipuja SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ AKTIIVITUOLI auttaa ylös ja hellii kehoasi • Keventää omaishoitajan työtä • Mitoitetaan yksilöllisesti “Nerokas mekanismi, Suosittelen! Lääkäri Petri Karvonen UUSI Armi Design 3.0: Uusi lukitus, voi nousta mekanismilla tai ilman. Kallistusmekanismin avaus helposti käsinojista ! ! Tilaa, kysy lisää tai pyydä puh. 050 366 1832 armi-aktiivituoli.fi maksuton kotiesittely Design by TAPIO ANTTILA Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki HYVÄ SELÄLLE Villa Vuoranta Helsingin Vuosaaressa tarjoaa laadukasta hoivaa, turvallisuutta ja laajan valikoiman monipuolisia palveluja. Elämäniloa lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa tai yhdessä muiden kanssa. Henkilökuntamme varmistaa, että saat nauttia arjesta ja juhlasta juuri sinulle sopivalla tavalla. Tarjoamme tasokasta ympärivuorokautista hoivaa ja senioriasumista kotihoidon palveluilla. Ystäväsi ja läheisesi ovat aina tervetulleita, ja voit varata meiltä tiloja myös yksityiskäyttöön. Saunat lämpenevät ja spaosastomme palvelee asukkaitamme viikoittain. Villa Vuoranta on osa suomalaista Päiväkumpu-perheyritystä. Lue lisää asumisratkaisuistamme osoitteesta villavuoranta.fi Tässä on hyvä. Hyvän elämän tukena. www.tukena.fi Teemme todeksi unelmia hyvästä elämästä ja laadukkaista palveluista. 2 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
Vaikuttava omaishoitoyhteisö 18 Yhteistyössä on voimaa 22 Omaishoitajien tukena 24 Omaishoitajien henkireikänä arjessa Mielen voimavarat 26 Toiveikkuus voi olla suojaava puskuri 29 Surusta ja huolesta kasvuun 32 Katkeruus on kuin myrkky 5 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajan haastattelu 9 Ajankohtaista 34 Juristin silmin Omaishoitajuus on ollut Peter Kanervalle kova koulu ja samalla opettavainen matka kohti kasvua. Omaishoitajakyselyn tulokset on julkaistu. 29 9 40 35 Kolumni 36 Ristikko 37 Aivojumppaa 38 Omaishoitoyhteisö toimii 44 Jäsenyhdistykset VAKIOPALSTAT 4/2024 JULKAISIJA Omaishoitajaliitto ry Närståendevårdarnas förbund rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari-Minna Tervonen sari.tervonen@omaishoitajat.fi TOIMITUS Ismo Laukkarinen toimitussihteeri 020 7806 528 ismo.laukkarinen@omaishoitajat.fi Terhi Hyvärinen toimittaja 020 7806 533 terhi.hyvarinen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Kristiina Hellsten, puheenjohtaja, Terhi Hyvärinen, Aira Korhonen, Ismo Laukkarinen, Mailis Linnola, Minna Mäenpää, Kaisa Parviainen, Heidi Puumalainen ja Sari-Minna Tervonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu Omaishoitajaliiton jäsenyhdistysten jäsenille. Mikäli haluat paperisen lehden kotiisi, sinun tulee liittyä jäseneksi. Myös kannattajajäsenet saavat lehden. Osoitteenmuutokset jasenasiat@omaishoitajat.fi, 020 7806 500. ULKOASU PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere KANNEN KUVA Petteri Löppönen ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy 044 752 0320, 044 768 6009 ILMOITUSAINEISTOT 23.1.2025 mennessä viestinta@omaishoitajat.fi Mediakortti: omaishoitajat.fi/lahella-lehti SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 20.2.2025. Aikakausmedia ry:n jäsen, 33. vuosikerta ISSN 1235-8431 (painettu) ISSN 2242-380X (verkkojulkaisu) Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Merja Kyllönen valittiin Omaishoitajaliiton puheenjohtajaksi. 3 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
Omaishoitajalle tukea Digihappy videopuheluista Digihappy Miten omaishoitaja uskaltaa jättää hoidettavan yksin edes vähäksi aikaa? Digihappy on uusi tabletti-tai puhelinpalvelu, jolla yhteyden hoidettavaan saa aina. Videopuhelu avautuu hoidettavan laitteessa haluttaessa ilman kosketusta. Hoidettava voi soittaa painamalla läheisen kuvaa. Laitteessa on myös muuta kivaa tekemistä. Palveluun kuuluu kaikki valmiina: helppokäyttöiseksi muokattu laadukas tabletti tai puhelin, jalusta, liittymä ja jatkuva it-tuki. Digihappyn käyttö onnistuu edullisemmalla kuukausihinnalla kuin mitä moni maksaa pelkästä 5G-liittymästä. Digihappy yhdistää perheen. - Lastenlapset ja minä soitamme monta kertaa viikossa mummulle. “Mummu on aina ilahtunut videopuheluista ja hänen ei ole tarvinnut osata tehdä mitään”, sanoo tytär, joka asuu Ruotsissa. Lue lisää www.digihappy.fi “Mummu on aina ilahtunut videopuheluista ja hänen ei ole tarvinnut osata tehdä mitään.” MAINOS Digihappy_178x125mm.indd 1 23.10.2024 10.49 4 LÄHELLÄ 4/2024
pääkirjoitus Ei kuuta taivaalta, mutta konkreettista apua omaishoitajalle Sari-Minna Tervonen päätoimittaja toiminnanjohtaja OMAISHOITO ON TAAS KERRAN leikkausten kohteena. Olemme liittona ottaneet kantaa, kiristäneet äänenpainoamme yhdessä omaishoitajayhdistysten kanssa ja lähestyneet aluepäättäjiä hyvinvointialueilla myös tänä vuonna. Onneksemme myös media on kertonut kylmää kyytiä tarkoittavista taloussuunnitelmista ja perännyt vaikutusarviointeja. Entisestään tiukkojen kriteerien leikkaaminen ja valmiiksi niukoista omaishoitajille suunnatuista palveluista nipistäminen lisäävät tarvetta raskaampaan hoitoon. Mitä ja kuka siis maksaa silloin, kun omaishoitaja ei jaksakaan? Suurin osa läheistään hoitavista on ilman omaishoidon tukea ja saa niukasti palveluita jatkossakin. Ylipäätään palveluita saavat vain todella kuormittavissa ja sitovissa hoivavastuissa olevat erityislasten vanhemmat tai työikäisten ja ikääntyneiden läheistensä hoitoon ryhtyneet tai joutuneet. Omaishoitajat eivät vaadi kuuta taivaalta. He tarvitsevat konkreettista apua hankaliin ja vaativiin hoitotilanteisiin sekä vapaata ja hengähdystaukoja edes lain minimin verran toisinaan lähes ympärivuorokautisiin hoiva- ja hoitotehtäviinsä. Nyt monet hoitavat läheistään oman terveytensä kustannuksella. Omaishoidon toteuttamiseen tarvitaan rahaa ja ammattilaisia, mutta se on hyvinvointialueille erittäin kannattava investointi. Kun omaishoitaja jatkaa vuoden – kaksi kauemmin, on säästyvä summa mittava, ja toiset hoitavat jopa vuosikymmeniä. Omaishoito on tutkimusten mukaan vähintään kolme kertaa halvempi hoidon muoto kuin ammattilaisen tuottama, useamman kerran päivässä kotiin annettu kotihoito. Ympärivuorokautisessa hoidossa säästö on ainakin viisinkertainen. Miljardeista tässä puhutaan! Jätän avaamatta inhimillisyyden – sen kaikkein tärkeimmän. Monet teistä ymmärtävät sen muutenkin, omasta kokemuksesta. Kun hyvinvointialue tunnustaa ja tunnistaa läheis- ja omaishoidon strategisen merkityksen, se antaa toivoa huomiseen, nykyisille ja tuleville omaishoitajille eli melkein kaikille meille. Tunnustaminen ja tunnistaminen edellyttävät riittävää budjetointia omaishoidon tukeen ja palveluihin sekä ammattilaisten osoittamista omaishoidon ohjaus- ja tukityöhön, mutta myös kotihoitoon ja vapaan aikaisen hoidon järjestämiseen. *** JÄRJESTÖT OVAT RAKENTANEET suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa jo ennen kuin itsenäinen valtiomme oli olemassa. Haastavina aikoina, kuten toisen maailmansodan jälkeen tai 1990-luvun lamassa, järjestöt auttoivat vähäosaisia, kunnioittivat kaikkien kansalaisten ihmisarvoa. Ennen muuta järjestöt ovat varmistaneet eri kansanosien ja -ryhmien osallisuutta sekä tarpeiden kuulemista ja niihin vastaamista. Omaishoitajaliitto on tehnyt työtään omaishoitajayhdistysten kanssa yli 30 vuotta. Vaikka Orpon hallituksen valtionavustusleikkaukset pienentävät liiton yleisavustusta yli 127 000 euroa vuonna 2025, emme omaishoitoyhteisönä anna periksi. Vaikutamme entistä sinnikkäämmin omaishoitajien asemaan, jotta yksikään omaishoitaja ei jäisi kohtuuttoman taakan alle. Olennaisessa roolissa on myös omaishoitajayhdistystemme vertaistoiminta. 5 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
”Minua harmittaa se, miten hitaasti asiat ovat edenneet sekä valtionhallinnossa että hyvinvointialueilla. Meillä on paljon terveydenhuoltoon liittyviä normeja, mutta niiltä osin, joissa tarkkaa sääntelyä ei ole, hyvinvointialueet ovat kyllä keksineet eri säästökohteita myös omaishoitajien toimintaan tai tukipalveluihin.” Omaishoito tuo säästöä hyvinvointialueelle Raassina toivoo, että omaishoitajuus otettaisiin aidosti osaksi hyvinvointialueiden talouden budjetointia. ”Eli nähtäisiin, kuinka paljon omaishoito loppupeleissä vähentää kuluja, joita hyvinvointialueella muuten syntyisi. Väitän, että jos kaikki se työ, jota läheis- ja omaishoitajat tekevät vaikkapa ikääntyvien tai mielenterveyskuntoutujien hyväksi, olisi yhtäkkiä yhteiskunnan vastuulla, niin resurssit loppuisivat aika nopeasti. Toivoisin, että tämä tiedostettaisiin hyvinvointialueilla.” Raassinan mielestä omaishoitajia tukevista palveluista ei kannata niistää, koska omaishoitajien tukeminen päinvastoin säästää hyvinvointialueen kustannuksia. ”Kyse on ihan puhtaasti myös raOmaishoitajaliiton väistyvä puheenjohtaja Sari Raassina: ”Minuun jää valtava lämpö omaishoitajia kohtaan” Teksti ja kuva Terhi Hyvärinen Sari Raassina sanoo olevansa vähän kiukkuinen. Kaikesta kuuden vuoden aikana tehdystä työstä huolimatta moni asia yhteiskunnassa tuntuu edelleen ohittavan omaishoidon tärkeydessä. Raassinan tehtävä Omaishoitajaliiton hallituksen puheenjohtajana päättyy vuoden lopussa, koska kaudet tulevat täyteen. hasta. Vaikka omaishoitoon annettaisiin maksimaalinen tuki, niin puhutaan aina dramaattisesti halvemmasta ratkaisusta kuin omaishoidettavan sijoittamisesta 24/7-laitospalveluun.” Omaishoito ei koske vain ikäihmisiä Kun Sari Raassina, koulutukseltaan syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, valittiin vuonna 2018 Omaishoitajaliiton hallituksen puheenjohtajaksi, hän oli kuopiolainen kokoomuksen kansanedustaja. Nyt Raassina työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä korkean tason asiantuntijana, lääkintöneuvoksena. ”Tämä on ollut valtavan hieno matka omaishoidon moninaiseen maailmaan. Jälki, joka minuun jää, on iso lämpö ja empatia omaishoitajia kohtaan. Työni omaishoidon eteen ei tule koskaan loppumaan, niin kauan kuin minussa vähänkin henki pihisee, vaikka en sitten enää liiton luottamustehtävässä toimikaan.” Omaishoidon kirjavuus tunnistetaan Raassina muistelee, että hänen aloittaessaan puheenjohtajana, omaishoito miellettiin vain ikäihmisten toisilleen antamaksi hoivaksi. Nyt nähdään jo omaishoidon moninaisuus. Oma ajankohtainen kokonaisuutensa on se, voivatko työssäkäyvät saada ikääntyviä vanhempiaan hoitaessaan vastaavia vapaita kuin sairaasta lapsesta huolehtiessaan. ”Meillä on tällä hetkellä aitoja hankkeita sovittaa yhteen työelämää ja omaishoitoa. Pirstaleisessa sosiaaliturvajärjestelmässämme on vaikea löytää hokkuspokkustemppua, jolla hyvin eri elämänvaiheissa olevien ihmisten sosiaaliturvaa voitaisiin edistää. Tahtotilaa kuitenkin löytyy.” Iäkkäät omaishoitajat vaarassa Raassina haluaa nostaa esiin erityisesti hyvin iäkkäiden omaishoitajien ja heidän vähintään yhtä vanhojen hoidettaviensa surullisen tilanteen. Hän toivoo hyvinvointialueiden kehittävän tukea, jota annettaisiin molemmille. ”Iäkäs omaishoitaja on usein todella uupunut. Hän pyrkii vain jaksamaan tehtävässään, vaikka on itsekin huonossa kunnossa, ja molemmat tarvitsisivat kipeästi apua arkeensa.” Raassinan mielestä omaishoitajan ”Tämä on ollut valtavan hieno matka omaishoidon moninaiseen maailmaan." 6 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
pitää olla itsekin realisti siinä, kuinka paljon hän jaksaa tehtävässään. ”Aina se rakkaus ei riitä. Rakkautta on myös tunnustaa, että voimavarat eivät enää riitä. Keneltäkään ei voi vaatia mahdottomia.” ”Voimien tunnistamisessa järjestöt pystyvät auttamaan kaikenikäisiä. Mutta vastuuta on myös hyvinvointialueella. Ketään ei saa tietoisesti asettaa tilanteeseen, joka menee jaksamisen yli.” Älä jää yksin Raassina sanoo, että hänen perusviestinsä omaishoitajalle on, että yksin ei saa jäädä. Vaikka voimat olisivat vähissä, lyhytkin mahdollisuus irrottautua omaishoidosta voimaannuttaa. ”Se voi olla pieni hetki jossain tilaisuudessa toisten omaishoitajien kanssa tai vaikka vain kävelylenkki.” ”Omaishoitajaliiton paikallisyhdistykset antavat tähän tukea. Toimintaan kannattaa lähteä mukaan ja verkottua. Sieltä saa neuvontaa, kuinka vaatia tukea ja apua myös hyvinvointialueen puolelta.” Pienistä askelista loikkaus ”Yhdistyksissämme tehdään kädet savessa työtä omaishoitajien eteen”, Raassina sanoo. Hän kertoo, että neuvontapalvelut ja hankkeet, joissa etsitään keinoja omaishoitajien arjessa jaksamiseen, ovat liiton jokapäiväistä työtä. Samoin tiedon levittäminen omaishoitajuudesta jäsenistölle, päättäjille ja suurelle yleisölle. ”Me pidämme Omaishoitajaliitossa ääntä omaishoitajien puolesta. Katsomme omaishoitajuuden kautta lakiesityksiä ja -muutoksia. Ilman tällaista edunvalvontaa toiminta olisi hyvin jäsentymätöntä. Omaishoitajien asiat eivät todellakaan etenisi, vaan monet menisivät huonompaan suuntaan.” ”Edunvalvonta ei koskaan ole omaishoitajien näkökulmasta valmis, koska maailma ympärillä muuttuu, mutta jokainen pienikin kananaskel on aina eteenpäin. Jälkeenpäin katsoen voidaan nähdä, että niistähän muodostui suuri loikka.” Väistyvä puheenjohtaja arvioi, että Omaishoitajaliitto on erittäin hyvissä käsissä ja sen hallituksessa on osaamista eri yhteiskuntaelämän aloilta. ”Tulevalla puheenjohtajalla, europarlamentaarikko Merja Kyllösellä, on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla, mutta myös Euroopan tasolla, ja saada vuosia työstämiämme omaishoidon asioita eteenpäin.” ”Näen valoa tunnelin päässä, mutta emme ole vielä ihan maalissa. Työtä riittää.” ● "Vaikka voimat olisivat vähissä, lyhytkin mahdollisuus irrottautua omaishoidosta voimaannuttaa." 7 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
sointusenioripalvelut.fi Vapaa hetki omais- hoitajalle Omaishoidon palvelusetelillä voit ostaa apua arjen toimintoihin tai itsellesi levähdyshetken. Kysy lisää p. 044 700 1478 Palveluseteli on myös mahdollisuus osallistua virkistävään päivätoimintaan. Toimialueemme on Tampere ja sen lähikunnat. Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä! Meille ikääntyneiden asiakkaidemme auttaminen on sydämenasia. Toimiva, esteetön koti, arkea helpottavat palvelut, välittämistä ja turvaa sekä yhdessä tekemistä ja seuraa muista. Tutustu hoivakoteihimme pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Meille voi tulla asukkaaksi oman hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen. Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys. www.rinnekodit.fi Hyvää asumista ikäihmisille Lahdessa Lahden vanhusten asuntosäätiö tarjoaa esteettömiä ja lähellä palveluja sijaitsevia asuntoja yli 55-vuotiaille. Asuntojen koot ovat 24-104 m2. Ota yhteyttä ja kysy lisää! puh. 044 7354 004 vuokraus@lvas.fi www.lvas.fi Elämäsi käänteisiin - email info@avimed.fi tel. +358 41 3121202 @avimed.fi tel. +358 41 3121202 Luotettava sijainen omaishoidonvapaidesi ajaksi. Hoidamme asiakkaitamme, kuten toivoisimme itseämme hoidettavan. Hinta arkipäivisin kotitalousvähennyksellä 15,60 €/h. Ilman kotitalousvähennystä 39 €/h (ilta +15 %, yö +30 %, la +25 %, la-ilta/pyhä +100 %) Ollaan yhteydessä ja keskustellaan tarkemmin | 044 568 3450 pia.ruotsalainen@ystavyydella.fi | www.ystavyydella.fi P. Mäkynen Oy Sääskitie 6, 99130 Sirkka, +358 40 960 6423 p.makynenoy@gmail.com Petri Mäkynen SEKSUAALITERAPIAPALVELUT • Seksuaaliterapia ja -neuvonta/kasvatuspalvelut sekä seksuaaliterveyden teemat. • Videopuhelinyhteydellä terapiatapaamiset koko Suomessa. • Koulutuksia/luentoja ryhmille ja yhteisöille (tilauksesta). • Konsultointia ammattilaisten tueksi. • Suomen ja Norjan Sexologisen seuran jäsen. Erityistason seksuaaliterapeutti ja pariterapeutti SEKSUAALI- JA PARITERAPIA PALVELUT •Suomen Seksologisen seuran jäsen. • Seksuaaliterapia, -neuvonta ja seksuaaliterveys/kasvatus • Yksilö-ja pariterapia • Etäyhteydellä ja puhelimitse • Koulutuksia/luentoja ryhmille ja yhteisöille (tilauksesta) • Suomen Seksologisen seuran ja Omaishoitaja liiton jäsen P. Mäkynen Oy Sääskitie 6, 99130 Sirkka, +358 40 960 6423 p.makynenoy@gmail.com Petri Mäkynen SEKSUAALITERAPIAPALVELUT • Seksuaaliterapia ja -neuvonta/kasvatuspalvelut sekä seksuaaliterveyden teemat. • Videopuhelinyhteydellä terapiatapaamiset koko Suomessa. • Koulutuksia/luentoja ryhmille ja yhteisöille (tilauksesta). • Konsultointia ammattilaisten tueksi. • Suomen ja Norjan Sexologisen seuran jäsen. Erityistason seksuaaliterapeutti ja pariterapeutti SEKSUAALI- JA •Suomen Seksologisen seuran jäsen. 8 LÄHELLÄ 4/2024
ajankohtaista Omaishoitajakysely osoittaa puutteita omaishoitajien palveluissa Omaishoitajaliitto kartoitti keväällä 2024 omaishoitajien kokemuksia palveluista sekä omaishoidon vaikutuksesta omaishoitajan terveyteen, talouteen ja työssäkäyntiin. Vastauksia saatiin 1 929 omaishoitajalta. Vastaajia oli kaikilta hyvinvointialueilta ja Helsingistä. ”Omaishoitajien kuvaukset kuormituksesta olivat tosi yhdenmukaisia. Sitovassa omaishoitotilanteessa on vaikeaa pitää huolta omasta ”Kaipaan enemmän vapaata ja kunnon yöunia” Teksti Terhi Hyvärinen |Taulukot Simo Raittila Omaishoitajaliiton tekemän laajan kyselyn mukaan monet omaishoitajat eivät pysty pitämään lakisääteisiä vapaitaan toiveidensa mukaisesti. Omaishoitajat kertovat, että myös hoitotehtävää tukevissa palveluissa on paljon vajeita. Sitova hoivavastuu rasittaa omaishoitajan terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi hoidettavalta läheiseltä puuttuvat usein suunnitelmat sen varalle, että hänen omaishoitajansa yhtäkkiä sairastuu vakavasti. hyvinvoinnistaan. Se jää herkästi toissijaiseksi. Omaishoitajalla täytyisi olla mahdollisuuksia ja voimia hoitaa myös omaa terveyttään ja esimerkiksi harrastaa”, sanoo kyselyn päätutkija, suunnittelija Meeri Virtamo Omaishoitajaliitosta. Yksi puolisonsa omaishoitajista kiteytti monien kyselyyn vastanneiden päällimmäiset toiveet: ”Kaipaan enemmän vapaata, kunnon yöunia ja normaalia elämää.” KUVA: PETTERI LÖPPÖNEN 9 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
Omaishoitajat kaipaavat enemmän vapaata Kyselyssä tuli esille, että hyvinvointialueiden kanssa sopimuksen tehneistä omaishoitajista 60 prosentilla oli pitämättä lakisääteisiä vapaita. Vapaiden käyttämistä estää se, ettei vapaiden ajaksi ole riittävästi sopivia hoitopaikkoja. Lisäksi tarvittaisiin monipuolisia vaihtoehtoja hoitoon. Toisinaan hoidettava on haluton lähtemään muiden hoidettavaksi – varsinkaan vieraaseen paikkaan. Palvelusetelin avulla vapaan järjestäminen on joustavaa, mutta sen arvo ei aina kata vapaan kustannuksia. Puolison omaishoitaja: ”Paikkakunnalla on huono saada päivähoitajaa kotiin, ja hoidettava ei halua lähteä kodista mihinkään vieraaseen paikkaan. Niinpä en ole voinut käyttää hoitovapaata ollenkaan.” Parhaimmillaan omaishoitajan vapaan järjestäminen palvelee myös hoivaa tarvitsevaa henkilöä. Omaishoitaja: ”Erinomaista tukea ja palvelua. Omaishoitajan vapailla ratkaiseva merkitys hoitajan jaksamiselle, hoidettava nauttii suuresti sijaishoidon tuomasta vaihtelusta välillä puuduttavaan arkeen.” Lapsensa omaishoitaja: ”Säännölliset vapaat hoidettavasta auttavat jaksamaan arjessa, ja omaishoidon palkkio vähentää rahallisia huolia, jolloin stressi on pienempää.” Sopimuksettomista omaishoitajista vain neljä prosenttia vastasi saaneensa sosiaalihuoltolain mukaisia vapaita. Puolet heistä ei ollut saanut mitään tietoa tästä mahdollisuudesta, vaikka monet heistä ovat sitovassa hoitovastuussa. “Eri mahdollisuuksia toteuttaa omaishoitajan lakisääteinen vapaa pitää kehittää esimerkiksi lisäämällä kotiin tuotavaa hoitoa. Tähänhän myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alueiden ohjauksessa kiinnittänyt huomiota”, sanoo Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen. Kyselyn mukaan suuri osa omaishoitajista ei tiennyt, kuka hänen läheistään hoitaisi, jos hän itse olisi estynyt esimerkiksi sairastumisensa vuoksi. Hoidettavan läheisen hoito- ja palvelusuunnitelmassa pitäisi olla kirjattuna toimet äkillisten tilanteiden varalta. Kirjaus puuttui 75 prosentilla hoidettavista. Omaishoitajien valtaosa arvioi omaishoidon heikentäneen terveyttään Puolison omaishoitaja: ”On tosi rankkaa sekä henkisesti että fyysisesti. Nukun huonosti ja koko ajan on pelko ja huoli hoidettavasta.” Omaishoidon sitovuus sekä henkinen ja fyysinen kuormittavuus heikentävät omaishoitajien vastausten mukaan heidän terveyttään. Myös mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnista vähenevät. Vastaajista valtaosa, 80 prosenttia, arvioi omaishoidon vaikuttaneen omaan terveyteensä kielteisesti. Sopimukseton omaishoitaja: ”Stressannut, ku yksin hoitanut. Muistisairaan kaa meinaa mennä välillä hermo, ku jankkaa samoja ja joka paikkaan pitää mennä yhdessä. Apuja kaipaisi vaikka puoli pvää/vko.” Hyvinvointialueiden omaishoitajia tukevia palveluita, kuten neuvontaa ja ohjausta, on liian vähän. Kolmannes vastaajista ei ollut saanut hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tai valmennusta omaishoitoon. ”Tarkastuksia pitäisi olla kattavasti. Alueilla tulee myös kehittää malli, miten toimia erityisesti silloin, kun omaishoitajan uupumus ja kuormitus antavat merkkejään”, painottaa Tervonen. Lapsiperheiden asema on vaikea Lasten omaishoitajat kokivat hoitotehtävää tukevien palveluiden toteutuneen erityisen huonosti. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että palvelut on usein suunniteltu ikäihmisten lähtökodista. Lapsensa omaishoitaja: ”Palveluohjaus on riittämätöntä. Elämä on kuormittavaa muutenkin eikä jaksa joka asiasta enää tapella ja ottaa itse selvää. Kaikki palvelut myös pitää hakea eikä niiden saaminen ole itsestään selvää.” Meeri Virtamo antaa tunnustusta vastaajille siitä, että he halusivat kertoa kyselyssä perusteellisesti kokemuksistaan. “Moni kertoi avoimestikin elämäntilanteestaan, ja osa jopa kiitti, että tällainen kysely tehdään, ja tulee kuulluksi.” Sari Tervonen sanoo, että kyselystä on paljon hyötyä jatkossa. ”Hyvinvointialueet ja THL sekä yksityiset palvelujen tuottajat keräävät tietoa palveluiden käytöstä. Niissä käyttäjien kokemukset eivät kuitenkaan nouse mielestämme riittävästi esille. Kun yhdistämme kyselymme tuloksia, akateemista tutkimustietoa ja viranomaistietoa, saamme kehittämisehdotuksistamme ja kannanotoistamme kokonaisvaltaisia ja myös vakuuttavia. Kiitos omaishoitajayhdistyksille ja ennen muuta vastaajille!” ● 10 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
25% 21% 28% 25% 37% 15% 14% 34% 42% 13% 12% 33% Valmennukset (n=1256) Terveys−/hyvinvointitarkastukset (n=1280) Neuvonta (n=1254) Hyvinvointialueen tuki Ei saanut Ei riittävää Käytti, riittävää Ei tarvetta Sopimusomaishoitajien hyvinvointialueelta saama tuki Kolmannes sopimusomaishoitajista ei ole saanut valmennusta tai hyvinvointi- ja terveystarkas- tuksia, vaikka kokee, että olisi niitä tarvinnut. Neljännes ei vastaavasti ole saanut neuvontaa ja ohjausta. 28 % (n=398) 18 % (n=254) 15 % (n=218) 38 % (n=539) 0 20 40 60 Ei lainkaan Ei kaikkia Kaikki tai lähes kaikki Ei ole halunnut Osuus Sopimusomaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitäminen Lakisääteisiä vapaita jää pitämättä noin 60 prosentilla sopimusomaishoitajista. Vain 38 prosenttia sopimusomaishoitajista on pystynyt pitämään kaikki tai lähes kaikki lakisääteiset vapaansa. 13 % (n=256) 6 % (n=110) 39 % (n=740) 2 % (n=39) 40 % (n=772) 0 20 40 60 Kielteisesti Sekä että Myönteisesti Ei vaikutusta EOS Osuus Omaishoitajuuden vaikutus terveyteen Omaishoitajista noin 80 prosenttia arvioi omaishoidolla olleen kielteisiä vaikutuksia omaan terveyteensä. Heistä noin puolet kertoi, että omaishoidolla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia. Vain 13 prosenttia koki, että omaishoidolla ei ole ollut vaikutusta omaan terveyteen. 11 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
ajankohtaista Suomessa työntekijä voi saada työsopimuslain mukaan enintään viisi työpäivää vapaaksi, kun hän osallistuu lähiomaisensa saattohoitoon. Kaikilla ei ole kuitenkaan varaa olla läsnä läheisensä viimeisillä hetkillä, sillä palkkaa tai Kela-korvausta ei saattohoidosta meillä saa. Saattohoitovapaan uudistus liikahti eteenpäin Poliitikot ja asiantuntijat olivat yksimielisiä omaisten aseman parantamisen tarpeesta saattohoidossa. Eduskunnan Kansalaisinfon keskustelutilaisuudessa vasemmalta kansanedustaja Eeva Kalli, toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen, kansanedustaja Oras Tynkkynen, työministeri Arto Satonen ja eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko. Teksti Terhi Hyvärinen | Kuvat Tapani Romppainen Monilla puolueilla on halua ratkaista työntekijöiden saattohoitovapaaseen liittyviä ongelmia. Tämä ilmeni syyskuussa eduskunnan ”Omaisen oikeudet saattohoidossa” -keskustelutilaisuudessa, jonka järjestäjiä Omaishoitajaliittokin oli. Lakialoite saattohoitovapaan uudistamisesta on nyt valmisteilla. Omaishoitajaliiton koordinaattori Matti Mäkelän mielestä Suomi on takapajula muihin Pohjoismaihin verrattuna. ”Norjassa työstä voi saada saattohoitoa varten vapaata 60 päivää ja korvaus on sairauspäivärahan luokkaa. Ruotsissa on mahdollisuus saada vapaata 100 päivää 80 prosentin ansiotulotasolla”, Mäkelä valottaa. 12 OMAISHOITAJAT.FI LÄHELLÄ 4/2023
”Tarvittaisiin hoivaherätys työmarkkinoilla. Asia koskettaa kaikkia ja tilannetta voitaisiin parantaa yhteistyöllä, johon kuuluu myös lainsäädännön uudistaminen”, Mäkelä sanoo. Maltilliset kustannukset Suomessa saattokotihoito kestää keskimäärin vain 12–28 päivää. Kustannukset saattohoitovapaasta näyttävät yleensäkin jäävän alhaisiksi. Esimerkiksi Norjassa ne olivat vuonna 2018 noin 30 miljoonaa Norjan kruunua eli nykyisellä kurssilla noin 2,5 miljoonaa euroa. Seminaarissa mukana olleen työministeri Arto Satosen mukaan hallitus suhtautuu myönteisesti omaisten aseman parantamiseen saattohoidossa, onhan hallitusohjelmassakin sitouduttu edistämään asiaa ja esimerkiksi tilapäisen hoivavapaan mahdollisuutta. ”Yhteiskunnan näkökulmasta varsinkin kotihoidosta tulee suoraa taloudellista säästöä. Tarvitaan kuitenkin eri malleja vapaan järjestämiseen, erityisesti suurten yritysten kannalta katsoen. On hyvä hakea vaihtoehtoja”, Satonen mainitsi. Arvokas tehtävä ”Lohdun tuominen rakkaan viimeisellä matkalla on elämän arvokkaimpia tehtäviä. Yhteiskunnan pitää taata jokaiselle siihen tosiasiallinen mahdollisuus”, tilaisuuden järjestäjiin kuulunut kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) painotti. Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen huomautti, että työssäkäyvä ei voi tällaisessa tapauksessa olla työnantajan hyvän tahdon varassa. “Työntekijällä pitää olla asianmukaisia vaihtoehtoja osallistua läheisensä saattohoitoon. Sairausloma ei ole sellainen”, Tervonen korosti. Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha toivoi, että kriteerit olisivat selkeät ja esimerkiksi korvauksen saaminen varmaa. Malleina voisivat olla esimerkiksi sairausvakuutuslakiin perustuva päiväraha tai kaikille sama kertakorvaus. Kalliomaa-Puha arvioi, että saattohoitovapaan kustannukset olisivat meillä ylipäänsä maltilliset. Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha. Järjestöjen kannanotolle kannatusta Muistiliitto, Omaishoitajaliitto, Suomen Syöpäpotilaat ja Syöpäjärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan, että korvauksellisen saattohoitovapaan valmistelu ja säätäminen tehdään jo kuluvalla hallituskaudella. ”Kustannukset saattohoitovapaan korvauksista on jaettava yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden kesken, kuten pienten lasten hoidossa on tehty”, järjestöt painottivat. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoi SuPerin kannattavan lämpimästi järjestöjen tulevaisuuteen katsovaa kannanottoa. Inberg on nähnyt käytännössä, miten merkittävä asia läsnäolo saattohoidossa on. ”Ihmiset haluavat olla saattamassa lähiomaistaan viimeiselle matkalle. Kun olin pääluottamusmiehenä, myös jäsenistöltä tuli kysymyksiä, miten lähiomaisen saattohoitoon pystyy osallistumaan tarvittavan ajan talouden kaatumatta. Saattohoitovapaata pitää uudistaa niin, että se on joustavampi aikajanaltaan ja huomioi eri tilanteet ja tarpeet”, Inberg sanoi. Lakialoitetta saattohoidettavan läheisen oikeudesta vapaaseen ja korvaukseen valmistellaan Oras Tynkkysen johdolla. Tavoitteena on yli sadan kansanedustajan allekirjoitus aloitteelle ensi kevään kuluessa. ● Tietopaketti Omaishoitajaliiton sivustolla Työntekijän saattohoitovapaa - Omaishoitajat ry ”Lohdun tuominen rakkaan viimeisellä matkalla on elämän arvokkaimpia tehtäviä. Yhteiskunnan pitää taata jokaiselle siihen tosiasiallinen mahdollisuus” 13 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
ajankohtaista Hyvinvointialueiden välillä on eroja esimerkiksi sen suhteen, millä perustein ja kuinka paljon omaishoitaja voi saada omaishoidon tukea. Myös vapaapäivien määrässä ja niiden järjestämisessä on vaihtelua. Hoitopalkkioissa suuria eroja Suurimmalla osalla hyvinvointialueista on neljä hoitoluokkaa, mutta osalla niitä on vain kolme. Alimmassa luokassa omaishoidon tuen hoitoTeksti Terhi Hyvärinen | Kuva Mikko Kanniainen Omaishoidon tuki vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea Omaishoitajat ovat edelleen keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta raportista ”Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024”. palkkio on useilla alueilla lakisääteinen minimi eli 462 euroa kuukaudessa. Joillakin alueilla maksetaan kuitenkin selvästi korkeampaa palkkiota, kuten Satakunnassa 654 euroa kuukaudessa. Korkeimmassa luokassa, joissa hoito on hyvin sitovaa, tukea maksetaan vähintään 924 euroa kuukaudessa, mutta useimmiten noin 1 400– 2 000 euroa. Kaikkein suurin hoitopalkkio maksetaan Keski-Pohjanmaalla. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella tukea voi saada miltei 2 900 euroa kuukaudessa. Joillakin hyvinvointialueilla matkat hoitopaikkoihin ovat pidentyneet entisestä. 14 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
Omaishoitajaliitto toivoo etenkin alimpien palkkioluokkien kriteerien yhtenäistämistä, sillä näiden myöntämisperusteissa alueellinen eriarvoisuus näkyy kaikkein räikeimmin. Alimmissa palkkioluokissa on noin 70 prosenttia tuen saajista. Omaishoitaja säästää sote-kuluja Omaishoito lykkää tai korvaa raskasta hoitoa. Alimmassa hoitopalkkioluokassa hoidettava saisi tyypillisimmin kaksi käyntiä vuorokaudessa, mikäli omaishoitajaa ei olisi. Keskimmäisessä luokassa kotihoidon käyntejä olisi vähintään kolme, ja ylimmässä korvaava hoito olisi ympärivuorokautista. Jos omaishoitajaa ei ole, tai hän ei halua jatkaa, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää hoito muutoin. Raportin mukaan omaishoitoa korvaavan vaihtoehtoisen hoidon menot olisivat aikuisilla hoidettavilla 1,25 miljardia euroa vuodessa. Hyvinvointialueilla kuluu nyt aikuisten omaishoidettavien hoitoon 418 miljoonaa euroa vuodessa. Käytännöt vaihtelevat reippaasti Raportti osoittaa, että alle kolmasosalla alueista omaishoidon kriteerit ovat lähellä THL:n vuonna 2022 suosittamia kansallisia myöntämisperusteita (ns. Omakari-ehdotus). Reilu kolmasosa hyvinvointialueista poikkeaa ehdotuksesta monelta osin ja vajaa kolmasosa poikkeaa niistä paljon. Tuen myöntämiseen vaadittujen auttamiskertojen määrä vaihtelee alueittain. Samoin se, voiko tukea saada, jos tehtävänä on esimerkiksi muistisairaan vaativa valvonta. THL:n kansallisessa suositusehdotuksessa omaishoitajien palkkioille on vain kolme luokkaa, ja niiden mukaan omaishoitajan tuki luokiteltaisiin hänen antamansa hoidon määrän – ei hoidettavan tarpeiden perusteella. Noin puolet pitää vapaata Omaishoitajien vapaiden alikäyttö näyttää olevan ikuisuusongelma. Tämänkin raportin mukaan vain 55 prosenttia omaishoitajista pitää vapaansa. Suurin osa hyvinvointialueista myöntää kaikille omaishoitajille kolme vapaapäivää kuukaudessa. Osalla hyvinvointialueista vapaiden määrä vaihtelee kahdesta neljään hoitoluokan mukaan. Eniten vapaita käyttivät Etelä-Karjalan omaishoitajat, joista 90 prosenttia piti säännöllisesti vapaata. Tulosta selittää, että alueella on käytössä palveluseteli. Sillä voidaan ostaa kotiin paitsi vapaiden aikaista hoitoa, myös palveluita, kuten siivousta, joka luetaan vapaapäivän pitämiseksi. Vähiten vapaapäiviä käytettiin Lapissa, jossa niitä käytti 25 prosenttia omaishoitajista. Erikoistutkija Katja Ilmarinen sanoo THL:n jatkavan kehittämistyötä hyvinvointialueiden kanssa, jotta vapaiden järjestämisen vaihtoehdot monipuolistuvat. Omaishoitajaliiton neuvontaan tulleiden yhteydenottojen mukaan matkat hoitopaikkoihin ovat joillakin hyvinvointialueilla entistä pidemmät. Se lisää kustannuksia ja hankaluuksia sekä siten haluttomuutta pitää vapaita. Omaishoitajat eivät myöskään saa riittävästi apua ja ohjausta vapaiden käyttöön. Raportin mukaan sopimuksen tehneitä omaishoitajia on 50 500. Eniten omaishoitoa saavat iäkkäät. Omaishoitajaliitto pitää tärkeänä, että lasten omaishoidon tuen myöntämisperusteista ja erityiskysymyksistä tehdään erillinen selvitys. Omaishoitajaliitto kiittää ja kritisoi Omaishoitajaliiton mukaan raportti antaa selkeää ja ajankohtaista tietoa sopimusomaishoidon tilasta eri hyvinvointialueilla. THL:n kriteerien lähtökohtana on kuitenkin omaishoidon tuen nykyinen lainsäädäntö, jossa ei huomioida ansionmenetyksiä. Omaishoitajaliiton mielestä eläkeläisten ja työikäisten erilaiset lähtökohdat tulisi muistaa. Tarkennuksia pitäisi tehdä hallitusohjelmaan kirjatun omaishoitolain uudistuksessa puoliväliriiheen mennessä. Sitä ei kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Sanna Ahosen mukaan olla nyt tekemässä. Myös järjestöjen merkittävä rooli esimerkiksi vertaistuen tarjoamisessa jää raportissa näkymättömäksi. ● Omaishoitajaliiton kanssa omaishoitajien tukena 15 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
Omaishoitajat ovat usein näkymättömiä puurtajia, jotka tekevät arvokasta työtään meteliä pitämättä. Omaishoitaja tarvitsee kuitenkin apua, tukea ja palveluita voidakseen hyvin. Omaishoitajaliitto ajaa omaishoitajien asiaa nostamalla heille tärkeitä asioita alue- ja kuntavaaleissa teemalla Omaishoito näkyväksi! Vaikka vaalien äänestyspäivä on vasta huhtikuussa, omaishoitoyhteisö tekee jo töitä sen eteen, että omaishoidon ongelmia ja ratkaisuehdotuksia nostetaan esiin vaaleissa ja niiden jälkeen. Hyvinvoivat omaishoitajat ovat kaikkien etu Lähde mukaan vaikuttamaan omaishoitajayhdistyksessäsi! Yhdessä autamme enemmän! Alue- ja kuntavaalien äänestyspäivä on 13.4. ja ennakkoäänestys 2.–8.4.2025. Lue lisää Omaishoitajaliiton vaalitavoitteista: omaishoitajat.fi/vaalit Omaishoito näkyväksi Kevään vaaleissa päätavoitteemme ovat 1. Omaishoito ansaitsee paikkansa palvelustrategiassa – Satsaus näkyy pitkällä aikavälillä 2. Omaishoidon kehittäminen vaatii konkretiaa – Hyvinvoivat omaishoitajat jaksavat 3. Omaishoitajayhdistys tuo lisäarvoa hyvinvointialueella – Yhdessä autamme enemmän
ajankohtaista Orpon hallituksen leikkaukset osuvat rajusti MTLH Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatoimintaan. Leikkaukset kohdistuvat aikuisten tuettuihin lomiin, joten ne vaikuttavat merkittävästi omaishoitotilanteessa olevien tuettuihin lomiin. Vuonna 2025 MTLH pystyy toteuttamaan muutamia omaishoitajan ja hoidettavan lomia. Lomia voidaan järjestää kuitenkin vain pieni osa aiempaan verrattuna. MTLH keskittyy vuonna 2025 perheille suunnattuihin tuettuihin lomiin. Haku talven perhelomille on käynnissä. Yhdistyksen arvion mukaan haku omaishoitajan ja hoidettavan lomille avautuu joulukuussa 2024. Lisätietoja voit saada yhdistyksen verkkosivuilta www.mtlh.fi ja asiakaspalvelusta puh. 010 2193 460 (avoinna arkisin klo 9–13). Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään 25.11.–1.12.2024. Teemaviikon käynnistää omaishoitajien kirkkopyhä sunnuntaina 24.11. Teemana on tänä vuonna Vaikuttava omaishoitoyhteisö. Tuomme esiin Omaishoitajaliiton ja jäsenyhdistystemme vaikuttamistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän kestävyys on uhattuna ilman omaisten ja heidän hoidettavien läheistensä riittäviä palveluita. Omaisten kokemukset ja palveluntarpeet on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa. Omaishoitajien viikolla korostetaan omaishoitoyhteisön vaikuttamistyötä Sosiaalisessa mediassa viikko löytyy aihetunnisteilla #yhteisötuoturvaa ja #omaishoitoyhteisö. Pääjuhla Rovaniemellä Omaishoitajien viikon pääjuhlaa vietetään Rovaniemellä torstaina 28.11.2024 klo 13–16, ja sitä voi seurata suorana verkossa. Omaishoitajaliiton jäsenyhdistykset järjestävät paikallisia tapahtumia, joista kootaan tiedot Omaishoitajaliiton verkkosivuille omaishoitajat.fi/omaishoitajien-viikko. Hallituksen leikkaukset vähentävät tuettuja lomia KUVA: VALENTINA MORALES BUSCHMAN, MTLH 17 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
vaikuttava omaishoitoyhteisö Omaishoitajayhdistykset ovat usein pieniä, ja osa toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Yksittäisen yhdistyksen vaikuttamismahdollisuudet päättäjiin ja viranhaltijoihin ovat rajalliset, mutta yhteistyöllä muiden yhdistysten kanssa omaishoitajien ääni saadaan paremmin kuuluviin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) toimii yhdeksän omaishoitajayhdistystä. Jäsenmäärät vaihtelevat puolesta sadasta muutamaan sataan. Osalla yhdistyksistä on palkattua henkilökuntaa – osa toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Yhteensä jäseniä on toista tuhatta. Suurin hyvinvointialueen omaishoitajayhdistyksistä on Oulun seudun omaishoitajat ry, jossa on jäseniä yli viisisataa ja vakituisia työntekijöitä 11. Yhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Minna Hernberg kertoo, että vaikuttamistyössä keskeistä on ollut yhteistyön tiivistäminen omaishoitoyhteisön kanssa. ”Yhdistyksellä on jo vuodesta 2015 lähtien ollut käytössä Omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa, jossa omaishoitoa kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueella toimivien omaishoitajayhdistysten sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa”, Hernberg kertoo. Teksti Ismo Laukkarinen | Kuvat Petteri Löppönen Yhteistyössä on voimaa ”Vuoden 2023 aikana toimintamalli otettiin käyttöön koko hyvinvointialueella. Ennen hyvinvointialueuudistusta toimintamalli oli käytössä Oulun kaupungissa ja Iin kunnassa.” Yhdistykset järjestävät kaksi kertaa vuodessa omaishoitajien keskustelutilaisuuksia. Niiden tarkoituksena on muun muassa tuoda omaishoitajien ääntä kuuluville ja heidän tarpeitaan näkyville. ”Yhteistyöfoorumi kokoontuu aina tilaisuuden jälkeen tekemään yhteenvetoa keskusteluista ja pohtimaan, millä tavalla omaishoitajien oikeuksia voitaisiin parantaa”, Hernberg kertoo. ”Omaishoitajaliiton aluevastaava Liisa Riekkinen on ollut mukana auttamassa ja edistämässä toimintamallin käyttöönottoa.” Monipuolista vaikuttamistoimintaa Hernbergin mielestä omaishoidon vuorovaikutuksellinen toimintatapa on hyvä vaikuttamistyön keino. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on hänen mielestään järkevää ja tehokasta. ”Esimerkkinä tästä on viime keväänä Pohteen tulevaisuuslautakunnalle tehty selvityspyyntö omaishoidosta", Hernberg kertoo. ”Lisäksi teemme vaikuttamistyötä päättäjiin ja viranhaltijoihin järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja yhteistyöpalavereja. Pidämme heihin yhteyttä myös henkilökohtaisesti.” Oulun seudun omaishoitajat ry:ssä seurataan aktiivisesti omaishoitajiin keskeisesti vaikuttavia muutoksia ja ilmiöitä. ”Tavoitteena on tiedottaa päättäjille ja viranhaltijoille omaishoidon haasteista, erityispiirteistä ja tarpeista sekä osallistua poliittiseen vaikuttamiseen omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä”, Hernberg kertoo. 18 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
Omaishoitajayhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. 19 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
”Mielipidekirjoitukset mediassa, sosiaalisen median julkaisut, eri tahoihin kohdistuvat kannanotot sekä työskentely monissa verkostoissa ovat myös keskeinen osa vaikuttamistyötämme.” Raha ratkaisee Satakunnan hyvinvointialueella toimii kaksi omaishoitajayhdistystä: Kankaanpään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry sekä Satakunnan Omaishoitajat ry, jossa on kolme vakituista työntekijää ja lähes kolmesataa jäsentä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tanja Tukkikoski kertoo, että yhdistys on vuosien varrella tehnyt paljon työtä sen eteen, että omaishoitajat huomioitaisiin paremmin päätöksenteossa. ”Jo silloin, kun sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma käynnistyi vuonna 2020, olimme mukana alueellisten kehittämishankkeiden kaikissa mahdollisissa omaishoitoon liittyvissä työryhmissä”, Tukkikoski kertoo. ”Hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö ja vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet äärimmäisen hyvät. Olemme päässeet vaikuttamaan suunnitelmien sisältöihin, ja täällä olisi todella hyvät lähtökohdat toteuttaa laadukkaita omaishoidon palveluita.” ”Mutta sitten tulee tämä talouspuoli. Satakunnan hyvinvointialueella menee tällä hetkellä todella huonosti, ja vaikka meitä kuultaisiin kuinka paljon, niin eurot eivät meinaa riittää”, Tukkikoski sanoo. ”Keskusteluyhteys on edelleenkin, ja varmasti päättäjissäkin on niitä, jotka kovasti toivovat, että omaishoitoon satsattaisiin, mutta kun taloustilanne on tämä, en voi sanoa, että omaishoidon asiat olisivat täällä hienosti.” Voimaa verkostoitumisesta Työryhmävaikuttamisen lisäksi yhdistys on ollut yhteydessä mediaan sekä suoraan päättäjiin. ”Kun määrärahojen loppumisesta tuli tieto, lähetimme kirjeen aluevaltuutetuille. Olemme myös kirjoittaneet mielipidetekstejä maakunOmaishoitajilla on arvokasta kokemustietoa, jota toivoisi käytettävän päätöksenteossa enemmänkin. 20 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
nalliseen lehteen”, Tukkikoski kertoo. ”Media on ollut Satakunnassa erittäin kiinnostunut omaishoidosta. Lehtien lisäksi Yleisradio ja paikallisradiot ovat olleet meihin yhteydessä.” Satakunnassa on toiminut omaishoidon verkosto yli kymmenen vuotta. Omaishoitajayhdistysten lisäksi siihen kuuluu Satakunnan hyvinvointialueen edustajia eri puolilta maakuntaa, seurakuntia sekä järjestöjä, jotka tekevät työtä omaishoitoperheiden parissa. Vaalien alla verkosto on muun muassa järjestänyt paneelikeskusteluja ehdokkaille. ”Me Satakunnan Omaishoitajat ry:ssä olemme puolestamme kutsuneet ehdokkaita yhdistyksen toimistolle kuulemaan omaishoitajille tärkeistä asioista”, Tukkikoski kertoo. ”Olemme keskustelleet tulevista alue- ja kuntavaaleista ja millä kokoonpanolla vaalivaikuttamista tehtäisiin. Osallistuuko verkosto siihen, vai osallistutaanko koko järjestökentän voimin? Tällä hetkellähän on iso huoli järjestöjen selviytymisestä ja siitä, miten hyvinvointialue tukee niitä.” Suoraa vaikuttamista Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimivalla Kauhajoenseudun omaishoitajat ry:llä on 87 jäsentä. Yhdistys toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Hallituksen puheenjohtaja Tarja Tapanainen kertoo, että yhdistyksen hallituksen jäsenet tuntevat lähes kaikki alueen päättäjät. ”Voimme vaikka soittaa ja kertoa, mitä haluamme päättäjille tiedoksi ennen päätöksentekoa”, Tapanainen sanoo. ”Meillä on suora yhteys hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaan. Oman alueen kansanedustajat ovat tuttuja vuosien varrelta, ja voimme myös tarvittaessa ottaa yhteyden oman kaupunginvaltuustomme puheenjohtajistoon, kaupunginjohtajaan ja Ikäluotsin omaishoidosta vastaaviin.” Tapanainen toivoisi kuitenkin, että omaishoitajien kokemustietoa käytettäisiin enemmän päätöksenteossa. ”Muutosvastarintaa voi esiintyä, mutta muutoksetkin voisivat sujua helpommin, jos omaishoitajat saisivat alusta lähtien kuulla uusista suunnitelmista ja kertoa omat mielipiteensä. Omaishoitajien tietomäärä ja kokemusasiantuntemus on valtava”, Tapanainen sanoo. ”On kuitenkin surullista, että vain ne, jotka jaksavat puhua ja tiedottaa omista asioistaan, voivat saada asiansa kuuluville. Hiljaisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisemmät. Me yhdistyksen hallituksen jäseninä toimimme yhteyshenkilöinä viemässä omaishoitajien viestiä eteenpäin.” Kauhajoenseudun omaishoitajat ry:llä ei ole edustajaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimielimissä, mutta he vaikuttavat yhdessä Etelä-Pohjanmaan alueen omaishoitajajärjestöjen vaikuttamisryhmä ÄMYRIssä. ”Olen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yksilöjaoksen varajäsen, ja pariin kokoukseenkin olen päässyt osallistumaan”, Tapanainen kertoo. ”Asiat siellä ovat kuitenkin hyvin pitkälle päätettyjä, joten niihin ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon – jos ollenkaan.” ● Syksyllä 2023 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) esitti talouden tasapainotusehdotuksessaan, että omaishoidon tukea leikattaisiin toisessa palkkioluokassa 35 prosenttia. Omaishoitajiin kohdistuvat säästöt olisivat olleet noin 1,5 miljoonaa euroa. Tehokasta vaikuttamistyötä Omaishoitajaliitto varoitti tuolloin yhdessä hyvinvointialueella toimivien jäsenyhdistystensä kanssa, että säästöt johtaisivat vain suurempiin kuluihin vaihtoehtoisten palveluiden käytön lisääntyessä. Kannanoton julkaisun jälkeen hyvinvointialue päätti perua leikkaukset. Omaishoitoyhteisö pystyy vaikuttamaan päätöksiin. "Omaishoitajien tietomäärä ja kokemusasiantuntemus on valtava" 21 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 4/2024
vaikuttava omaishoitoyhteisö Omaishoitajayhdistykset tekevät tärkeää työtä omaishoitajien tukemiseksi. Yhdistysten resurssien mukaan järjestetään muun muassa neuvontaa, koulutuksia ja tapahtumia. Tavoitteena on hyvinvoiva omaishoitaja. Oulun seudun omaishoitajat ry pystyy suurena yhdistyksenä järjestämään työntekijöidensä ja vapaaehtoistensa kanssa monipuolisia palveluita ja toimintaa omaishoitajille. ”Tarjoamme maksutonta neuvontaa ja ohjausta omaishoitoon liittyvissä asioissa. Palveleva puhelin vastaa jokaisena arkipäivänä klo 8–16. Meille voi myös lähettää sähköpostia tai tulla käymään”, kertoo yhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Minna Hernberg. Teksti: Ismo Laukkarinen | Kuva Petteri Löppönen Omaishoitajien tukena ”Vertaistukea omaishoitaja voi saada osallistumalla ryhmiin, kursseille, valmennuksiin, omaiskahviloihin, retkille ja erilaisiin tapahtumiin.” Kotiin annettavaa tukea yhdistys tarjoaa muun muassa yhteistyössä oppilaitosten kanssa. ”Opiskelijat vierailevat viikoittain omaishoitajaperheessä. Myös yhdistyksemme vapaaehtoiset voivat vierailla omaishoitajien ja hoidettavien luona”, Hernberg kertoo. ”Tarjoamme omaishoitajille ja hoidettaville retkiä lähiseudulle. Vuosittain toteutamme matkan etelän lämpöön. Avoimet ovet ja muita tapahtumia järjestetään säännöllisesti.” Kukin omien voimavarojensa mukaan Oulun seudun omaishoitajat ry:llä on vapaaehtoisia kuutisenkymmentä. ”Jokaisen vapaaehtoisen pienikin panos on arvokas yhdistykselle. Ilman heitä moni toiminta, kuten vapaaehtoisten ohjaamat ryhmät ja kyläkummitoiminta, jäisi toteutumatta. Avustajien apu tapahtumissa on korvaamatonta”, Hernberg sanoo. Yhdistykset järjestävät monipuolista toimintaa niin omaishoitajille kuin heidän hoidettavilleenkin. 22 LÄHELLÄ 4/2024 OMAISHOITAJAT.FI
Vapaaehtoisen tehtävät voivat olla kertaluontoisia tai pitempikestoisia. Jokainen voi itse päättää, kuinka paljon haluaa olla käytettävissä. ”Jokainen vapaaehtoinen on yksilö ja mukana toiminnassa omien mahdollisuuksiensa ja voimavarojensa puitteissa. Vapaaehtoisena voi toimia tavallisen ihmisen tiedoilla ja taidoilla. Me myös järjestämme koulutusta vapaaehtoisille”, Hernberg kertoo. ”Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. Vapaaehtoisuus on monelle väylä merkitykselliseen tekemiseen, yhdessäoloon ja uusien taitojen oppimiseen.” Tietoa ja tukea Satakunnan Omaishoitajat ry:ssä on ollut omaishoitajien hyvinvointia tukevaa OmaisOiva-toimintaa toiminnan aloittamisesta lähtien. ”Keskeistä on matalan kynnyksen kaikille avoin maksuton neuvonta. Viime vuonna meillä oli OmaisOiva-toiminnassa asiakkaita kolme tuhatta”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Tanja Tukkikoski. ”Meillä on henkilökohtaista neuvontaa, ja meihin voi olla yhteydessä vaikka nimettömänä. Pyrimme kartoittamaan omaishoitajan tilanteen ja sen mukaan katsomme, ohjaammeko hänet julkisiin palveluihin vai voimmeko itse tukea.” ”Usein annamme myös vinkkejä lähellä olevista tapahtumista. Meillä on toimintaa kaikissa Satakunnan kuudessatoista kunnassa, ja lisäksi moniin tapahtumiimme voi osallistua verkon välityksellä.” Vertaistuki aina mukana Satakunnan Omaishoitajat ry:ssä on käytössä kaikki OmaisOivan perustoimintamuodot. ”Järjestämme yhdessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin sekä Lounais-Suomen Avustajakeskuksen kanssa omaishoitajille tietoa ja tukea antavia OmaisOiva-kioskeja julkisilla paikoilla kuten terveysasemilla”, Tukkikoski kertoo. ”Vertaistuellisia avoimia OmaisOiva-kahviloita järjestetään eri puolilla maakuntaa. Niissä on usein erilaisia sisältöteemoja tai vieraita.” ”Vertaistuki on mukana kaikessa toiminnassamme. Vertaiset antavat tukea, mutta toimivat myös tiedonlähteinä toisilleen.” Vapaaehtoisten rooli merkittävä Tanja Tukkikoski pitää vapaaehtoisen roolia erittäin tärkeänä yhdistyksessä. ”Ei olisi yhdistystä, jollei vapaaehtoisia olisi”, Tukkikoski sanoo. ”Hallituksen jäsenet ja muut vapaaehtoiset järjestävät omaishoitajille muun muassa virkistystoimintaa, jota rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla sekä avustuksilla.” ”Aktiivinen, kannustava ja tukeva hallitus mahdollistaa myös yhdistyksen muun toiminnan. Panos, jota vapaaehtoiset tarjoavat, on korvaamaton”, Tukkikoski korostaa. ”Saamamme palautteen perusteella vapaaehtoistyö tuo sisältöä vapaaehtoisen elämään. Tapahtumissa vapaaehtoiset saavat myös omaishoitajilta välitöntä palautetta, jota he voivat käyttää hyödyksi vaikuttamistyössään.” Henkilökohtaista tukea Kauhajoenseudun omaishoitajat ry toimii pelkästään vapaaehtoisten voimin, joten säännöllistä neuvontaa he eivät pysty tarjoamaan. Hallituksen puheenjohtaja Tarja Tapanainen kertoo, että tapaamissa ja matkoilla keskustellaan kuitenkin usein varsin syvällisestikin. ”Parasta toiminnassamme ovat puhelut jäseniemme kanssa. Hallituksemme edustajat soittavat ja juttelevat, samalla kun kertovat tulevista tapahtumista. Siinä sitten usein myös parannetaan maailmaa”, Tapanainen kertoo. ”Omaishoitajat voivat myös soittaa meille, ja autamme taitojemme mukaan hakemusten, valitusten tai selvitysten kanssa.” Yhteistyötä järjestöjen kanssa Kauhajoenseudun omaishoitajat ry tekee tiivistä yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa. ”Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa järjestetään koulutuksia, tapahtumia ja retkiä”, Tapanainen kertoo. ”Ovet-koulutuksen yhteydessä hallituksemme jäsen Marja-Liisa Seppälä on järjestänyt läheisille omaa toimintaa, jotta omaishoitajat saavat olla rauhassa koulutuksessa, murehtimatta, huolehtimatta. Hädän tullen omaishoitaja on kuitenkin aina lähellä.” Yhdistys osallistuu vuosittain Elinsiirtokerho ry:n kanssa kirkkokonsertteihin sekä Seinäjoen Tangomarkkinoille. ”Kauhajoen kaupungin tuella järjestämme yhdistyksen joulujuhlan ja Kauhajoen seurakunnan kanssa päivän leirikeskus Majaniemessä. Omaishoitajien kirkkopyhässä olemme tarvittaessa avustamassa.” ”Ilman vapaaehtoisia yhdistyksemme ei voisi toimia”, Tapanainen sanoo. ”Siksi me vapaaehtoiset olemme iloisia, kun saamme kuulla jäsenten viesteissä ilon ja tyytyväisyyden, kun olemme voineet järjestää jotain kivaa omaishoitajille.” ● 23 LÄHELLÄ 4/2024
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==