Suvantolinja Puh. 080 006 776 Apua ikääntyneille väkivallan osapuolille. Maanantaisin klo 12–15 ja keskiviikkoisin klo 10–13. Suvanto ry:n Suvantolinja on maksuton ja anonyymi. Nollalinja Puh. 080 005 005 Apua lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. THL:n Nollalinja on maksuton ja anonyymi. on erityisasiantuntija Suvanto ry:ssä, joka antaa apua ikääntyneille väkivallan osapuolille. ”Oman työkokemukseni kautta en suosittele omaishoitajasopimuksen tekoa, jos on tiedossa, että suhteessa on ollut väkivaltaisuutta. Usein se päättyy niin, että oireilu vain lisääntyy sairauden myötä. Kun sairaus alkaa murtaa parisuhteessa valtaa pitänyttä, hän kokee menettävänsä hallinnan ja valtansa, jolloin hän voimistaa väkivaltaansa”, kertoo Rikkinen. Suvanto ry saa omaishoitajilta vain harvakseltaan yhteydenottoja, ja silloin tilanne on jo kriisiytynyt. Tyypillinen tapaus on 50–60 vuotta avioliitossa ollut pari, jonka suhteessa on ollut väkivaltaa vuosikymmeniä. Kumpi tahansa voi olla väkivaltainen. Jos puoliso on ollut väkivaltainen, omaishoitaja saattaa kostaa, kun valtasuhde vaihtuu. ”Valitettavasti he soittavat vasta äärimmäisessä hädässä. Yleensä kumpikaan ei kerro kenellekään väkivallasta. He sulkeutuvat. Sosiaaliset suhteet katoavat ja elämä kaventuu kotiin. Väkivallan kokijan itsetunto on murrettu, ja hän ovat hyvin heikoilla. Toivoisin, että joku havahtuisi, ja apua haettaisiin aiemmin.” Epäilyyn pitää tarttua Kukaan ei välttämättä huomaa mitään poikkeavaa, koska kaltoinkohtelun merkit eivät aina ole näkyviä. Mustelmat tai äkillinen hiustenlähtö voivat herättää kysymyksiä ja yhtä lailla varoittavia merkkejä voivat olla aliravitsemus, lääkkeiden puute tai toistuva kieltäytyminen palveluista. Erityisesti omaishoitoperheitä tapaavien ammattilaisten tai läheisten tulisi olla tarkkana ja uskaltaa ottaa huoli puheeksi. Luoma vinkkaa, että sen voi tehdä epäsuorastikin kysymällä omaishoitajan jaksamisesta tai avun tarpeesta. Käyttökelpoisia kysymyksiä omaishoitajalle ovat ”Pärjäättekö te täällä?”, ”Miten sinä itse jaksat? tai ”Pitäisikö sinun saada hoitaja kaveriksi pesemään hoidettavaasi?”. Rikkisen mukaan tapa, jolla kysytään, on ratkaiseva. ”Jos omaishoitaja kertoo puolisonsa olevan mustasukkainen, täytyy tarkentaa ja kysyä, miten se ilmenee. Hän saattaakin avautua ja kertoa, ettei saa soittaa kenellekään tai käydä kenenkään luona, koska harhainen puoliso vartioi. Silloin voi ohjata pehmeällä tavalla soittamaan vaikka meille Suvantolinjalle.” Ammattilaisiin voi luottaa ”Minäkin lähtisin siitä, että omaishoitaja puhuu ja yrittää saada apua, kun sitäkin on kuitenkin yleensä tarjolla”, sanoo Minna-Liisa Luoma. Luoma muistuttaa, että vertaistuki ja vapaapäivät ovat todella tärkeitä omaishoitajien jaksamiselle. Lisäksi hän kehottaa pysähtymään omien tunteiden äärelle. Mistä ärtymykseni joh- “Elämäni rytmi on jo vuosia määritelty ulkopuoleltani.” ”Kukaan ei kysynyt, haluanko olla vastuussa. Muut läheiset vetäytyivät. Aina se ei ole rakkaudesta.” 19 #OMAISHOITO LÄHELLÄ 3/2025
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==