Mitä tehdä, kun hyvinvointialue yksipuolisesti heikentää omaishoitosopimuksen ehtoja? Elias Vartio juristin silmin NEUVONNASSAMME ON TULLUT VASTAAN tilanteita, joissa omaishoidon sopimuksen ehtoja on heikennetty. ”Lievimmillään” kyse on ollut palkkioiden maksuaikataulujen myöhentämisestä, pahimmillaan omaishoidon vapaiden heikennyksistä tai palkkioiden alentamisesta sopimuksen vastaisesti. Mitä on tehtävissä? Kerrataanpa sopimuksen luonne ja siitä syntyvät velvoitteet. Oikeusteoriassa sopimus ilmentää kahden tasa-arvoisen osapuolen vapaata tahtoa. Käytännössä asetelma voi olla toinen. Kuluttajina törmäämme suurten yritysten ”ota tai jätä”-tyyppisiin vakiosopimusehtoihin. Myös omaishoitajat voivat törmätä pitkälti hyvinvointialueen laatimiin sopimuspohjiin. Tämä voi antaa vaikutelman, että hyvinvointialue määrää ehdot ja omaishoitaja vain hyväksyy tai hylkää kokonaisuuden. Pääsääntöisesti hyvinvointialueilla on velvoite kuulla sosiaalihuollon asiakkaita heitä koskevissa asioissa. Oikeuskäytännön mukaan ei ole kuitenkaan velvoitetta kuulla omaishoitajaa ennen omaishoidon sopimuksen irtisanomista, ellei tästä ole erikseen sopimuksessa sovittu (KHO:2016:143). Irtisanomisaika alkaa kuitenkin vasta sitten, kun siitä on ilmoitettu asianosaisille eli omaishoitajalle ja -hoidettavalle. Siirtymäaika tarjoaa omaishoitajalle mahdollisuuden harkita, haluaako tämä jatkossa jatkaa tehtävässä heikommilla ehdoilla. JOS OMAISHOITAJA JOUTUU NEUVOTTELEMAAN ehdoistaan, voi olla viisasta pyytää selvitystä muista tavoista järjestää tarvittava apu. Siihen asiakkaalla on oikeus (Asiakaslaki § 5). Tämä voi osoittaa hyvinvointialueelle, että muut järjestämistavat olisivat omaishoitoa paljon kalliimpia tai muutoin soveltumattomia, mikä voi puoltaa aiempien ehtojen säilyttämistä ennallaan. Mikäli asiat eivät ole menneet niin kuin Strömsössä, on tähänkin olemassa erilaisia työkaluja: suora palaute, muistutus, kantelu tai jopa hallintoriita. Mahdollinen hallintoriita on laitettava hakemuksella vireille viimeistään viiden vuoden kuluessa riidan synnystä. Koska omaishoidon tuessa on kyse sosiaalihuoltolain mukaisesta palvelusta tai tuesta, asian käsittelemisestä hallinto-oikeudessa ei peritä tuomioistuinmaksua (Laki tuomioistuinmaksuista § 5, 1. mom. 1. kohta). ● Vaikka hyvinvointialue näyttää olevan kuskin paikalla, sen valta ei ole rajaton. Keskeinen sopimusoikeudellinen velvoite on, että sopimusta ja sen sisältöä on kunnioitettava – pacta sund servanda. Eli sopimusehtoja ei lähtökohtaisesti voi yksipuolisesti heikentää. JOS SOPIMUKSEEN HALUTAAN olennaisia muutoksia, eikä niistä päästä yhteisymmärrykseen, tulee näihin vähintään soveltaa irtisanomisaikaa. Täten ehtoja voi muuttaa aikaisintaan vasta seuraavan kahden täyden kalenterikuukauden kuluttua (Laki omaishoidon tuesta, § 9). Myös omaishoitajat voivat törmätä pitkälti hyvinvointialueen laatimiin sopimuspohjiin. 33 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==