hoiva ja valta Setlementti Tampereen Perheväkivaltaklinikka tarjoaa Kun lapsi satuttaa -työssä ammatillista tukea Pirkanmaalla perheille, joissa lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita perheenjäseniään kohtaan. “Kun lapsi satuttaa -kehityshanke aloitettiin viitisen vuotta sitten. Siitä on tullut jo pysyvä ja ainutlaatuinen työmuoto. Vastaavaa ei ole muualla tarjolla”, kertoo kriisityöntekijä Vesa Vilppola. Tarvetta kuitenkin on. Viime vuonna asiakkaita oli satakunta. ”Vanhemmat ovat kokeneet, etteivät ole saaneet virallisilta tahoilta apua lapsensa väkivaltaisuuden käsittelyyn. Kohderyhmässä on muun muassa erityislasten perheitä: lapsella voi olla vaikkapa neurokirjon pulma tai kehitysvamma.” Vilppolan mukaan palvelu on tarkoitettu erityisesti vanhemmille. Tavoitteena on, että he oppisivat tunnistamaan väkivallan vaikutuksia itsessään ja löytämään vakauttavia keinoja oman olon helpottamiseksi. Lapsi kuormittuu Jälkikasvun väkivaltaisuuteen voi olla useita päällekkäisiä syitä. Vilppola työpareineen tekee työtä vain niiden perheiden kanssa, joiden lapsi on väkivaltainen kotona. Monesti silloin on kyse reaktiivisesta aggressiosta. KUVA: SAMU HISSO “Lapsi ei kykene hillitsemään eikä hallitsemaan voimakasta tunnettaan. Yleensä se johtuu kuormituksesta tai neurokirjosta, aistiyliherkkyydestä, kehitysvammasta, mielialaongelmista, sairaudesta, nälästä tai kivusta. Kyse voi olla myös totutusta käyttäytymismallista.” Noin 90 prosenttia on kuormitustaustaista. Joskus lapsi tai nuori voi oppia käyttämään väkivaltaa myös hyödykkeenä, kun vanhemmat esimerkiksi yrittävät rajata videopelien pelaamista tai jotain lapsen haluamaa asiaa. Vanhempi rauhoittuu eikä kiihdy Vanhempien avun hakemista estävät usein häpeä ja syyllisyys. Lapsen väkivalta on tabu, josta voi olla vaikea keskustella ammattilaisen kanssa. Häpeän stigmaa pitäisi pystyä vähentämään. “Vanhemmat ajattelevat usein toimineensa väärällä tavalla. He eivät ehkä ole muualla tulleet kuulluiksikaan, kun keskiössä on ollut lapsi.” Vilppolan mukaan vanhemmalla on usein keinoja, mutta ei oikeaa vireystilaa käyttää kykyjään onnistuneesti. Jos vanhempi on aiemmin kohdannut väkivaltaa, voi keho ja mieli jo reagoida ennen varsinaista tilannetta ja turvallisuudentunne heikentyä. Jos kymmenvuotiaan ADHD-pojan kanssa tehdään sopimus, että pelaaminen loppuu klo 21 voi käydä niin, että sydän alkaa hakata jo etukäteen ja vanhempi ahdistuu, suuttuu tai lamaantuu. “Jos vanhempi repäisee johdon seinästä irti tai välttää rajan asettamista, kumpikaan vaihtoehdoista ei vie tilannetta eteenpäin. Olisi hyvä harjoitella rauhoittumaan.” Vilppola puhuu vireystilan sietoikkunasta: turvallisuuden tunne säilyy, hermoston toiminta on tasapainossa ja mahdollistaa yhteyden saamisen lapseen ja järkevään ajatteluun. Vireystila ei saa ponnahtaa yli eikä ali oman sietorajan. Hetken hengähdys auttaa Ei ole ihme, jos omaishoitajan voimat ovat välillä koetuksella. Esimerkiksi kehitysvammainen lapsi tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa – jos sen Kriisityöntekijä Vesa Vilppola sanoo, että lapsen väkivalta on tabu, josta voi olla vaikea keskustella edes ammattilaisen kanssa. Setlementti Tampere vastaa Perheväkivaltaklinikan toiminnasta, johon Kun lapsi satuttaa -työ kuuluu. Klinikka on akuuttiin perheväkivaltaongelmaan erikoistunut maksuton matalan kynnyksen palvelu lähinnä pirkanmaalaisille. Yksilötapaamisia järjestetään vanhemmille sekä sisaruksille. Ryhmätoiminta käsittää vertaistukiryhmät vanhemmille sekä vihanhallintaryhmät yli 12-vuotiaille nuorille. Perheväkivaltaklinikka p. 040 520 8255, päivystykset maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 –13, sähköposti: pvk@setlementtitampere.fi 22 LÄHELLÄ 3/2025 OMAISHOITAJAT.FI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==